Suomen Ilmailuliitto isännöi 16.–17. marraskuuta FAI:n yleisilmailun komitean (GAC) vuosikokousta. Helsinkiin saapui runsaat 50 edustajaa puolisoineen.
Kaksipäiväinen kokous onnistui mainiosti, kertovat Suomea edustaneet Petri Hiltunen ja Armin Züger.
Kaikkiaan kokoukseen oli saapunut edustajia yhteensä 22 maasta – kaukaisimmat heistä saapuivat Etelä-Afrikasta. Mukana oli myös eksoottisempia ilmaurheilumaita, kuten Qatar, Saudi-Arabia sekä Kypros. Lisäksi FAI:ta edusti Lausannen pääkonttorista paikalle saapunut IT-johtaja Visa-Matti Leinikki.
GAC:hen kuuluu kolme kilpailulajia: tarkkuuslento, rallilento sekä Air Navigation Race (ANR). Niistä jokaisella on oma alakomiteansa. Vuosikokouksessa tehtiin yhteisesti päätöksiä kilpailulajien sääntömuutoksista ja seuraavista kilpailuista.
”Tänä vuonna kilpailusääntöjen muutokset jäivät vähäiseksi kaikissa lajeissa ja olivat äänestyksessä läpihuutojuttu. Ei tullut pitkiä keskusteluja”, Züger sanoo.
FAI:n tekninen asiantuntija, luxemburgilainen Jean Birgen esitti vuosikokouksessa vuoden 2018 matkaraportin. Birgen järjestää vuosittain Hans Gutmann Memorial Flight -tapahtuman, joka vuonna 2017 kulki Suomen kautta Pietariin ja Tallinnaan.
Uusi laji sopii kaikille
Yleisilmailukomitean lajeista nuorin, ANR, on vasta nousemassa laajempaan tietoisuuteen. Vuosina 2008–2009 kehitetty laji on laadittu niin, että se sopii kaikenikäisille, -tasoisille ja -varusteisille ilmailuharrastajille.
”FAI:n piiristä meille tuli toive, että kehitettäisiin laji, jolla saataisiin uusia kilpailijoita ja etenkin nuoria houkuteltua mukaan ilmailu-urheilun piiriin. Olen itse harrastanut tarkkuuslentoa ja ANR kehitettiin pitkälti sen pohjalta”, yhtenä kehittäjänä toiminut Maurice Ducret kertoo.
ANR eroaa ralli- ja tarkkuuslennosta siinä, että se sisältää enemmän ja lyhyempiä lentoja. Siinä ei ole juurikaan laskelmatehtäviä eikä kuvien tunnistamista tai lakanamerkkejä. Se on erittäin järjestäjä- ja kisaajaystävällinen laji, sillä kisojen järjestäminen ei edellytä isoja ponnistuksia eikä osallistumiseen vaadita erikoisvarusteisia tai isoja koneita – ultralla pärjää mainiosti.
”Lentäjältä ei vaadita mitään huipputaitoja ja ANR sopiikin hyvin uusille piloteille, koska siinä saa kisan ohessa hyvää treeniä navigaatiosta sekä koneen käsittelystä”, Ducret lisää. Hän kertoo osallistuneensa itse aikanaan ensimmäisiin tarkkuuslentokisoihinsa pian lupakirjan saatuaan.
”En nyt sentään voittanut, mutta sijoituin ihan hienosti keskikastiin”, hän toteaa.
Vaikka lentäjältä edellytetään ANR:ssa lupakirjaa, navigaattorilla sitä ei tarvita. Kuka tahansa voi kokeilla kartanlukutaitojaan.
”Meillä Suomessa nuorin kisaan osallistunut navigoija taisi olla 12-vuotias”, Hiltunen sanoo.
Eikä siinä vielä kaikki: ANR on myös yleisöystävällinen laji, sillä maassa olevat kannustusjoukot voivat seurata suosikkiensa menoa ja tehtävistä selviytymistä joko monitoreista tai netistä reaaliajassa. Ja kansaan menevä lajihan on aina potentiaalinen houkutin sponsoreille.
Maajoukkue kasaan ensi vuonna?
Suomessa on järjestetty ANR-tapahtumia vuodesta 2016 alkaen muun muassa tarkkuuslennon ja ultrakevyiden SM-kisojen yhteydessä sekä kerhojen toimesta. Suomen lisäksi ANR-kisoja ja harjoituksia on järjestetty vain muutamissa maissa, kuten Sveitsissä ja Espanjassa. Jälkimmäinen isännöi vuonna 2017 lajin ensimmäisiä MM-kisoja Castellossa.
Kiinnostus lajia kohtaan on kuitenkin kasvussa, ja Ducret suuntaa vielä loppuvuonna Shanghaihin Kiinaan opettamaan ja avustamaan sikäläisiä ANR-asioissa. Ennalta laadituilla väylillä etenevä kisa kiinnostaa maassa, jossa ilmatilan käyttö on tarkasti säädeltyä.
Myös suomalaisharrastajat tähtäävät maailmalle.
”Ensi syksynä MM-kisat järjestetään Portugalin Santa Cruzissa ja sinne olisi hienoa saada mukaan joukkue Suomesta”, Hiltunen sanoo.
