Joulukuussa kilpailtiin ensimmäistä kertaa tulevan kauden Wolrd Games -säännöillä Dubaissa. Mukana oli 35 kilpailijaa, ja lopputuloksissa Suomen Klas Ramsay oli sijalla 19 ja Juha-Matti Sironen 31. Ramsayn tulokset uusissa lajeissa Drag carved speedissa ja drag zone distancessa ovat kotimaisia kärkituloksia – ennätyshakemus on Ilmailuliiton laskuvarjotoimikunnan käsittelyssä.
Kuten lähes jokaisen laskuvarjohyppytapahtuman kohdalla voisi koronavuosina 2020–2021 todeta, kolmas kerta toden sanoi ja 6th Dubai International Parachuting championships päästiin vihdoin järjestämään Skydive Dubai Palm Dropzonella 7.–17.12.2021. Lajeina olivat tarkkuus, Canopy Piloting, FS 4-way ja FS 8-way. Lisäksi kilpailukokonaisuuteen kuului tuulitunnelikilpailu, joka järjestettiin Inflight Dubaissa. Suomesta osallistujia oli Canopy PilotingIssa kaksi, Klas Ramsay ja Juha-Matti Sironen. Lisäksi FS-tuomarina oli Pekka Salmeja ja jutun kirjoittaja Heini Elo Head of Delegationin ominaisuudessa.
Dubai on Suomesta helposti saavutettavissa, kotimainen yhtiömme tarjoaa suoran lennon ja aikaerokin on vain kaksi tuntia. Säätila on laskuvarjohyppäämiselle optimaalinen loppusyksystä loppukevääseen, kesällä on yksinkertaisesti liian kuuma.
Skydive Dubai on varsin nuori dropzone. Kaikki alkoi, kun Dubaissa asuva HE Nasser al Neyadi hankki yksityisesti helikopterin ja oman tuulitunnelin halutessaan oppia hyväksi laskuvarjohyppääjäksi. Hän järjesti ensimmäisen DIPC-kilpailun kuninkaallisen perheen siunauksella vuonna 2010. Pian tämän jälkeen perustettiin Skydive Dubai. Skydive Dubai operoi kahdelta eri dropzonelta, jotka ovat Palm ja Desert. Dropzonet rakennettiin Dubaille tyypillisesti tyhjästä.
Palm Dropzonen sijainti on varsin ainutlaatuinen Dubain Marinassa. Se tarjoaa jokaisella hypyllä komean visuaalisen elämyksen näkymällä Palm Jumeirahin palmusaarelle. 750 metriä pitkä kiitotie on käytännössä laituri ja laskeutumisalue sijaitsee aivan suomalaisten matkatoimistojenkin suosiman JBR-beachin vieressä. Palmun dropzonella hypätään useamman täysipäiväisen hyppymestarin turvin varsin mittava määrä tandemeita: kahdeksan tuntia päivittäin 365 päivänä vuodessa. Kuitenkin myös ”hupihyppääjiä” mahtuu pokiin mukaan.
Desert dropzone sijaitsee nimensä mukaisesti autiomaassa, Al Ainiin vievän tien varrella noin 35 kilometriä kaupungin ulkopuolella. Desert dropzonen alueella sijaitsee myös Inflight Dubai -tuulitunneli. Uusien hyppääjien koulutus ja organisoitu valmentautuminen keskittyy Desert dropzonelle.


Järjestelyt toimivat sujuvasti
Saavuimme Dubaihin varhain itsenäisyyspäivän aamuna ja lähdimme suoraan lentokentältä Desert dropzonelle hyppäämään ja katkaisemaan syksyn hyppytaukoa. Koko yön matkustamisen jälkeen kaksi lämmittelyhyppyä riitti ja siirryimme hotellille lepäämään.
Seuraavana päivänä siirryimme kisapaikalle Palm Dropzonelle. Jutun kirjoittaja, Head of delegation (HoD), hoiti rekisteröitymiset, kilpailumaksut ja muut käytännön asiat kuntoon, ja kilpailijat pääsivät totuttelemaan kilpailupaikan keleihin. Harjoitteluaikaa oli kaksi päivää ja kilpailijat saivatkin hypättyä kahdeksan hyppyä ennen kilpailun alkua.
