Tervalentäjät voittivat 17 000 maililla yhteisösarjan

Julkaistu

Teksti Lasse Tuorila
Kuvat Niko Lamberg, Jarkko Oikarinen, Johan Löfgren
Koska Niko Lamberg on rakentanut omaa experimental-konettaan nelisen vuotta ja liki 8000 työtunnin verran, hän haluaa myös nauttia työnsä hedelmistä. Kuva: Niko Lamberg

Ilmailuliiton järjestämän Lentopaikkakisan suosio jatkuu. Vuonna 2025 lennettiin edellisvuotta hieman vähemmän maileja, mutta lentojen määrä lisääntyi. Säät olivat lentäjien mielestä varsin kohtuulliset ilmailulle.

Edellisvuoden kakkoskerho Tervalentäjät oli sisuuntunut ja siksi se kruunattiin vuoden 2025 yhteisösarjan voittajaksi. Edellisvuoden kakkoskerho Tervalentäjät oli sisuuntunut ja siksi se kruunattiin vuoden 2025 yhteisösarjan voittajaksi. Eniten Oululaiskerhon Piperin ja osin Cessnankin puikoissa oli Jarkko Oikarinen 46 lennollaan, jotka oikeuttivat 30 pisteeseen.

– Osin voittoon vaikutti, että täällä on enemmän sanottu lentäjille, että käykää merkkaamassa ne lennot, vaikka lennätte ne pari lentoa vaan, selvittää Oikarinen.

Yhteisösarjan voiton vei Oulun tervalentäjät. Eniten lentoja kertyi kerhossa Jarkko Oikariselle.  Kuva: Jarkko Oikarinen

Yhteisösarjan voiton vei Oulun tervalentäjät. Eniten lentoja kertyi kerhossa Jarkko Oikariselle.  Kuva: Jarkko Oikarinen
Tervalentäjien puheenjohtaja Jarmo Hintikka korostaa myös samaa – että kerhon taholta lentäjiä valistettiin merkitsemisen tärkeydestä. Toisaalta sää hieman haittasi pohjoisen lentäjiä pisteiden keruussa.

– Kesä oli kohtuullinen, mutta ei niin hyvä kuin edellinen. Kovatuulisia kelejä oli, mikä sitten vähän rajoitti ainakin vähemmän kokemusta omaavien lentoja, analysoi Hintikka.

– Kyllä vuosikokouksessa ja kerhon tiedotteessa on muistuteltu lentopaikkakisasta. Edellisvuonnakin meillä jäi hirvittävän paljon lentoja kirjaamatta, kun porukat eivät olleet ihan sisäistäneet tätä juttua ja ilmoittautuneet siihen systeemiin. Siitä kun alkuvuonna ja pitkin vuotta muistuteltiin, he innostuivat enemmän siihen.

Ja vaikka Tervalentäjillä oli yksi kone edellisvuotta vähemmän, kolme neljästä, ei se pisteiden ropinaa haitannut.
Niko Lambergin pisteiden keruuta jarrutti korkeintaan sää. Maileja kertyi silti roppakaupalla ahkeralle pilvien veikolle.

– Viime vuonna (-24) käytiin vaimon kanssa lentämällä Pohjois-Norjassa. Tänäkin vuonna oli tarkoitus myös mennä Norjaan, mutta silloin kelit eivät olleet tarpeeksi hyvät. Siellä kun on vuoristoista maastoa ja pilvet matalalla, niin se ei ole kovin hyvä yhdistelmä, toteaa henkilösarjassa neljänneksi tullut, itse valmistamallaan koneella maileja metsästänyt Lamberg.

Tietämystä on lisätty 
– Valistusta olemme lisänneet. Aikaisempina vuosina ihmiset eivät ole ehkä ajatelleet, että tuo voisi olla minun juttuni, tuumii Hintikka Tervalentäjistä.

Valistus kisasta on myös motivoinut lentäjiä erityisesti tutustumaan uusiin kenttiin. Lentomailien lisäksi pistejahdissa auttaakin useampien kenttien bongaus.

Vuonna 2021 Ilmailuliitto laati ohjelman samana vuonna ponkaistuun lentopaikkakisaan. Sen perusperiaatteena oli, että sen tulisi olla mahdollisimman itsenäinen, eli laskea yksittäisten pilottien pisteet ja lennetyt mailit sekä pitää ajantasaista kirjaa kilpailutilanteesta kaikissa sarjoissa.

Pohjoisen voittajakerhossa on harvan lentopaikkaverkoston vuoksi pakko satsata matkamaileihin. Tervalentäjien neljä dieselkonetta nakuttivatkin matkaa runsaat 17400 mailia, kun yhteisösarjan maileissa toiseksi tullut Jukolan Matkapilotit lensi 9840 mailia. Pohjoisessa ei juututtu tervaan, kun lentojakin tuli 222 Jukolan Pilottien 111:sta vastaan. Pisteet Ouluun toiseksi tullutta 191,5 Jukolan Pilottien 121:ä vastaan. Vuoden -24 yhteisökisan ykkönen Imatran lentokerho kipparoi nyt kolmanneksi.

