Traficomin tilastotietojen mukaan GPS-häirintä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina.
Teksti: Pekka Halme
Traficomille tehtiin vuonna 2019 tehtiin häirinnästä yhdeksän ilmoitusta, 2020 vuonna 27 ilmoitusta, 2021 kahdeksan ilmoitusta ja vuonna 2022 jo 65 ilmoitusta. Vuoden 2024 huhtikuun loppuun mennessä oli tehty jo noin1200 ilmoitusta GPS-häirinnästä. Eli GPS-häirintä näyttää kiihtyvän voimakkaasti.
Satelliiteista saatavaa tietoa hyödyntävä GNSS-järjestelmä on varsin laaja kokonaisuus, joka koskee tänä päivänä kaikkia laitteita, jotka tavalla tai toisella käyttävät tietokoneita ja internetiä.
Nykyisin myös miltei kaikki liikennöimismuodot ilmaliikenteen lisäksi käyttävät satelliiteista saatavaa paikkatietoa erilaisiin laitejärjestelmiinsä, eli GPS-häirintä vaikuttaa kaikkiin niihin, autoliikenteeseen, laivaliikenteeseen ja junaliikenteeseen.
Navigointi perustuu satelliitteihin
Ilma-alusten navigointi perustuu valvotussa ilmatilassa matkalentokorkeuksilla ensisijaisesti satelliiteista saatavaan navigaatioinformaatioon. Toissijaisina järjestelminä käytetään edelleen myös maalaitteisiin perustuvia ja aluesuunnistuslaitteisiin nojautuvia järjestelmiä, VOR:ia ja DME:tä, sekä koneen omiin laitteisiin nojautuvia järjestelmiä esimerkiksi inertia. Lähi- ja lähestymisalueilla sekä lentotiedotusvyöhykkeillä navigaatiolähteinä ovat satelliittien lisäksi myös perinteiset suunnistuslaitteet VOR, DME ja NDB-majakat sekä ilma-alusten omiin laitteisiin perustuva navigaatiokyky.
Suomi on ollut Euroopan edelläkävijämaita satelliittinavigointiin (Global Navigation Satellite System – GNSS) perustuvien lähestymismenetelmien (PBN, Performance based navigation) käyttöönotossa. EU-komission täytäntöönpanoasetuksen 2018/1048 mukaisesti ilmatilan, lentoreittien ja lentomenetelmien tulee perustua 1.6.2030 alkaen satelliittinavigaatioon. Tämä edellä mainittu koskee siis vain matkustajaliikennettä, yleisilmailulta tätä ei vaadita. Mutta myös yleisilmailu käyttää tänä päivänä yhä enemmän suunnistuksen apuna erilaisia satelliittinavigointijärjestelmiä, GNSS.
Häirintää aikaan, paikkaan ja korkeuteen
Häirintää voidaan kohdistaa esimerkiksi aikaan, paikkaan ja korkeuteen. Näitä kaikkia tietoja ilma-alusten satelliittitietoa käyttävät laitteet tarvitsevat kyetäkseen toimimaan luotettavasti ja turvallisesti.
GPS-ajan vääristäminen vaikuttaa kaikkeen toimintaan, joka käyttää GPS-aikaa esimerkiksi tietoverkkoihin, tietokoneisiin tai erilaisiin kytkimiin, eli aivan kaikkiin laitteisiin, jotka on synkronoitu GPS-aikaan.
Häirinnällä on mahdollista vääristää myös GPS-laitteiden ilmoittamaa paikkatietoa, jolloin GPS-laite näyttää sijainnin vääriin, eli määritetyt reittipisteet ovat todellisia, mutta väärässä paikassa todellisuudessa.
Häirinnällä on mahdollista vääristää myös korkeustietoa, eli vuori voikin olla korkeampi kuin laite varoittaa ja eri paikassa mitä GPS-laite ilmoittaa sen olevan. Tämä on erityisen vaarallista, kun toimitaan mittarisääolosuhteissa.
Häirintä vaikuttaa muun muassa RNAVI-pisteiden sijainnin muuttumiseen, eli navigaatioon tarvittavat pisteet ovat ihan muualla kuin paperikartta kertoo niiden olevan. Tämä vaikuttaa myös kiitotien sijaintitietoon (RNP-mittarilähestymismenetelmä).
Varaudu häirintään käyttämällä karttaa
Ilmailijan paras keino varautua häirintää vastaan on varmistua siitä, että mukana lennolla on aina ajantasaiset ilmailukartat. Myös ”terve skeptisyys” GPS-pohjaisten laitteiden antamaan informaation ajantasaisuuteen on tärkeää. Mahdollinen häirintä tai sen vaikutus kun ei aina käy ilmi lennon aikana ilma-aluksen laitteista.
