Hyvinkään lentokenttä 1940–2022

 

Maaliskuussa 2022 avautuu Hyvinkään kaupunginmuseossa näyttely Tie taivaan sineen – Hyvinkään lentokenttä 1940–2022. Tämän värikkäät vaiheet omaavan kentän historia on hyvin mielenkiintoinen ja ansaitsee tulla nostetuksi esiin.

 

Talvisodan pommitukset olivat pääradanvarren teollisuuspaikkakunnilla traumaattiset. Pelkästään Hyvinkäätä pommitettiin sodan aikana 18 kertaa ja niissä vaurioitui neljännes koko kauppalan rakennuksista.

 

Välirauhan aikana vuonna 1940 Hyvinkäälle päätettiin rakentaa lentokenttä ilmavoimien tukikohdaksi tehtävänään varmistaa läheisten teollisuuspaikkakuntien turvallisuus. Erkylänkankaalle valmistuikin pian neljä risteävää kiitorataa. Alueelta kaadettiin puut, aluskasvillisuus poltettiin ja kiitotiet tasoitettiin hiekalla.

 

Kiitoteiden lisäksi alueelle rakennettiin muun muassa lentokoneiden korsuhalleja, sirpalesuojia, polttoainevarasto, lentokoneiden aseiden kohdistusvalli sekä esikuntarakennus.

 

Valmiina uuteen sotaan
Jatkosodan alussa Hyvinkään vastaperustetulle lentokentälle sijoitettiin Lentolaivue 32. Laivue oli varustettu hollantilaisilla Fokker D.XXI -koneilla ja sen tehtäväksi tuli Helsingistä pohjoiseen olevan pääradan suojaus. Suomalaisten osalta sotatoimet alkoivat 25.6.1941 ja samana päivänä venäläiset pommikoneet suuntasivat jo kohti Riihimäkeä. Vihollista torjumaan lähetettiin Hyvinkäältä seitsemän hävittäjää luutnantti Veikko Evisen johdolla. Evinen pudotti syntyneessä ilmataistelussa yhdeksän koneen muodostelmasta kaksi Iljušin DB-3 -pommikonetta Helsingin itäpuolelle. Heinäkuun alussa laivue siirrettiin Uttiin lähemmäs rintamaa.

 

Lentolaivue 32:n tilalle sijoitettiin 3.7.1941 Lentolaivue 30. Sen kalustona olivat niin ikään Fokker D.XXI -hävittäjät. Laivueen tehtävä Hyvinkäällä oli Etelä- ja Lounais-Suomen suojaus. Torjuntalennoista moni suuntautui Suomenlahdelle ja laivue olikin ainoa kuudesta hävittäjälentolaivueesta, joka oli erikoistunut sodan alussa myös merimaaleja vastaan tehtäviin hyökkäyksiin. Lentolaivue 30 käytti työkenttänään osittain myös Malmia, jonne tukeutui 2–4 Fokkerin osasto.

 

Syyskuun 1. päivänä laivue sai uuden tehtävän ja siirrettiin Hyvinkäältä Uttiin. Rintamalinjojen siirryttyä idemmäs ei Hyvinkäälle sijoitettu enää uusia yksiköitä. Se oli kuitenkin täyttänyt tehtävänsä erinomaisesti, sillä jatkosodan aikana Hyvinkäätä ja Riihimäkeä ei pommitettu kertaakaan.

 

 

Maailma avautuu
Sodan päätyttyä liittoutuneiden valvontakomissio otti haltuunsa Suomen päälentokentän Malmilla ja kentän tehtävät siirrettiin Hyvinkäälle. Hetken aikaa paikkakunta paistatteli ilmailun glamourin keskellä Aero Oy:n hopeabussien sukkuloidessa lentomatkustajia Helsingistä Hyvinkäälle. Sodanaikaiset rakennukset eivät palvelleet siviili-ilmailua ja sitä varten kentän varustusta ruvettiin välittömästi parantamaan. Uusi terminaali valmistui 19.3.1945. Rakennus on nykyään Hyvinkään ilmailukerhon käytössä ja siihen voi tutustua usein tapahtumapäivien yhteydessä.

 

Matkustajaterminaalin lisäksi Aero tarvitsi säilytys- ja huoltohallin lentokoneilleen. Sitä varten rakennettiin suuri lentokonehalli, jonka jänneväli oli 40 metriä. Aeron palatessa vuonna 1947 Malmille halli päätettiin purkaa ja siirtää Kemiin. Purkutöiden aikana se kuitenkin tuhoutui hitsauskipinästä alkaneessa tulipalossa 3.11.1947. Kaarihallin rauniot ovat edelleen nähtävissä terminaalin luokse vievän tien varressa.

 

 

Kolmoset tulevat!
Aeron lentolaivasto kärsi sodan jälkeen kasvavista koneongelmista. Käytössä oli vain kolme Junkers Ju-52 -konetta, kaksi DC-2-konetta ja yksi De Havilland Dragon Rapide. Uudempia koneita kaivattiin kipeästi ja enemmän.

 

Maailmasodan päättyminen oli tässä kohtaa monessa suhteessa onni. Liittoutuneiden varastot olivat täynnä ylijäämämateriaalia ja sieltä löytyi myös uusi Aeron lentolaivasto. Ensimmäinen ”Sotkaksi” nimetty DC-3, OH-LCA, laskeutui Hyvinkään lentokentälle 19.10.1946. Seuraava kone ”Kuikka”, OH-LCB, saapui myös Hyvinkäälle, mutta Turun kautta sään estäessä suoran lennon määränpäähän. Loput koneista saapuivatkin Malmille, josta varsinainen liikennöinti niillä alkoi.

 

Siviili-ilmailun vuosikymmenet
Aeron poistuttua Hyvinkään lentokentältä tyhjän tilan täytti harrasteilmailutoiminta. Hyvinkään ilmailukerho perustettiin 30.3.1948 ja sen ensimmäinen virallinen lento suoritettiin SG-38-liitokoneella 26.7.1950.

 

Kenttä oli ollut alusta lähtien sorakenttä, mutta 1980-luku toi tähän muutoksen. Pitkään haaveiltu kiitoradan asfaltointi toteutettiin 1983.

 

Vuosien saatossa Hyvinkäällä on nähty lukuisia eri käyttäjiä, mutta tällä hetkellä sieltä toimivat Hyvinkään ilmailukerho, Jukolan Pilotit, Mäntsälän ilmailukerho ja lentokonekorjaamo Konekorhonen Oy. Kenttää on kehitetty koko ajan kasvavan käyttötarpeen mukaan ja lentotoiminnan lisäksi siitä on muodostunut monimuotoinen tapahtumapaikka lähellä kaupungin keskustaa.

 

 

Tie taivaan sineen
Hyvinkään lentokenttä 1940–2022-näyttely on Hyvinkään kaupunginmuseossa 6.3.2022–6.1.2023
Hämeenkatu 3D
05800 Hyvinkää
www.hyvinkaa.fi/kaupunginmuseo