Woikosken Safirit uudelleensyntyvät Hyvinkäällä

Julkaistu

Teksti Jukka Jusslin
Kuvat Jukka Jusslin Heikki Tammisaari ja Paavo Turtiainen
Markku Käkönen ja Clas Palmberg Nurmaalla 6.4.2023. Kuva: Heikki Tammisaari

Hyvinkääläiseltä teollisuusalueelta löytyy ainutlaatuinen ”Saab Safir -tehdas” sekä mies kaiken takana.

Helmikuussa edesmennyt Clas Palmberg oli yritysjohtaja, autourheilija sekä intohimoinen ilmailun harrastaja ja tukija, joka vuosien kuluessa hankki lisää Safireja sitä mukaa, kun niitä tuli tarjolle. Nämä Woikosken Safirit ovat tuttu näky lentonäytöksissä jo vuosien ajalta. Koneita on nyt lentokunnossa kuusi ja vielä kolme on työn alla. Markku Käkönen työskenteli lentokonemekaanikkona Konekorhosella, kun Palmberg teetti siellä kolmen ensimmäisen koneen kunnostukset.

Käksän lentokonetehdas syntyy
Markku Käkönen kunnosti Konekorhosen leivissä SF-4:n, SF-22:n ja SF-36:n. Käkösen jäädessä Konekorhoselta eläkkeelle Palmberg pyysi, että tämä jatkaisi koneiden kunnostuksia sitä mukaa, kun niitä onnistutaan hankkimaan.

— Clas ehdotti, että jatkaisin kunnostuksia suoraan hänen lukuunsa ja pyysi etsimään tarkoitukseen sopivan tilan kotikaupungistani Hyvinkäältä. Löysinkin läheltä keskustaa teollisuushallin, josta vuokrattiin puolet, Käkönen kertoo.
Tehtaalle hankittiin työvälineet ja paljon varaosia. Clas Palmberg oli sitä mieltä, että hankitaan vaikkei juuri nyt tarvitakaan, esimerkiksi hallin peräseinällä roikkuva ehjä tuliseinä.

— Sanoin Clasille, että jos tuliseinä pitää vaihtaa, ei konetta kannata edes kunnostaa, mutta silti tämäkin hankittiin. Aina kun jostain tuli tarjolle Ilmavoimien vanhaa Safir-varastoa, se ostettiin pois. Nokka-akseleitakin on varalla 20.

SF-5 noudettiin Uudenkaupungin automuseosta 1.11.2024. Woikosken mekaanikko Tuukka Johansen (vas.) ja Markku Käkönen laskevat konetta museon katosta. Kuva: Heikki Tammisaari

 

Safireja liukuhihnalta
Markku Käkönen on eläkkeelle jäätyään kunnostanut kolme Safiria Woikoskelle. Lisäksi hän kunnosti SF-3 OH-SFW:n Lillbacka Powerco Oy:lle vuonna 2023. Nyt työn alla on seitsemäs Woikosken Safir, SF-29 eli OH-SFG.

OH-SFG:n siivet, peräsimet, runko, moottori ja avioniikka ovat jo valmiit, ja menossa on kokoonpanovaihe. Tähän yksilöön uusitaan myös kaikki ohjaamon pleksit. Käkönen arvioi, että kone lentää syksyllä 2025.

Pihalla olevassa kontissa odottaa kunnostusta seuraava Safir, Uudenkaupungin Automuseosta hankittu SF-5 eli OH-SFV.

— Ilmavoimat oli aikoinaan lahjoittanut tämän yksilön automuseon johtajalle Rafael Huhdalle ja kone päätyi museon kattoon. Erinäisten vaiheiden jälkeen onnistuimme hankkimaan koneen, ja haimme sen Uudestakaupungista kuorma-autolla marraskuussa 2024. Lisäksi Clas osti kaksi Ilmavoimien entistä Safiria takaisin Ruotsista, SF-25 OH-SFO:n ja parhaillaan työn alla olevan SF-29 OH-SFG:n, Käkönen kertoo.