– Minulla lentäminen on mennyt puhtaaksi matkalennoksi. Kahtena edellisenä kesänä olen aika monta kertaa käynyt Kauhajoella äitiä katsomassa. Samalla reissulla voi poiketa mennen tullen, tehdä vähän ylimääräisiä mutkia ja bongata muutaman kentän siitä matkalta, valaisee pääosin yksinään lentävä Oikarinen, joka bongasi 30 lentopaikkaa viime kesänä. Vuoden -24 suvena niitä kertyi jopa 60.

Tervalentäjillä oli käytössään viime lentokaudella vain kolme neljästä koneestaan. Tässä kuitenkin on koko arsenaali. Kuva: Johan Löfgren

 

Tervalentäjillä oli käytössään viime lentokaudella vain kolme neljästä koneestaan. Tässä kuitenkin on koko arsenaali. Kuva: Johan Löfgren

 

Henkilösarjassa ennätysmaileja 
Henkilösarjan herra ja hidalgo oli Antti Eskelinen 49 pisteellään. Maileja kertyi yli 2200 ja lentoja 52. Voittopisteet lukuisilta Suomen lentopaikoilta hän viuhtoi kuudessa päivässä OH-PCW:ksi rekisteröidyllä Piper PA-28-140 Cherokee C:llä.

Aivan omassa maililuokassa samassa sarjassa oli edellisvuodenkin ykkönen Niko Lamberg itse rakentamallaan Van’s Aircraft RV-7A:lla, jonka tunnus on OH-XNL. Matkaa karttui 187 lennolla peräti 10737,8 mailia. Kotikenttänä hänellä on Nummela.

Lentoaika kilpailussa oli maaliskuulta syyskuulle. Pisteitä 39 ja neljäs sija. Koko vuoden aikana Lamberg lentää liki 300 lentoa. Tätäkin haastattelua tehtäessä joulukuussa hänet tavoitettiin ensin Espanjasta ja myöhään illalla hän soitti Marokosta.
Sääolosuhteet eivät häntä vuoden 2025 lentopaikkakisassa häirinneet.

– On kiva, että on tämmöinen leikkimielinen kilpailu, joka rohkaisee ihmisiä lentämään. Noilla Suomen korpikentillä on aika hiljaista ja soisi, että siellä olisi enemmänkin ihmisiä kohdattavana silloin, kun käy eri kentillä, tuumii Lamberg.

GPS-häirintäkin tutuksi
Lambergilla ei lentopaikkakisassa ollut pisteiden keruu päämääränä. Siksi hän ei tieten tahtoen bongannut useita kenttiä, vaikka onkin utelias näkemään eri lentopaikkoja.

– Enemmänkin oli niin, että kävin useammin kuin kerran aika monessa paikassa. Ei mitään pisteiden keruuta vaan enemmän kiertelyä. Virossa kävimme vaimoni kanssa muutaman kerran ihan viikonloppureissuilla ja Latviassa ja Liettuassa, muun muassa Nidan kentällä Kuurinkynnäällä ihan siinä Kaliningradin rajalla. Oli yllätys, että siellä oli kenttä, EYNI.

Tuolla matkalla hän törmäsi myös Euroopassa vallitsevaan sotaisaan maailmanpolitiikkaan.
– Nida on vähän haasteellinen, koska siellä on monesti GPS-häirintää, paikkatiedon spoofausta. Siellä meni navigaattori sekaisin ja se näytti koko paluumatkan Suomeen, että ollaan Kaliningradin puolella.

Työtunnit takaisin
Lamberg myöntää, että hän korvaa paraikaa lentämisellään koneen rakentamiseen menneitä 8000:aa työtuntia.
– Nyt täytyy hyvittää sitä aikaa myös lentämällä, hän myhäilee.

– Kun käy uusilla kentillä, se on tosi opettavaista. Varsinkin Euroopassa lentäessä huomaa kuinka vähän sitä tietää ja kuinka paljon voi oppia, kun näkee uusia paikkoja ja uusia toimintatapoja.

Vaikka Lamberg satsaa paljon matkalentoon ja siinä ohella uusien kenttien koluamiseen, hän korostaa, että pelkästään Suomessa hänellä on vielä paljoa käymättömiä kenttiä.

– Onhan niitä paljon sorakenttiä ja pienempiä kenttiä, niitä heikompikuntoisia, joissa en ole käynyt. Minä olen ollut potkurin suhteen vähän varovainen. Varsinkin, kun on nokkapyöräkone, ei ihan kaikille kentille tule mentyä, mutta aika monessa olen käynyt.