Näkölentosääntöjen mukaan lentävälle ilma-alukselle GPS-häirintä ei kuitenkaan aiheuta välitöntä vaaraa. Huolellinen lennonsuunnittelu, ilmailukartta ja kompassi tai suuntahyrrä ovat yhdistelmä, joilla VFR-pilotti pääsee aina perille.
***
Teksti: Kirsi Seppälä, kuvat: Pekka Nenonen, Tiina Pirttimäki, Esa Viiru
Hyvä lennonsuunnittelu turvaa GPS-häirinnältä
Kahdella reitillä palolentoja lentävät kuopiolaiset varautuvat GPS-häirintään suunnittelemalla lennot hyvin. Lennon aikana suunnistetaan GPS:n lisäksi myös kartalla ja kompassilla.
—GPS-häirintään varaudutaan suunnittelemalla lento etukäteen varsinkin, jos reitti ei ole ennestään tuttu. Kun lennetään reittiä, pitää olla mielessä, että jotakin voi sattua, Kuopion Lentäjät ry:n puheenjohtaja Matti Kuosmanen tiivistää.
Kuosmanen kertoo, että GPS-häirintä voi näkyä kahdella tavalla. Jos GPS-suunnistuslaite ei löydä satelliitteja, se ei pysty antaa suuntaa. Suunnistuslaite voi myös antaa virheellisen suunnan, minkä huomaa verratessaan suuntaa reittiviivaan kartalla.
—Pahinta on, että luottaa sokeasti GPS:ään ja kenties pudottelee kauaskin reitiltä. Silloin reitille paluu on vaikeaa. Tilannetietoinen lentäjä tietää lentäessään, missä kohtaa reittiä on. Jos GPS häviää pois, voi jatkaa kartalla suunnistamista, Kuosmanen selventää.
Kuosmanen korostaa lennon suunnittelun tärkeyttä. Erityisesti uudelle palolentoreitille tai matkalennolle lähdettäessä lento pitää suunnitella kartan kanssa ja tehdä laskelmat reitille.
—Ajantasainen GPS-häiriökartta löytyy netistä osoitteesta https://gpsjam.org/ ja sitäkin kannattaa vilkaista, Kuosmanen vinkkaa.
Kartanluku huomioidaan koulutuksessa
Matti Kuosmanen kertoo itse kohdanneensa GPS-häirintää pari kertaa kymmenvuoden aikana. Jos häirintää on, se näkyy herkästi palolennoilla, joita lennetään kesän aikana usein.
Kuopion Lentäjät ry:n palolentovastaava Tiina Pirttimäki kertoo, että kerho lentää palolentoja kahdella eri reitillä, Pohjois-Savon alueella reitillä 27 ja Pohjois-Karjalan alueella yhteistyössä Savonlinnan lentokerhon kanssa reitillä 28. Toista reittiä on lennetty 30 kertaa ja toista vähän päälle 30 kertaa. Palolentokoneena on Cessna 172.
—Siellä on ollut sekä normaaleja, omatoimisesti tehtäviä valvontalentoja sekä muutamia, missä pelastustoimi on pyytänyt meitä lähtemään tarkastustoimiin. Alle yhdessä kolmasosassa lennoista tehtiin savuhavaintoja.
Kuopion Lentäjät ry:ssä palolentotoiminnassa on useampi kymmenen henkilöä mukana. Osa heistä on tähystäjiä, osa tehtävänjohtajia ja osa lentäjiä. Pirttimäki kertoo, että vuosittain tulee muutama henkilö lisää ja jokunen myös luopuu tehtävästään.
Tiina Pirttimäki vastaa kauden alussa keväisin miehistön kouluttamisesta.
—Olemme panostaneet parina keväänä viestintään. Käymme kaikki Pohjois-Savon aluehallintoviraston säännöt läpi. Käymme läpi laitteita, esimerkiksi Virven toimintaa sekä miten kommunikoidaan pelastuslaitoksen kanssa, hän kertoo.
—Tässä yhteydessä on muistutettu kartanlukutaidon ylläpitämisestä. Koneessa pitää olla kartta mukana, ettei luoteta pelkkiin elektronisiin laitteisiin. Kun takapenkille mukaan lähtee uusi tähystäjä, hän katsoo karttaa koko ajan oppiakseen tunnistamaan maastonmuodot siitä. Kartanlukutaito on hyvä hallita, ja mikäli GPS-häiriöitä tulee yhä enenevässä määrin, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota kartanlukuun, Pirttimäki sanoo.
Kuosmanen kertoo, että GPS-häirinnän kanssa voi elää.
—Mitään isoja insidenttejä ei ole sattunut, eikä häiriöitä ole havaittu kovin paljoa. Yksittäisiä tapauksia on ollut, missä on epäilty, että GPS vetää väärään suuntaan, hän toteaa.
—Havaituista GPS-häiriöistä pitää muistaa tehdä lentoturvallisuusilmoitus Traficomin ja Ilmailuliiton järjestelmiin, hän lisää.