Sylinterit koneistuksen jälkeen. Kuva: Jukka Jusslin

 

SF-29 OH-SFG:n kunnostetut (vas.) SF-5 OH-SFV:n kunnostusta odottavat siivet. Kuva: Jukka Jusslin

 

Vuosi ja kone
Käkönen työskentelee Safirien parissa säännöllisesti viitenä päivänä viikossa, neljästä kuuteen tuntia päivässä. Yhden koneyksilön kunnostus vie noin 1300 tuntia ja kestää noin vuoden. Hän purkaa ensin koko koneen ja moottorin ja teettää sitten tarvittavat koneistukset sekä muut erikoistyöt alan yrityksissä. Käytettävissä on yksi ylimääräinen Lycoming O-360 A1A moottoriaihio, jonka osia kierrätetään aina seuraavaan työn alla olevaan moottoriin. Kun koko Woikosken Safir-laivasto on aikanaan valmis, kunnostetaan tämäkin moottori Woikosken automuseoon, tarvittaessa käytettäväksi lentävissä koneissa.

Potkureita napoineen on myös varalla useita. Clas Palmberg jopa osti yhden vaurioituneen potkurin jonkun Ilmavoimien rakennuksen seinältäkin, Käkönen muistelee. Yhden miehen lentokonetehdas siis kunnostaa Safirit nokasta pyrstöön.

— Poistan ensin rungoista, siivistä ja peräsimistä maalit ja vanhat kankaat. Pystyn yksin siirtämään siivet maalinpoistohalliin ja takaisin. Käyn sitten kaiken läpi ja kunnostan tarpeen mukaan. Lopuksi päällystän siivet ja peräsimet uudella kankaalla sekä maalaan kaikki komponentit ennen kokoonpanoa. Safir on sillä lailla fiksusti suunniteltu, että siivekkeiden, pitotputken ja laskusiivekkeiden järjestelmät kiinnittyvät automaattisesti siiven ja rungon välillä, joten pystyn asentamaan siivet paikalleen yksin. Avioniikka- ja radiotyöt teetän Jarmo Hakalalla.

Koska kyse on kuitenkin museokoneista, jätetään niihin peruskorjauksesta huolimatta myös tiettyä rosoa.
— Clas oli sitä mieltä, että koneiden historia ja käytön jäljet kuten pienet naarmut ja lommot saavat näkyä, Markku Käkönen sanoo.

Historiallinen ilma-alus
Viranomaismielessä Saab Safir on tyyppihyväksytty historiallinen ilma-alus ja kuuluu kategoriaan kansalliset ilma-alukset, EASA liite 1. Mahdolliset muutostyöt pitää koneyksilökohtaisesti hyväksyttää Traficomilla.

— Esimerkiksi istuinvöitä joudun teettämään, ja niiden hyväksyntä anotaan konekohtaisesti Traficomilta. Safirin polttoainetankit ovat kumia ja hapertuvat ikääntyessään. Ne lähetetään Eagle Riverille Wisconsiniin, mistä ne tulevat peruskorjattuna takaisin FAA 8130-3 -huoltotodisteella ja vanhoilla sarjanumeroilla, vaikka käytännössä kyseessä ovat uudet tankit, Käkönen kertoo.

Uusia varaosia, myös kokoonpanossa tarvittavia pultteja, muttereita ja muuta standardimateriaalia, löytyy hyvin Flygkonsulterna i Malmö -yrityksestä Ruotsista ja niitä on hankittu sieltä Konekorhonen Oy:n kautta. Muutaman kampiakselin ja kiertokangen Käkönen on peruskorjauttanut AEA:lla Dallasissa.

Woikosken Safirien huolto-ohjelmasta ja huoltotodisteista vastaa Jouni Kantojärvi. Jo lentävien koneiden vuosihuollot Markku Käkönen käy tekemässä Nurmaalla ja Utissa, joissa Woikoski Oy:llä on lentokonehallit.

Clas Palmbergilla oli ja Woikoski Oy:llä on taloudelliset resurssit Saab Safirien kunnostukseen. Yhtiö maksaa hallin vuokran, Käkösen palkan sekä vastaa kaikista varaosa-, kunnostus- ja viranomaiskustannuksista.

Saab 91 Safir
Saab 91 Safir on Saab lentokonetehtaan yksimoottorinen potkurikone, jonka ensilento oli 20. marraskuuta 1945. Safir on metallirakenteinen lukuun ottamatta siiven takareunoja ja ohjainpintoja, jotka on päällystetty kankaalla. Laskutelineet ovat sisään vedettävät. Koneen suunnitteli Anders J. Andersson, joka oli 1930-luvulla työskennellyt Bückerin tehtailla Saksassa. Anderssonin siellä suunnitteleman Bücker Bü 181 Bestmann -koulukoneen piirteet näkyvät Safirissa.

