Suomen Ilmailuliiton lentonäytösperinteet ulottuvat 1940-luvun lopulle. Silloin alettiin pitää kiertäviä lentonäytöksiä nimellä Pilvien huimapäät. Nämä näytökset organisoitiin Ilmailuliiton Jämillä sijainneessa Ilmailukoulussa. Sen lennonopettajat ja muu henkilökunta tuottivat kiertueet, joita pidettiin läpi vuoden. Ilmailun sanomaa vietiin kylien järvien jäälle ja kesällä näytökset lennettiin lentokentiltä, jotka jäivät harrastajien käyttöön, kun Ilmavoimien toimintaa ajettiin sotien jälkeen alas.
Lentosirkus Pilvien huimapäät kiersivät Suomea lähes vuosikymmenen ajan. Toiminta näytöstoiminnassa hiljeni 50-luvun puolivälissä osin ikävien onnettomuuksien takia ja myös kalustopula sekä henkilöresurssit aiheuttivat rajoituksia. Lentonäytöstoiminta elpyi jälleen 1960-luvulla. Silloin järjestettiin ensimmäisiä kertoja Kaivopuiston lentonäytökset Helsingissä. Aktiivisena toimijana oli tuolloin Helsingin Ilmailuyhdistys ry. Ilmailuliiton ollessa taustalla. 1970-luku toi tullessaan suuret lentonäytökset, jotka vielä voitiin pitää Helsinki-Vantaan lentoasemalla Helsinki Airshow -tapahtumina.
Ilmasotakoulun juhannusjuhlissa oli lentonäytös
Kauhavan lentonäytös perinne ulottuu niin ikään 1940-luvun lopulle. Tuolloin Ilmasotakoulussa alettiin pitää juhannusjuhlia, joiden suurin ohjelmanumero oli lentonäytös. Markkinointinimeksi vakiintui pian Lentäjien Juhannus Kauhavalla. Tapahtumassa oli lentämisen lisäksi runsaasti muutakin ohjelmaa. Tapahtumassa valittiin Miss Kauhava ja pidettiin tanssiaiset. Vuosien kuluessa Lentosotakoulussa, jonka nimi oli välillä myös Ilmasotakoulu, Lentäjien Juhannus vakiintui Ilmavoimien omaksi päälentonäytökseksi Ilmailuliiton päälentonäytöksen ollessa pääsääntöisesti loppukesällä.
Kun puolustushallinto joutui 2010-luvun alussa säästökuurille, tehtiin osana säästötoimenpiteitä päätös lakkauttaa Lentosotakoulu Kauhavalla. Tämän myötä päättyi lentonäytösten katkeamaton perinne ja viimeinen Lentäjien Juhannus Kauhavalla pidettiin Ilmavoimien isännöimänä vuonna 2012. Tukikohdan alueen vuonna 2014 hankkinut LSK Business Park Oy järjesti oman juhannusnäytöksensä vuonna 2015. Pääosissa silloin olivat siviilitaitolentokoneet. Vuodesta 2018 näytösjärjestelyistä on vastannut Kauhavan Wanhanajan Lentopäivät ry. Tämän yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoitus on ylläpitää ilmailuperinnettä ja edistää erilaisten ilmailutapahtumien järjestämistä Kauhavan lentopaikalla. Vuosien aikana lentokentällä onkin lentonäytösten lisäksi pidetty muun muassa taitolentomaajoukkueen harjoitusleirejä sekä järjestetty lajin SM-kisoja.
Korona varjosti Kauhavan näytöstä 2020
Historiaan on jäänyt Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös Kauhava Airshow 2020. Tapahtuma toteutettiin koronapandemian aikana siten, että tapahtuman ajankohta siirrettiin kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Muualla Euroopassa lentonäytökset vuonna 2020 pääsääntöisesti peruttiin. Niinpä Kauhava Airshow oli tiettävästi tuona vuonna ainoa lentonäytös Euroopassa, jossa yleisö, sotilaskoneet ja siviiliesiintyjät olivat paikalla. Lentonäytöksen päävieras oli RAF:n The Red Arrows taitolento-osasto. Osasto oli innoissaan Kauhavan lentonäytöksestä, koska se oli heidän ainut lentonäytösesiintymisensä vuonna 2020.
Kauhavalla on siis työskennelty lentonäytösten eteen ajoittain haastavissa olosuhteissa. Myös koronan jälkeen Euroopassa syttynyt täysimääräinen sota on karulla tavalla osoittanut, että elämme aikaa, jossa siirrytään kriisistä toiseen yhden kansakunnan taistellessa olemassaolostaan. Elämä Euroopassa kuitenkin jatkuu sotatilasta huolimatta ja ilmailu eri muodoissaan sen mukana.
