Gripenit lentävät Ruska 19 -harjoituksessa

Julkaistu

Teksti Markku Pervilä
Kuvat Saab
Ilmavoimat järjestää pääsotaharjoituksensa lokakuun alussa, jolloin Ruska 19 -harjoituksessa on mukana yli 50 ilma-alusta ja noin 4 500 henkilöä ympäri Suomea. Ruotsin ilmavoimat lähettää harjoitukseen kahdeksan Gripen -monitoimihävittäjä ja yhden taistelunjohtokoneen.

Ruska 19 on ilmavoimien suurin harjoitus vuonna 2019. Jokavuotisten Ruska -harjoitusten tavoitteena on kehittää ilmavoimien valmiutta sekä kouluttaa puolustusvoimien kantahenkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä toimimaan Suomen ilmapuolustuksen poikkeusolojen tehtävissä. Harjoituksen johtaa ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen.

Ruska 19 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 4 500 henkilöä, joista parisen tuhatta on reserviläisiä. Kaikki ilmavoimien joukko-osastot ovat mukana kokonaisuudessa. Ruskan lentotoimintaan osallistuu ilmavoimista 26‒28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 14 Hawk -suihkuharjoituskonetta, kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä yksi maavoimien NH90 -helikopteri. Maavoimista harjoitukseen osallistuu joukkoja Panssariprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä.

Gripeneitä myös Kuopion kentällä

Ruska 19 on osa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Ruotsin ilmavoimista on mukana kahdeksan JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjää sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Ruotsin ilmavoimat osallistuu harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan osapuolen että harjoitusvastustajaa kuvaavan osapuolen joukoissa.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisen puolustuksen tehtäviin keskittyviin ilmaoperaatioharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen. Suomen ilmavoimien Hornetit olivat mukana Ruotsin ilmavoimien Flygvapenövning 19 -ilmaoperaatioharjoituksessa maaliskuussa 2019.

Ruska 19 -harjoituksen lentotoiminta toteutetaan pääosin Tampereen, Kuopion, Rovaniemen ja Jyväskylän lentoasemien yhteydessä sijaitsevista ilmavoimien tukikohdista. Ilmavoimien taistelutavan edellyttämän hajautetun ryhmityksen mukaisesti harjoituksessa perustetaan tilapäiset tukikohdat myös Hallin, Joensuun, Kajaanin, Oulun, Porin ja Vaasan lentoasemille. Harjoitukseen osallistuvat ruotsalaiset lentokoneet tukeutuvat pääasiassa Kuopioon sekä Luulajan tukikohtaan Ruotsissa.

Luvassa melua, soihtuja ja silppua

Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin, Kuopioon, Jyväskylään, Tampereelle ja Vaasaan sekä Ruotsin Luulajaan rajautuvalle alueelle. Tukikohtien lähialueilla liikkuu jalkaisin ja ajoneuvoilla joukkoja, joiden koulutukseen sisältyy taisteluharjoituksia. Ruska 19 -harjoitukseen osallistuvat ilmatorjuntayksiköt toimivat Lohtajan harjoitusalueella sekä Kuopion tukikohdassa.

Ruska 19 -harjoitukseen liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Ilmavoimat pyrkii välttämään asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Harjoituksen lentotoiminta alkaa 1. lokakuuta kello 12 ja päättyy 8.10. kello 18 mennessä. Toiminnan määrä kasvaa asteittain harjoituksen edetessä. Lentotoiminnan aktiivisin vaihe on 4.‒8. lokakuuta, jolloin lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8‒22.

Ilmailu-lehden artikkelit

Himalajan syleilyssä: Lentävä telttaretki 3 400 metrin korkeudessa

Tuhansien laskeutumispaikkojen maa

Tervalentäjät voittivat 17 000 maililla yhteisösarjan

Ilmailuliitto neuvotteli lisäajan AIP-päivityksille

Nollavisio: ei kuolleita eikä vakavasti loukkaantuneita

Saapuvat: Ilmailu-uutisia

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnistaminen

Suomen ensimmäinen F-35A-hävittäjä julkistettiin   

Lisää artikkeleita