Safireja valmistettiin viitenä versiona A, B, B-2, C ja D yhteensä 323 kappaletta vuosina 1946–66. Se oli käytössä Etiopian, Itävallan, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tunisian ilmavoimissa koulukoneena sekä liikennelentäjien peruskoulutuksessa Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa. Koneita myytiin myös yksityiskäyttöön.

SF-36 OH-SFA lentoonlähdössä Nurmaalla 11.10.2023. Kuva: Heikki Tammisaari

 

Safirit Suomessa
Saab 91D Safir oli Ilmavoimien alkeiskoulukone 1960-luvun alusta 1980-luvun alkuun; ensimmäiset kaksi konetta saatiin joulukuussa 1958 ja viimeiset marraskuussa 1961. Koneita tilattiin Ilmavoimille alun perin 35 kappaletta. Näiden lisäksi toinen Suomeen myydyistä siviiliversioista kunnostettiin lentovaurion jälkeen ja myytiin Ilmavoimille, jossa se sai tunnuksen SF-36. Ilmavoimien jälkeen kone oli 10 vuotta Rovaniemen ammattikoululla opetusvälineenä. Nykyisin se lentää Woikosken Safirien laivastossa, alkuperäisellä 1950-luvun siviilitunnuksella OH-SFA.

Safirit olivat pääasiassa koulutuskäytössä Kauhavan Ilmasotakoulussa. Lennostojen kalustoon kuului muutama kone yhteyslentoja varten. Ilmavoimien onnettomuuksissa menetettiin 11 Safiria.

Lähteet: Ilmavoimamuseo, Marcus H. Borgström ja Markku Käkönen

Yhdeksän Woikosken Safirin osasto oli Clas Palmbergin unelma, jota hän ei ehtinyt nähdä. Vastaava kokoonpano esiintyi Ilmavoimien 60-vuotisnäytöksessä Kaivopuistossa 2.6.1978. Kuva: Paavo Turtiainen

 

Woikosken Safirit
SF-4 OH-SFF (lentää)
SF-5 OH-SFV (odottaa kunnostusta)
SF-16 OH-SFN (lentää, Clas Palmbergin nimikkokone)
SF-22 OH-SFP (lentää)
SF-25 OH-SFO (lentää)
SF-29 OH-SFG (kunnostus valmistuu syksyllä 2025)
SF-34 OH-SFD (odottaa kunnostusta)
SF-35 OH-SFE (lentää)
SF-36 OH-SFA (lentää)
OH-SFO ja OH-SFE on hyväksytty taitolentoon.

Markku ”Käksä” Käkönen
* 72-vuotias, avoliitossa, neljä lasta, seitsemän lastenlasta
* Syntynyt Valkeakoskella, asunut koko ikänsä Hyvinkäällä
*Ammattikoulun hienomekaniikkalinja Hyvinkäällä
* Ilmavoimien teknillisen koulun mekaanikkokurssi 1972
* Oy Soffco Ab:n ja Karairin järjestämä mekaanikkokurssi
*Mekaanikkona Oy Soffco Ab:llä Hyvinkäällä 1973–77
* Mekaanikkona Lekoservice Oy:llä 1978–81
* Mekaanikkona Perusyhtymä Oy:llä 1981–86
* Mekaanikkona Konekorhonen Oy:llä 1987–2017
* Lentokonemekaanikon B1 lupakirja alle 2000 kg:n ilma-aluksille sekä Lycoming- ja Continental -moottoreille
* Lisäksi tyypit Piper Seneca ja Chieftain sekä 400-sarjan Cessnat
* Harrastaa Safirien kunnostusta ja luonnossa liikkumista, ennätys on 300 litraa mustikoita yhden vuorokauden aikana Kainuun metsistä poimittuna.

Woikosken Safirit valmistautuvat lennolle Nurmaalla. Kuva: Heikki Tammisaari

 

 

Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös Kauhava Airshow järjestetään 14.—15.6. kello 10—18. Kauhavan lentokentällä. Tervetuloa!

Ilmailu-lehden artikkelit

Himalajan syleilyssä: Lentävä telttaretki 3 400 metrin korkeudessa

Tuhansien laskeutumispaikkojen maa

Tervalentäjät voittivat 17 000 maililla yhteisösarjan

Ilmailuliitto neuvotteli lisäajan AIP-päivityksille

Nollavisio: ei kuolleita eikä vakavasti loukkaantuneita

Saapuvat: Ilmailu-uutisia

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnistaminen

Suomen ensimmäinen F-35A-hävittäjä julkistettiin   

Lisää artikkeleita