Pekka Arola nukkui pois elokuun alussa pitkällisen sairauden uuvuttamana rauhallisesti läheisten ympäröimänä. Kun Kuhmoisissa syntynyt Arola oli 4-vuotias, hänen isänsä totesi, että Neuvostoliitosta pitää päästä mahdollisimman kauas: Niin he muuttivat Alahärmän Volttiin meijerin yläkertaan. Läheisen kesämökin pihapiirin kavereista löytyi vuosien päästä vaimo Kirstikin.
Arola teki päivätyönsä Vaasan Rannikkopatteristossa. Sotilaallinen jämäkkyys näkyi Pekan toimissa myös ilmailun kouluttajana. Arolan ilmailuhistoria on erittäin merkityksellinen ja vaikuttaa edelleen voimakkaasti suomalaisessa ilmailussa – sekä lentäjissä että kouluttajissa. Arola oli hiljainen puurtaja, ja muutamia hänen koneprojektejaan on esitelty Ilmailu-lehdessä.
Arolan ilmailu-ura alkoi Vaasan Lentokerhon purjelentokurssilla vuonna 1970. Hyppäsipä hän yhden kouluhypyn laskuvarjollakin samana vuonna. Sitten tuli taukoa, joka päättyi 1986 lennettyyn moottoripurjelentokoulutukseen. Arola lensi uransa aikana yli 30:llä lentokonetyypillä. Lentoaikaa kertyi purjekoneista, moottoripurjekoneista, ultrakevyistä sekä moottorikoneista yli 1500 tuntia. Arola oli useampana kesänä tuttu näky Menkijärvellä hinauskoneen puikoissa.
Lennonopetuksen Arola aloitti vuonna 1997 ja jatkoi siitä muutaman vuoden päästä opettajaksi Suomen Urheiluilmailuopiston kurssille, jossa hän toimi lennonopettajien opettajana useille kymmenille suomalaisille ultra- ja moottoripurjelennon opettajille. Arola toimi myös tarkastuslentäjänä ja tarkastuslentäjien tarkastajana.
Suurin osa Arolan lentotunneista oli koulutustunteja, joten hyvä asenne ilmailun turvallisuuteen ja hyvään ilmailutapaan on levinnyt muun muassa opettajien kautta ympäri Suomea. Arola oli mukana kehittämässä lennonopetusta aina opekurssistaan asti ja vuonna 2000 Arola, Laine, Mutru ja Tuhkunen tekivät opekurssin käyttöön oppaan ”Moottoripurjekoneen ohjaamisen opettaminen lennolla”. Kyseinen opas yhtenäisti lentokoulutuksen menetelmät ja muun muassa fraseologian opetuksen lentokoulutuksessa. Arolalla oli omanlaisensa huumorintaju, mistä moni muistaa hänet. Viimeisimmät Arolan kommentit elävät vielä pitkään Ilmailuliiton viimeisessä TMG-moottoripurjelentäjän lentokoulutusohjelmassa.
Lentokoulutuksen lisäksi Arola harrasti museoajoneuvoja ja lentokoneiden rakennusprojekteja. Entisen Anttilan alakerrassa Vaasan keskustassa sijaitsi salainen lentokonetehdas, jossa kunnostettiin välillä moottori-Lercheä ja rakennettiin Pietenpolia. Pietenpolista oli juttua Ilmailussa 6.9.2017. Arolan pelkistä piirustuksista rakentama Colibri OH-XKA lensi ensilentonsa 3.9.2007. Kyseisellä koneella hän lensi myös viimeisen päiväämättömän lentonsa vuonna 2020 koronan riepotellessa Suomea.
Muistamme kiitollisina Pekka Arolaa hänen tekemästään isosta työstä Suomen ilmailun hyväksi.
Hannu Erkkilä ja muut kanssailmailijat
