Vuonna 1936 avattu Suomen vanhin lentoasema Malmi muuttui 1.1.2017 valvomattomaksi Helsinki-Malmin lentokentäksi Finavian luovuttua ylläpidosta. Nykyisin citykentällä ei ole lennonjohtoa eikä lentotiedottajaa.

Malmin lentokenttäyhdistys ry (www.efhf.fi) perustettiin, koska ilmailijat eivät halunneet luopua Suomen toiseksi vilkkaimmasta lentokentästä. Yhdistys operoi kenttää vapaaehtois- ja talkoovoimin. Rahoitus kerätään jäsenmaksuilla ja liikennöintimaksuilla. Jäsenmaksu on sata euroa/vuosi ja jäseniä on lähes 700.

Mikä on muuttunut?

Malmille tulo sekä siellä operointi vaatii ennakkoluvan (PPR). Tämä koskee myös laskukierroksia. PPR haetaan osoitteesta efhf.fi. Lentokoneessa on oltava radio ja korkeuskoodava transponderi. Molempien on oltava päällä, ponderi joko C- tai S-moodissa. Malmilla voidaan toimia vain VMC-olosuhteissa ja VFR-säännöillä.

Käytössä on kentällä vain yksi kiitotie (18/36, 1280 x 30 m). 09/27 on suljettu lentoliikenteeltä, samoin kentän itäpuoli on Helsingin kaupungin käytössä. Sinne voi mennä vain tankkaamaan tai halliin. Yhden kiitotien käyttö on muuttanut ilmoituspaikkoja, laskukierrosta sekä tulo- ja lähtöreittejä. Malmille tulijan on perehdyttävä toimintaohjeisiin (https://efhf.fi/EFHF_toimintaohjeet.pdf). Täältä löytyvät menetelmät, kartat ja hinnastot.

Esimerkin vuoksi, alle 2 000 kg MTOW ilma-aluksen laskeutumismaksu on 31 euroa. Yhdistykseen kuulumattomalta päällikön laskeutumismaksu on 12,40 euroa. Pysäköintimaksu on 12,40 euroa alkavalta vuorokaudelta. Kausikortin hinnat löytyvät yhdistyksen sivuilta. Esimerkiksi Cessna 152-painoiselle koneelle kausikortti maksaa 900 euroa/12 kk tai 603 euroa/6 kk.

Mitä mieltä toimijat ovat?

Malmilta ovat toistaiseksi poistuneet Rajavartiolaitos (EFHK:lle), Patria (EFTP) ja Joen Service (EFJO, EFLA). Mutta paljon on yrityksiä vielä jäljellä.

Malmin vanhin toimija on BF-Lento. Koulutuspäällikkö Mark Baker kertoo, että 2017 liikevaihto on kasvu-uralla.

– Se johtunee varmasti siitä, että lentoyhtiöillä on lentäjäpulaa, eritoten Finnairilla, Norralla ja Norwegianilla. Ja siitä, että meillä on Suomen edullisin koulutusohjelma eli 59 500 euroa nollasta liikennelentäjäksi asti, Baker kehaisee.

Toisen kiitotien menetys harmittaa Bakeria. Haastattelupäivänä kävi aika puhuri. Malmilla ei ollut ilmassa yhtään konetta.

–Tuulee 19 solmua suoraan idästä, Baker toteaa.

– Monen koulukoneen suurin sallittu sivutuulikomponentti on 12 solmua. Ei voi kouluttaa, vaikka päivä olisi muuten ihan aurinkoa ja cavokkia.

Lentoaseman päällikkönä toimii Gun Gustavsson. Hän kertoo syitä poikittaiskiitotien menetykseen.

– Helsinki halusi kentän itäpuolen tapahtumakäyttöön. Ratkaisuun vaikutti myös Trafin turvallisuusarviointi, jonka mukaan kaksi risteävää kiitotietä ilman lennonjohtoa olisi aiheuttanut turvallisuusriskin.

Aeropolen vastuullinen johtaja Tuukka Takala kertoo liikevaihdon kasvaneen viime aikoina 50 prosenttia.

– Tosin meillä on koulutusta myös Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Tanskassa ja Ranskassa. Mutta Malmillakin on kasvua. Kyllä me pärjäämme ilman lennonjohtoa täällä. Eikä tuo toisen kiitotien puuttuminenkaan ole kynnyskysymys. Nyt asiat sujuvat ja niistä voidaan sopia. Joskus tuntui, että Finavia oli hieman jämähtänyt organisaatio, Takala tuumailee.

Saako Malmilta vielä polttoainetta?

Polttoainetilanne on Malmilla hyvä. Shell myy Avgas 100 LL:ää ja lentopetroli A-1:ä, jota käytetään turbiini- ja dieselmoottoreissa. Kanair Malmi myy 98-oktaanista Teboilin alkoholitonta Mogasia, jota valmistetaan Kilpilahdessa. Jonkin verran aitoja lentokonemoottoreitakin on muutettu autobensalla käyviksi kustannussyistä. Mogas maksaa runsaat puolet Avgasin hinnasta.

Sekä Shellin Jyri Koponen että Kanairin Martti Kananen ovat toimineet Malmilla vuosikymmeniä. Molemmat kertovat polttoainemyynnin olevan vaisua.

– Tosin kesän säät olivat kurjat, lisää Koponen.

Toisaalta Baker kertoo toista:

– Olemme ostaneet polttoainetta ennätystahtiin.

Mikä ihmeen City Airport?

Malmin lentoaseman ystävät ry (MLY) on pystyttänyt Malmin portille lakanan “Helsinki City Airport”. Tällaisiahan ovat muun muassa Tukholman Bromma ja Lontoon Docklands.

MLY ja Malmin lentokenttäyhdistys ry ovat eri organisaatioita, joilla on kuitenkin sama päämäärä: säilyttää Malmin lentokenttä.

Malmin lentokentän tulevaisuus on vielä auki. Toimijat eivät ole vielä heittäneet toivoaan Malmin pelastamisesta.
Historiallisen hangaarin mahdollinen menettäminen harmittaisi eniten. BF-Lennolle on tarjottu tonttia länsipuolelta.

Alueen omistaja, Helsingin kaupunki, on ehdottanut, että siihen rakennettaisiin halli.

– Mitä järkeä investoida 300 000 euroa halliin, jos kentän vuokrasopimus on vain vuoteen 2019, ihmettelee Baker.