Päätin työurani johtavana tutkijana Onnettomuustutkintakeskuksessa elo­kuun puolivälissä. Kahdeksan vuoden pestin aikana johdin 62 tutkintaa, joista suuri osa oli onneksi vain vaaratilanteita. Mutta 34 henkilöä menehtyi kahdeksan vuoden aikana; näistä 33 yleis- ja harrasteilmailun parissa. Valitettavasti en päässyt lopettamaan työ­uraani ilman kahta kuolemaan johtanutta onnettomuutta ihan ”viime metreilläni”.

Ensimmäisessä onnettomuu­dessa Kajaanissa experimental-koneeseen tuli matkalennolla moottorihäiriö ja ohjaaja teki sinänsä onnistuneen pakko­laskun pellolle, mutta lasku­kiidon loppuvaiheessa kone pyörähti nokan kautta ympäri ja ohjaaja menehtyi.

Toisessa tapauksessa Pirkkalassa lento-oppilas suo­ritti lentoonlähdön ultralla. Jo maassa kone alkoi muuttaa suuntaa vasemmalle ja ilmaan nousun jälkeen vasen nousukaarto jatkui, kunnes kone putosi vasemmassa kierteessä maahan. Ohjaaja menehtyi. Jo tutkinnan alusta alkaen on tarkasteltu kyseisen ultra-kone­tyypin poljinten rakenneratkaisuja. OTKES tiedot­tanee aiheesta tarkemmin.

Onneksi pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna vakavat lento-onnettomuudet ovat vähentyneet: siitä kiitos teille ilmailijoille. Media tarttuu aina vakaviin lento-onnettomuuksiin, vaikka ne tapah­tuisivat pikkukoneillekin. Tästä seuraa negatiivisia mielikuvia suuren yleisön joukossa ja se voi heijastaa ilmailuharrastuksen suosioon. Tämän vuoksi on todella tärkeää markkinoida tätä hienoa harrastusta ilmailutapahtumissa ja muualla laadukkaan lento­koulutuksen kautta. Harrastuksesta kiinnostuneen on saatava mielikuva, että koulutus on tasokasta ja turvallista.

Syksyn vaihtelevat kelit ovat jo alkaneet ja lennonvalmisteluun on syytä keskittyä erityisen hyvin, vaikka lentäisit paikallislennon. Huomiota on kiinnitettävä mahdolliseen kaasuttimen jääty­miseen, huonoon näkyvyyteen sekä matalaan pilvikorkeuteen. Ilmailusaa.fi-palvelun avulla pääsee varsin pitkälle, mutta aina pitää varautua yllättäviin muutoksiin. Ennalta mietitty ”plan B” (ei viinimerkki) on syytä olla etukäteen mietittynä. Tämä helpottaa ilmassa päätöksen­tekoa, joka pitää tehdä riittävän ajoissa ja turvalliseen suuntaan. Syksyllä ja talvella on aina oltava ”kelivaraa” ja omaan lentoaika­tauluun on jätettävä liikkuma­varaa: välttämättä matkalennot eivät joka päivä onnistu.

Syksy ja talvi tarjoaa mahdollisuuden myös yölen­toihin, joka on yleisilmailussa hieno laji. Ennen yö­lentojen aloittamista on syytä kerrata siihen liittyvät haasteet, ja käydä vaikka lennonopettajan kanssa yhdessä lentämässä laskukierroksia.

Jatkan lentoturvallisuustyön tekemistä tulevai­suudessakin, koska aihe on ollut jo vuosikymmenet lähellä sydäntäni ja toivottavasti tapaamme erilai­sissa ilmailutapahtumissa. Toivotan kaikille ilmaili­joille turvallista syksyä ja kauniita kelejä.

Ismo Aaltonen

Onnettomuustutkinnan asiantuntija

Aviation Accident Investigation Expert, ICAO