Suomi on mobiili- ja pelialan startup-yritysten luvattu maa, mutta ilmailupuoleltakin löytyy kasvuhaluja. Vuonna 2010 perustettu Aeropole on saavuttanut vakaan aseman kotimaisten ammattilentokoulujen joukossa. Yhtiö on kasvanut ja kansainvälistynyt hyvää vauhtia.
Tapaan Aeropolen toimitusjohtajan Mikko Riepulan yhtiön Pirkkalan toimipisteessä helteisenä kesäpäivänä. Riepula on 51-vuotias diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori, joka on lentänyt 25 vuotta ja joka siirtyi pitkän kansainvälisen IT-konsulttiuran jälkeen ilmailualan kasvuyrittäjäksi.
– Toimin väitöskirjan jälkeen jonkin aikaa myös akateemisessa maailmassa tutkijana, mutta sitten veri veti kokonaan ilmailun pariin. Olin saanut peruslentokoulutukseni Polyteknikkojen Ilmailukerhossa, jonka jälkeen hankin lisäoppia maailmalta sekalaisen kaavan mukaan. Se oli kohtalaisen kivinen tie.
Samoin oli tehnyt Aeropolen toinen perustaja Tuukka Takala. Miehet päättelivät, että Suomessa on tilaus laadukkaalle ja ammattimaiselle yksityiselle lentokoululle, jossa osataan paitsi lentää myös opettaa – ja oppilas eli asiakas on keskiössä.
Aloitus Malmilta
Toiminta käynnistyi Riepulan aiemmin perustaman IT-alan yrityksen pohjalle mutta toimialaksi vaihtui lentokoulutus oheistoimintoineen. Siksi kaupparekisterissä yrityksen perustamisvuosi on 2000. Ensin yritys toimi pelkästään Malmilla, josta toiminta on laajentunut Helsinki-Vantaalle, Pirkkalaan, Kuopioon, Jyväskylään ja viimeksi Vesivehmaalle, jossa avattiin huolto- ja koulutuskeskus kesällä 2020. Vantaalla Aviapoliksessa ovat hallinto, teoriaopetus sekä Suomen Ilmailumuseolle sijoitettu, DA42-koneen ohjaamon ympärille rakennettu FNPT II -simulaattori. Myös ulkomailla on alusta asti ollut toimintaa:
– Ranskan Avignonissa ja Cannesissa toimineet yksikkömme on koronarajoitusten vuoksi vedetty suppuun, koska kulkeminen sinne tuli käytännössä mahdottomaksi. Keskitimme ulkomaantoiminnot Tanskan Roskildeen ja Aalborgiin, jossa tarjoamme kadeteillemme neljän viikon leirejä osana koulutuspakettia. Leiri antaa paremmat valmiudet toimia ammattilentäjänä kuin pelkkä kotimaan kokemus. Tanska on pienestä koostaan huolimatta kolme kertaa suurempi ilmailumaa kuin Suomi ja myös kansainvälisempi. Leirit ovat osa asiakaslupaustamme.
Asiakas etusijalla
Asiakaslupaus. Sana toistuu usein Riepulan puheessa. Lensin Aeropolella DA40- ja sittemmin DA40 NG -tyypit vuonna 2013. Olen puhdas harrastaja, mutta sain ammattimaisen koulutuspaketin, joka toki ei ollut halpa. Aeropole kun ei missään vaiheessa ole lähtenyt kilpailemaan hinnoilla. Sama koskee lentokoneiden vuokria – kerhohintoihin ei päästä.
– Kun suunnittelimme Tuukka Takalan kanssa lentokoulun perustamista, huomasimme lentokoulutuksessa markkinatyhjiön hyvässä asiakaspalvelussa ja selkeässä konseptissa, jossa asiakas saa sen mitä on ostanut. Lisäksi panostimme markkinointiin ja myyntiin, brändiin ja yhtenäiseen yrityskuvaan, Riepula summaa.
Aeropole-konserni koostuu useasta yrityksestä, joista tärkeimmät ovat lentokoulutusta ja lentokoneiden myyntiä harjoittava Aeropole Oy, huoltoyritys Aeropole Aircraft Maintenance Oy sekä Aeropole-kiinteistöt Oy:stä, joka omistaa Vesivehmaan lentokentällä sijaitsevan koulutus- ja huoltokeskuksen. Ammattilentäjiä koulutetaan vuosittain 20–30 ja yksityislentäjiä noin 20. Lisäksi konsernilla on Diamond-koneiden edustus Suomessa ja Tanskassa. Myös käytettyjä lentokoneita välitetään.
Terveet numerot
Enimmillään Aeropolella oli 20 lentokonetta, selvästi yli oman tarpeen. Sittemmin koneita on vanhimmasta päästä myyty. Jäljellä ovat Cessnoista vielä kaksi C152:ta ja yksi C172. Koulutuskalusto muodostuu kuitenkin Diamondeista, joita on laivastossa keskimäärin kymmenen: viisi DA20:tä, kolme DA40:tä ja kolme DA42:ta. Viimeksi mainituista yksi on oma ja kaksi vuokrattua. Koneita siirretään tarpeen mukaan eri toimipisteiden välillä.