Ilmailu kaikkien ulottuville
Vuosien kuluessa lentonäytösjärjestelyihin liittyvät taloudelliset riskit ovat kasvaneet. Puolustushallinnon kulut ovat osana valtion taloutta tarkassa seurannassa. Puolustusvoimien käyttömenoihin liittyvä sääntely yleisömaksullisista tapahtumista on aiheuttanut kustannuspaineen kasvun. Tästä syystä Suomen Ilmailuliiton päälentonäytöksen Kauhava Airshown käytännön järjestelyistä vastaavassa Kauhavan Wanhanajan lentopäivät -yhdistyksessä heräsi ajatus siitä, että lentonäytös on yleisölle maksuton. Aiemmin Suomen Ilmailuliiton päälentonäytökset Helsingin Kaivopuistossa on järjestetty yleisölle maksutta.
Suurella talousalueella tukijoiden mielenkiinto on mahdollistanut yksittäiset tapahtumat. Pienemmällä talousalueella täytyy olla aivan erityin maakuntahenki, jotta asiaa voidaan harkita. Kauhavalla konseptia kokeiltiin alueellisessa lentonäytöksessä 2023. Tapahtumasta saadut kokemukset sekä havainnot ulkomaille tehdyistä lentonäytöksistä synnyttivät ajatuksen kokeilla yleisölle maksutonta tapahtumaa päälentonäytöksen mittakaavassa.
Ilmaisen näytöksen päällimmäinen tavoite on tuoda lentonäytös aivan jokaisen ilmailusta kiinnostuneen ihmisen ulottuville varallisuudesta riippumatta. Kauhava Airshow 2025 tarjoaa mahdollisuuden tutustua Suomen Ilmailuliiton edustamien lajien kirjoon. Lentonäytöksen toimijoilta saa tietoa, joka voi mahdollistaa ilmailuharrastuksen aloittamisen. Näytösvieraat voivat tutustua myös monipuolisesti Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien toimintaan ja siihen, kuinka verovarjoja käytetään kansallisen turvallisuutemme ylläpitämiseksi.
Kauhava Airshow 2025 lentonäytöksen suunnittelu aloitettiin alkuvuodesta 2024. Kun kesäkausi oli lopuillaan, lähtivät esityskutsut ulkomaille. Samoin alkoivat neuvottelut suurimpien kotimaisten lentonäytösesiintyjien kanssa. Joukon muodostavat Ilmavoimat, Maavoimien ilmailu sekä Rajavartiolaitoksen lentotoiminta. Kun vihreä valo tuli näiltä suunnilta, saattoi kokonaisuuden muodostaminen alkaa.
Lentonäytös muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta
– Historialliset koneet, jotka ovat palvelleet Ilmasotakoulussa
– Harrastekalusto, joka edustaa Suomen Ilmailuliiton eri lajeja
– Valtiolliset toimijat, jotka esittelevät viranomaiskäytössä olevaa kalustoa sekä sotilaskalustoa
JAK-11
Kone on JAK-3 hävittäjään pohjautuva harjoitusversio, joka lensi ensilentonsa marraskuussa 1945. Koneen 7-sylinterinen Svetshov AS-21 -tähtimoottori on teholtaan 570 hp. Koneetta käytettiin harjoituskoneena ja sitä vietiin Neuvostoliitosta useiden maiden Ilmavoimien käyttöön. Konetta valmistettiin lisenssillä myös Tsekkoslovakiassa C-11 nimellä. Koneen runko suunniteltiin erittäin kestäväksi, sillä se oli suunniteltu 15 G:n kuormitukselle. Konetta valmistettiin 1947—1955 lähes 5000 kappaletta. Kuva: Phil Lawton
Alavuden Ilmailukerho
Alavuden Ilmailukerho on vireä laskuvarjohyppyyn keskittynyt, Alavuden lentokentällä majaansa pitävä kerho, jossa hyppyjä kertyy noin 5000 vuodessa. Kerho kouluttaa vuosittain 30–50 uutta hyppääjää. Kerholla on kentällä kerhorakennus ja pakkaushalli. Tarjolla siis loistavat puitteet harrastukseen. Hyppykalustona kerholla on Soloy Cessna 206T Mark II -potkuriturbiinikone sekä Cessna 182 Diesel -kone.