Kilpailu alkoi torstaina HoD-meetingillä ja välittömästi perään pidettiin kilpailijoille turvabriiffi, jossa esiteltiin kilpailun aikaiset turvatoimet. Sitten päästiinkin kisamaan!
Kilpailun käytössä oli Twin Otter -kone, jolla tarkkuuskierrokseen meni noin 2,5 tuntia, minkä jälkeen jatkettiin FS:llä ja Canopy pilotingilla. Käytännössä yhtenä kilpailupäivänä saatiin hypättyä kolme kierrosta jokaista lajia. Kilpailun kulun seuraaminen paikan päällä oli helppoa selostajan johdosta. Tulokset tulivat lähes reaaliajassa verkkoon. HoD kuvasi suomalaisten suoritukset sekä kilpailijoille itselleen näytettäväksi että kotiyleisölle streamattavaksi.

Suomalaiset debytoivat freestylessä
Drag zone distancea tai drag carved speedia ei ole aiemmin hypätty ja näissä lajeissa nähtiinkin kolme Suomen ennätystä – tai tässä vaiheessa kotimaista kärkitulosta, sillä ennätyshakemus on Ilmailuliiton laskuvarjotoimikunnan pohdinnassa.
Klas Ramsayn ensimmäisen pituuskierroksen tulos oli 122,15 metriä. Se on pisin suomalaisen näillä säännöillä kilpailuissa hyppäämä tulos. Ramsayn ensimmäisen nopeuskierroksen tulos oli myös näillä säännöillä hypätyistä nopein ja hän vielä toisella kierroksella kiri aikaansa 3,571 sekuntiin.
Freestylessa nähtiin suomalaisilta kilpailudebyytti ja kommenteista päätellen jatkoa on luvassa. Näissä kilpailuissa suomalaiset osallistuivat freestyleen, kun ilmoittautuminen paikan päällä tuli mahdolliseksi. Tätä alalajia ei kumpikaan suomalaisista kilpailijoista ollut kilpailumielessä harjoitellut, mutta kokeneina hyppääjinä he hoitivat homman kotiin myös ex-tempore. Ramsayn sijoitus kokonaistuloksissa 18. ja Sirosen 26. Kumpikin jätti osalla kierroksista taakseen lajia spesifisesti harjoitelleita hyppääjiä.
Terveysturvallisuus oli hyvin huomioitu
Kilpailupäivät alkoivat varhain, hotellilta lähdimme kello seitsemän aikoihin, ja päivät jatkuivat lähes auringonlaskuun. Iltaisin ehdimme hieman tutustua kaupunkiin. Dubain sään ollessa takuuvarma, kilpailu eteni hyvää vauhtia ja pääsi loppumaan kaksi päivää etuajassa. Väliin saimme vapaapäivänkin, jolloin pääsimme kilpailuorganisaation järjestämänä tutustumaan World Expoon.
Kilpailun jälkeen siirryimme takaisin desert dropzonelle hyppäämään pariksi päiväksi ja palkintojenjako ja päättäjäiset pidettiin dropzonella asiaankuuluvine juhlallisuuksineen ja arvovaltaisine vieraineen.
Vallitseva Covid-19 pandemia toki näkyi kaikessa, ennen kaikkea matkustamisessa. Kilpailujärjestelyissä oli otettu myös erittäin hyvin huomioon terveysturvallisuus. Mukana oli satoja kilpailijoita kymmenistä maista ja vain muutama osallistuja joutui vetäytymään kilpailusta positiivisen koronatuloksen johdosta. DIPC onnistuminen turvallisesti osoittaa sen, että tulevan kauden 2022 kilpailujenkin toteutuminen näyttää vihdoin mahdolliselta!

Juha-Matti Sironen lentää läpi entry gatesta, mistä kuivalle maalle on matkaa 40 metriä. Kuva: Heini Elo
Canopy Piloting laskuvarjourheilun kilpailulajina
DIPC-kilpailu oli rakennettu Palm Dropzonen laskeutumisalueelle, minkä vuoksi dropzone oli muulta toiminnalta suljettu ja tandemitkin laskeutuivat pienen matkan päähän rannalle. Infra oli Dubaille tyypillisesti hulppea – joka maalle oli oma pieni teltta pöytineen ja tuoleineen taukopaikaksi ja mahtui siellä pakkaamaankin auringolta suojassa. Nurmelle oli aidattu tarkkuushypyn maalialue kilpailuinfroineen. CP pond ratoineen sijaitsee toki muutenkin alueella, ja henkilökunta vaihtoi ratoja lajien välillä muutamassa minuutissa. Tuomareille ja kilpailun organisaatiolle oli varattu omat ilmastoidut tilansa.
