Ilmailijan kameravalinta on nykyisin yleensä joko GoPro 7, DJI Osmo Action tai DJI Osmo Pocket. Jokaisella niistä syntyy komeaa 4K-videota ja still-kuvia.

Eri ilmailulajeissa toi­mivat pitkälti samat, modernit actionka­merat, jotka voi kiin­nittää helposti kohtee­seen kuin kohteeseen. Kameratyyppiä tähän asti johtanut GoPro on saanut kovan vastuksen DJI Osmosta, jolla on tarjottavanaan kaksi eri tyyppistä kameraa.

DJI Osmo Action on GoPron kaltainen peruskamera, mutta se on varustettu kil­pailijastaan poiketen lisänäytöllä, joka mahdollistaa selfie-kuvauksen. DJI Osmo Pocket on puolestaan kolmiakselisella va­kaajagimbalilla varustettu kamera. Vakaajan päässä oleva kamera on pienestä koostaan huolimatta erittäin suorituskykyinen. Jokaisella näistä kameroista saa korkeata­soista 4K-videokuvaa sekä 12 megapikselin still-kuvia.

Verkkokauppa.comissa suositellaan GoPron mallistosta ilmailukäyttöön eri­tyisesti GoPro 7 Black -mallia, jossa on malliston kameroista runsaimmin säätö­varaa. GoProssa ja Osmo Actionissa on myös superlaajakulma, jolla saadaan vaikka koko pienkoneen ohjaamo näkyviin.

Kameroihin saadaan myös pääpidik­keitä, jos haluaa kuvata samaan suuntaan, johon katsoo ja samalla syntyy suhteellisen korkea katselukulma. Rintapidikkeellä saa puolestaan pov-kuvakulman, jossa myös omat kädet näkyvät. Kameroiden kiinnitys on helppoa ja kumpaankin kameramerkkiin sopivat samat, standardoidut pidikkeet, ja siksi valikoima on todella laaja.

Kun toiminnot on käytännössä testattu, kameroissa luotetaan hyvin pitkälti sa­moihin ratkaisuihin. Jokaisessa tämän jutun kamerassa on lähes yhtä hyvä kuvavakautus, jossa kamera pienentää kuvakehikkoa, jotta kuva mahtuu liikkumaan sen sisällä ja kuva saadaan vakautettua. Kaikilla kolmella ka­meralla saa todella vakaata videokuvaa.

Näiden kolmen kameran lisäksi toki tu­tulle järkkärillekin on edelleen käyttöä, eri­tyisesti silloin, kun kuvaamiseen voi käyttää kahta kättä.

Mika Viljamaa ikuisti itsensä ja DIJ Osmo Pocket -kameransa varjokuvana koneen siivessä.

Kameroita voi ohjailla puhelimella

Top Shopissa muistutetaan, että kameroissa on myös wifi- ja bluetooth-yhteydet, jotka mahdollistavat kameran etäkäytön esi­merkiksi puhelimella. Tällöin kamera voi olla vaikkapa kiinni siiven kärjessä ja pilotti pystyy puhelimellaan käynnistämään ja lo­pettamaan videotallennuksen.

Kamerat ovat myös vesitiiviitä, vaikka se ei ehkä olekaan olennainen asia ilmailussa.

Sisäkäytössä kameroihin voi syöttää jatkuvasti virtaa, joten niillä pystyy tallentamaan jopa kahdeksan tunnin lennon. Varavirtalähteellä voi syöttää virtaa samaan aikaan, kun kamera kuvaa. Tai laittaa time­laps-ominaisuuden päälle ja lopputuloksena on nopeutettu aikajana lennosta.

Kaikissa kameroissa on vaihdettava li­tiumakku.

Kuvauksen rajoittava tekijä onkin muis­tikortti. Esimerkiksi GoPro 7 Blackiin menee maksimissaan 256 Gt kortti, johon mahtuu noin kahdeksan tuntia materiaalia. Normaalisti näissä kameroissa on kuitenkin kustannustehokas 128 Gt kortti, johon mahtuu neljä tuntia materiaalia 4K:n reso­luutiolla. Yleensä se riittääkin.

Kameroiden kiinnittämiseen lentoko­neessa on monia erilaisia ratkaisuja, kuten imukuppeja ja liimakiinnikkeitä sekä erilaisia puristimia, joilla kamerat kiinnitetään put­kiin. Puristimiin voidaan kiinnittää varsia, jotka mahdollistavat kameran asemoinnin.

Koneen ulkopuolelle asennettavien ka­meroiden tulisi olla ammattilaisen kiinteästi asentamia lisävarusteita. Niitä ei siis löydy välttämättä valmiina kauppojen valikoimista.

Lentokoneen varjo piirtyy kuvassa pilveä vasten, vaikea kohde still-kameralla mutta action-kameralla tämäkin onnistuu.

Vaikuttavaa kuvanlaatua ja suuria kuvatiedostoja

”Oma ilmakuvauskokemukseni on enim­mältä osin jo vanhaa ja ajoittuu filmiaika­kauden loppuun, jolloin vielä elätin itseni ilmakuvaajana”, Mika Viljanmaa kertoo.

”Muutama viikko sitten sain käteeni DJI Osmo Pocketin, ja kokeiltuani jouduin hankkimaan sellaisen välittömästi. Todella vaikuttavaa kuvanlaatua. Ja järkyttävän kokoisia tiedostoja. Lähes parasta kamerassa on se, että laatu on niin hyvää, että videosta voi napata isoja ja laadukkaita still-kuvia. Jälkikäteen videolta voi valita, minkä ruudun haluaa.”

Tällä aukeamalla olevat kuvat on napattu Viljanmaan elo-syyskuun vaih­teessa Selänpäässä kuvaamasta videosta. Tapahtuma liittyi Polyteknikkojen Ilmailukerho ry:n (PIK) leiriin, jossa opetel­tiin purjekoneiden vintturistartteja.

Kuvausalustana toimi moottoripurjekone Fournier RF5 eli suomalaisittain nimettynä KakkosTuulia.

”Näissä kuvissa kamera ei ollut kiinni koneessa, vaan pitelin sitä kädessäni sivu­luukun kohdalla. Sen voi nähdä videolla var­jokuvana. Myöhemmin voi nähdä parissakin kohdassa myös koneen varjon pilveä vasten. Se on hyvin vaikea kuvattava still-kameralla, mutta tällä onnistui helposti.”