Lambergin itse nikkaroima experimental on kuitenkin kovasti käypäinen Suomen pienille korpikentille.
– Toihan on tosi ihanteellinen kone pienille kiitoteille. Jos pääsee laskemaan jollekin kentälle, pääsee sieltä poiskin, siinä on sen verran tehoa, sillä 300 metriä riittää hyvin. Aika harvoin tässä on kuitenkaan ollut alle 500-metrisiä kiitoteitä, hän vertailee.
Lentopaikkakisassa oli tuloksista nähtävissä pieniä pyrähtelijöitä, jotka kävivät päiväseltään taivaalla, sekä sitten usean päivän jotostelijoita kentältä toiselle.

– Kyllä minä tykkään käydä uusilla kentillä tutustumassa. Suomesta ulkomaille en ole lentänyt, mutta olen lentänyt Ruotsissa, koska olen siellä osittain töissä. Ja Jenkeissä lensin, kun suoritin siellä paikallisen lupakirjan. Päätin sen ihan lentämällä lentää enkä näillä paperitöillä. Ajattelin, että jos siellä haluaa lentää, täytyy vähän enemmän osata, painottaa Tervalentäjien Oikarinen.
Oikarisen lennot ensi kaudella eivät ainakaan vähene, sillä kiikarissa on kimppakone.

– Ruotsin puolella olisi yksi kone, Piper. Voisin sieltä sitten lentää Suomeen, kun olen Ruotsissa aina muutaman viikon kerrallaan töissä.

Myös Tervalentäjien puheenjohtaja Hintikka uskoo, että voittajakerho on vakaasti voittolinjalla kisassa ensi vuonnakin. Tiedotus on purrut ja intoa kerholaisissa riittää. Lamberg ei ole vielä kompensoinut rakentamisen työtuntejaan taivaalla, joten hänetkin nähdään takuuvarmasti ensi vuonna lentopaikkakisassa.

Lentopaikkakisa
Lentäjiä 129
Koneita 83
Lentoja 1737
Bongattuja kenttiä 151
Bongattuja maita 16
Maileja 130040
Kilometrejä 240835
Maapallon ympäri 6.010 kertaa

Yhteisösarja
Sija Yhteisö                   Pisteet    NM             KM            Lennot
1. Tervalentäjät             191.5   17411.9     32247.1     222
2. Jukolan Pilotit            121      7554.5       13991.1     111
3. Imatran Ilmailukerho 92       6840.8       12669.1     97
4. Vaasan Lentokerho    83        4152.9        7691.1        71
5. FK-Lentäjät                  70.5     7668.6       14202.4      129

Henkilösarja
Sija        Nimi                Pisteet       NM         KM       Lennot
1.Eskelinen Antti        49            2237.9    4144.6   52
2.Kosomaa Janne      43.5        4813.4    8914.5    24
3.Hyvönen Timo         41            6211.8     11504.3   73
4.Lamberg Niko           39          10737.8    19886.4   187
5.Kemppi Santeri        39           3513.9      6507.8     61

 

Neljä kilpailusarjaa
Ilmailuliitto järjestää Lentopaikkakisan 15.3.–30.9. Kilpailun tarkoituksena on aktivoida yleisilmailijoita käymään kilpailuaikana mahdollisimman monella eri lentopaikalla, ja edistämään näin ilmailijoiden keskinäistä kanssakäymistä. Läpilaskuja ei lasketa.
Koneen päällikkö ja koululennolla myös oppilas saa jokaisesta dokumentoidusta suomalaisesta lentopaikasta yhden pisteen ja ulkomailla olevista lentopaikoista 1,5 pistettä. Kisajärjestelmä mittaa myös lennettyjen reittien pituuden ja kirjaa tällä perusteella matkapisteitä lentäjälle.

Kilpailuaikana sarjassaan eniten pisteitä saanut on kyseisen sarjan voittaja. Lentäjän pisteet lasketaan automaattisesti kaikkiin sarjoihin. Sarjoissa kilpaillaan myös matkan määrässä eli maileissa. Sarjoja ovat: kunkin yhteisön sisäinen sarja, yhteisöiden välinen sarja, henkilökohtainen sarja ja yksityiskoneiden sarja.

Ilmailu-lehden artikkelit

Himalajan syleilyssä: Lentävä telttaretki 3 400 metrin korkeudessa

Tuhansien laskeutumispaikkojen maa

Ilmailuliitto neuvotteli lisäajan AIP-päivityksille

Nollavisio: ei kuolleita eikä vakavasti loukkaantuneita

Saapuvat: Ilmailu-uutisia

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnistaminen

Suomen ensimmäinen F-35A-hävittäjä julkistettiin   

Evektor Harmony on Suomen uusin ultra 

Lisää artikkeleita