CP lajina ja etenkin kilpailijat ovat kehittyneet niin huimasti, että laskeutumisalueelta alkoi tila loppua kesken pituus- ja nopeusradoilla; tiedossa on ensi kevään World Games Alabamassa ahtaalla laskeutumisalueella. Näistä syistä sääntöjä oli päivitetty ja sekä speed että distance hypättiin uusilla säännöillä, joiden tarkoitus huonontaa, eli lyhentää pituudessa ja hidastaa nopeudessa, tuloksia ja siten auttaa ratoja mahtumaan turvallisesti pienempään tilaan.
Canopy Piloting rata alkaa veden eli pondin päältä. Pondin pitää olla kooltaan vähintään 15 m x 65 m ja sen keskivaiheilla on kahdesta ilmatäytteisestä 1,5 metrin korkuisesta ratamerkistä muodostuva 10 metriä leveä portti, entry gate. Jokainen kilpailusuoritus alkaa niin, että kilpailijoiden tulee lentää portista läpi ja katkaista 1,5 metrin korkeudessa veden pinnasta sijaitseva lasersäde. Osassa kilpailulajeista vaaditaan myös vesikosketus varpaalla lajista riippuen joko ennen porttia, portin kohdalla tai useassa kohdassa vesialueita. Pelkästään päästäkseen kuivalle maalle eli pois pondin päältä tulee kilpailijan lentää 40 metriä veden päällä 1,5 metrin korkeudessa veden pinnasta – ja rata jatkuu pondin jälkeen kuivalla maalla.
Canopy Piloting -kilpailu koostuu kolmesta osalajista: accuracy, distance ja speed. Näistä lajeista on FAI-säännöissä hieman eri variaatioita riippuen muun muassa yllä mainitusta tila-asiasta – mutta perusperiaatteet ovat samat, eli tarkkuus, pituus ja nopeus. Dubaissa hypättiin Zone accuracy, drag zone distance sekä drag carved speed. Jokaista osalajia hypätään kolme kierrosta ja jokaisessa osalajissa on oma tuloslistansa. Lisäksi kisataan Overall-mestaruudesta eli parhaasta yhteistuloksesta. Lisäksi oma lajinsa on CP Freestyle, jossa tehdään liikkeitä kuvulla veden päällä lentäen ja vettä koskien, mahdollisimman tyylikkäästi ja näyttävästi.
Zone accuracyssa pitää ensin lentää aloitusportista vettä koskien läpi, kerätä vesiportteja koskemalla jalalla vettä vähintään neljän portin kohdalla, ja sitten tähdätä tarkkuus alueille, jotka sijaitsevat 70 metriä aloitusportista. Keskipiste on kooltaan 1 m x 1 m.
Drag zone distancessa vesikosketukset ovat pisteytetyillä alueilla. Radan 60 metrin vesiosuudesta voi saada enimmillään 80 pistettä. Radan maaosuudella jokainen metri on piste.
Drag Carved speedissa vaaditaan vesikosketus viimeistään aloitusportilla. Sitten kilpailijan tulee lentää mahdollisimman nopeasti 75 astetta kaartuva, 70 metrin pitkä rata. Lasereilla mitataan aikaa, joka on kierroksen tulos – nopeus saadaan tarvittaessa laskutoimituksella – käytännössä rataa lentäessä vaakanopeus on keskimäärin 80 km/h!
Freestylessä kahdelle ensimmäiselle kierrokselle oli määritetty liikepankki, josta kilpailija sai valita oman liikkeensä. Kolmannella kierroksella sai tehdä täysin vapaavalintaisesti liikkeitä. Arvosteluperusteena olivat liikkeen puhtaus, vaikeus, tunnistettavuus ja kuinka pitkään veden päällä oltiin.
Kirjoittaja Head of Delegation Heini Elo on pitkän linjan hyppääjä ja kisaaja.






