Multikopteri venyy apuriksi jo monenlaiseen virkatehtävään ja poliisissa kehitetään droneille koko ajan uusia käyttösovelluksia.
Suomesta on tullut nopeasti kansainvälisellä mittapuulla yksi johtavista dronejen käyttäjistä poliisityössä. Poliisi hankki ensimmäisen kerran droneja vuonna 2014 ja niistä on sittemmin tullut keskeinen osa päivittäistä poliisityötä.
Droneista on paljon hyötyä: ne lisäävät poliisityön laatua ja tehokkuutta, alentavat kustannuksia sekä suojaavat poliiseja aiempia keinoja paremmin.
”Dronejen tavoitteena on erityisesti parantaa poliisin turvallisuutta. Parhaimmillaan dronet kykenevät korvaamaan ihmisen tekemän vaarallisen työn kokonaan”, ylikonstaapeli Timo Niemelä Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta sanoo.
Dronejen hyödyllisyys on tunnistettu myös poliisivoimissa: ylikomisario Sami Hätönen Tampereen Poliisiammattikorkeakoulusta nimittäin sai tämän vuoden kansallisen poliisin työturvallisuuspalkinnon dronejen parissa tekemästään työstä.
Työkalu moneen
Nykyisellään poliisi käyttää droneja monin eri tavoin: niitä hyödynnetään aina rikostutkinnoista syrjäseuduilla tehtäviin etsintä- ja pelastustoimiin asti. Esimerkiksi Lapissa dronet voivat auttaa kadonneiden löytymisessä, etenkin vaikeakulkuisilla soisilla alueilla.
”Droneja voidaan käyttää kadonneen löytämiseksi monella tavalla. Se pystyy tarkistamaan suuret alueet erittäin nopeasti. Joskus drone on paras valinta, kun etsintää on tehtävä vaikeissa maasto-oloissa, joissa pelastushenkilökunta etenee hitaasti”, Niemelä kertoo.
Aiemmin tänä syksynä drone ohjasi Posion Riisitunturin kansallispuistossa eksyneen retkeilijän kaiuttimen kautta kohtaan, josta moottorikelkka pystyi pelastamaan hänet. Mutta jos kadonnut henkilö on loukkaantunut eikä pysty liikkumaan, drone voi toimia apuun tulijoille majakkana merkitsemällä pelastuskohtaa.
”Dronet voidaan myös varustaa lämpökameralla, jotta haku voidaan suorittaa jopa pimeässä.”
Toisaalta droneja voidaan käyttää myös esineiden toimittamiseen hätätilanteessa, kuten pelastusrenkaan viemiseen hätää kärsivälle uimarille tai matkapuhelimen varavirtalähteen tai lämpöhuovan viemiseen paikkoihin, joille ilman halki pääsee nopeammin kuin ihminen tai koirayksikkö.
”Drone ei korvaa koiran hajuaistia tai sen kokenutta ohjaajaa, mutta edes hyvä koirayksikkö ei voi tutkia koko etsintäaluetta. Kadonneen ihmisen tehokas etsiminen vaatii laajan työkalupakin, jossa dronet ovat yksi hyvä työkalu”, Nieminen toteaa.
Lähes 1 500 tehtävää vuodessa
Poliisi käyttää droneja myös todistusaineiston keräämiseen, rikosten dokumentointiin ja onnettomuuspaikoilla. Kaikissa tällaisissa operaatioissa käytetään kameroilla varustettuja droneja. Niiden avulla saadaan paitsi todisteita myös parannettua johtohenkilöiden tai tutkijoiden tilannetietoisuutta.
Kuitenkin dronejen käyttö poliisin tiedustelu-, taktiikka- ja valvontatarkoituksiin on salaiseksi luokiteltua tietoa. Kaikissa tällaisissa operaatioissa käytetään kameroilla varustettuja droneja.
Kun teknologia paranee, dronet voivat jatkossa ottaa kannettavakseen kameroiden lisäksi muitakin hyötykuormia, mikä luo poliisin miehittämättömille lentolaitteille uusia potentiaalisia käyttötapoja. Aseita niihin ei kuitenkaan aiota laittaa, vaan ne pysyvät tulevaisuudessakin ihmispoliisien käsissä.
Tällä hetkellä poliisissa on yli 350 droneoperaattoria, joista osa on edennyt lennättäjinä edistyneelle tasolle. Koulutuksen perusharjoittelu kestää noin kolme päivää ja jokaisen käyttäjän on läpäistävä sekä teoria- että lentokokeet, ennen kuin dronea pääsee käyttämään operatiivisessa roolissa.
Teknisesti poliisin dronet ovat parantuneet vuodesta 2015, jolloin ensimmäiset niistä astuivat palvelukseen. Vuonna 2018 lentotunteja oli kertynyt yli 1 500, joista noin puolet koulutuksessa. Viime vuonna poliisi käytti droneja 1 455 operatiivisessa tehtävässä – ja käyttömäärät kasvavat edelleen.
Poliisi käyttää muun muassa DJI Matrice M210 RTK -droneja.
Harrastajia väljemmät säännöt
Poliisilla on lain mukaan enemmän liikkumavaraa tehtäviensä hoitamiseen droneilla kuin harrastajilla ja muilla siviilioperaattoreilla. Niemelän mukaan poliisi on tullut alailmatilaan jäädäkseen ja lisäksi droneja voidaan lennättää alueilla, jotka eivät ole siviililennättäjille sallittuja.
Toisaalta ilmatilassa pörräävien dronejen määrän ennakoidaan kasvavan huomattavasti lähivuosina, joten muiden ilmailuoperaattoreiden tavoin poliisi etsii parhaillaan tapoja jakaa ruuhkaiseksi muuttuvaa ilmatilaa.
”Pyrimme minimoimaan ilmatilan varaukset ajallisesti ja maantieteellisesti”, Niemelä sanoo.
”Toivottavasti saamme tulevaisuudessa kaikkien ilmailijoiden käyttöön järjestelmän, joka sallii ilmatilan varaamisen reaaliajassa. Sellainen järjestelmä voisi parantaa alemman ilmatilan turvallisuutta, koska varaukset tehtäisiin vain tarpeiden perusteella.”
Suomessa poliisin dronejen käytön ennakoidaan kasvavan edelleen, kun tekniikka kehittyy.
”Meillä poliisin dronetoiminta on kasvanut erittäin nopeasti, jopa maailmanlaajuisessa mittakaavassa katsottuna. Tällä hetkellä ei ole tiedossa hyppäyksiä pilottien ja varusteiden määrässä, mutta toimintaa kehitetään jatkuvasti ja laivastoja modernisoidaan dronetekniikan kehittyessä”, ylikonstaapeli Niemelä kertoo.