Aeropolen liiketoiminta vakuuttaisi useimmat sijoittajat. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti ja kannattavuus on ollut hyvä. Koronavuosi 2020 toi takapakkia, koska uudet ammattilentäjäoppilaat jäivät tulematta. Tulos pysyi silti plussalla ilman irtisanomisia.
– Aina vuodesta riippuen on konsernin jokin yhtiö ollut milloin antajan, milloin saajan asemassa. Korona-menetystä on paikannut hyvin yleisilmailun yllättävä kasvu, joka toi uusia asiakkaita. Olen myös vakuuttunut, että kahden vuoden sisällä iskee taas pilottipula, kunhan koronasta päästään.
Huoltotoiminta omissa käsissä
Vuonna 2019 huoltoyhtiö Aeropole Aircraft Maintenance Oy teki 492 000 euron liikevaihdolla 20 000 euron tuloksen. Kaikkiaan Aeropole-konsernissa on päätoimisia työntekijöitä lentokoulutuksessa ja hallinnossa yhteensä 15 ja lentokonehuollossa noin 10. Lisäksi on freelancereita. Nytkin on paikka auki yhteensä kolmelle mekaanikolle Pirkkalassa ja Vesivehmaalla.
– Haasteena on löytää mäntämoottori-, diesel- ja Garmin-osaajia, toteaa Riepula.
–Koronan takia lomautetut tai irtisanotut mekaanikot ovat selkeästi turbiinipuolen osaajia, emmekä valitettavasti pysty tarjoamaan heille töitä. Jos pelkän asentajataustan, siis ilman mekaanikon lupakirjaa olevan, osaaminen on kohdallaan, olemme ilman muuta kiinnostuneita.
Tavoitteena kasvu ja Eurooppa
Riepulan seuraava tavoite on laajentaa Tanskan lisäksi muihin Pohjoismaihin ja sitten Keski-Eurooppaan.
–Tavoitteena on rakentaa tästä usean maan kattava lentokoulu, mutta pala kerrallaan. Tanskassa on paljon saavutettavaa, kun taas Suomessa meillä on jo se markkina, jonka pystymme saavuttaman ilman yritysostoja.
Niin, yritysostot. Kysyn, onko kukaan suomalainen alan toimija lähestynyt Riepulaa ostaakseen Aeropolen. Ei kuulemma ole, mutta Riepula on itse ollut aloitteellinen ja tunnustellut mahdollisuutta ostaa lentokouluja niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
–Suomessa ei vielä markkinarakenne ole antanut sijaa yritysostoille, mutta ajat voivat muuttua, Riepula sanoo.
–Suomi on suunnilleen Euroopan viimeinen linnake, jossa valtio pitää sitkeästi kiinni ammattilentäjäkoulutuksesta. Ruotsissa ja Tanskassa valtiolliset toimijat ovat aikaa sitten lopettaneet ja toiminta on yksityisten yritysten vastuulla.
Ranskassa, jonka Riepula tuntee hyvin asuttuaan maassa 14 vuotta, toimii edelleen ENAC-ilmailuyliopisto, mutta vain pieni osa sen toiminnasta on ammattilentäjäkoulutusta.
Yrittäjäelämää
Mikko Riepula omistaa Aeropole-yhtiöt nykyisin veljensä kanssa. Tämä ei osallistu operatiiviseen toimintaan, jossa vastuu on Riepulalla. Toimitusjohtajan tehtävien ohessa Riepula kouluttaa vuosittain 100–150 tuntia sekä lentää siirtolentoja yhtiön tukikohtien välillä. Taskussa ovat Frozen ATPL-, kaikki relevantit opettajakelpuutukset sekä Aerobatic-kelpuutus. Ranskan vuosinaan Riepula lensi aktiivisesti taitolentoa CAP 10B-koneilla. Tuleeko Aeropole uniin?
–Pakko myöntää, että tulee, mutta enimmäkseen positiivisessa mielessä. Jos laskee viikoittaiset työtunnit, teen kuusipäiväistä työviikkoa ja lomat ovat lyhyitä. Mutta mikä nyt sitten on lopulta työtä ja mikä ei, Riepula pohtii.
Aeropole lyhyesti
*Toimialat lentokoulutus, huoltotoiminta, lentokoneiden myynti ja välitys
*Liikevaihto vuonna 2020 noin 3 miljoonaa euroa
*Toimintaa Suomessa, Tanskassa ja Ranskassa
*Suomessa 15 päätoimista työntekijää, lisäksi freelancer-opettajia
*Tanskassa 5 työntekijää
*Käytössä noin 10 lentokonetta
