Lennonopettaja on lentokenttien työmyyrä, jota ilman yleis- ja harrasteilmailu kuihtuisi. Opettajakelpuutus on hyvä jatke ilmailuharrastukselle siinä vaiheessa, kun kokemusta ja osaamista on kertynyt riittävästi.

 

Saadakseen lennonopettajakelpuutuksen esimerkiksi PPL-kouluttajaksi, hakijan tulee suorittaa hyväksytysti lennonopettajakurssi sekä pätevyyden arviointilento. Kelpuutusta haettaessa tulee olla lentokokemusta 200 tuntia, joista vähintään 150 päällikkönä. Lisäksi ansiolentäjän teoriat on oltava tentittynä.

 

Erityisasiantuntija Jani Hottola vastaa Traficomin tarkastuslentotoiminnasta ja toimii viraston yleisilmailukoordinaattorina. Osa työtä on kansainvälinen vaikuttaminen muun muassa lennonopettajia koskevissa vaatimuksissa. Traficom on aktiivisesti ajanut määräyksiin helpotusta siten, ettei PPL-opettajalta edellytettäisi ansiolentäjän teoriatietoja.

 

–Tämä vaatimus on mielestämme ylimitoitettu, kun tarkoituksena on kouluttaa pelkästään harrastelupakirjoja. CPL-teoriat sisältävät oppimistavoitteita, jotka liittyvät muun muassa mittarilentoon ja kaupalliseen ilmakuljetukseen.

 

PPL-lennonopettaja onkin ainoa opettajakelpuutus, jossa vaaditaan korkeampaa lupakirjaluokkaa tai sen tietoja, kuin mitä on tarkoitus opettaa.

 

–Pyrimme vaikuttamaan tähän sekä EASA:ssa että ICAO:ssa suhteuttamalla CPL-teoriat nykytarpeisiin. CRI riittää kerhotoiminnassa pitkälle

 

–Luokkakelpuutuskouluttajan kokemusvaatimus on 300 tuntia, mutta siihen johtava koulutus on paljon kevyempi kuin peruslennonopettajalla. CRI-kelpuutus (Class Rating Instructor) on varsin hyvä vaihtoehto kerhotoiminnassa, Hottola sanoo.

 

–Sen pystyy hankkimaan murto-osalla panostuksesta, jonka FI-lennonopettajakelpuutus vaatii. CRI on silti kerholaisten tai yksittäisten PPL-pilottien tyyppikoulutuksen, kertauslentojen ja kelpuutusten ylläpidon kannalta lähes yhtä hyvä.

 

Luokkakelpuutuskouluttaja voi antaa kertauskoululentoja SEP-kelpuutuksen jatkamiseksi ja kirjoittaa kelpuutuksen jatkon lupakirjaan. Myös hinaus- ja taitolentokoulutusta voi antaa, kunhan omat kelpuutukset ja viranomaiselle osoitettu taito riittävät. Jos kerho ei itse anna peruslentokoulutusta, on CRI kustannustehokas vaihtoehto ylläpitämään kerholaisten osaamista ja kelpuutuksia voimassa. Se ei myöskään vaadi ansiolentäjän tenttien suorittamista.

 

Alussa rajoitetut oikeudet
Tuore lennonopettaja saa ensin rajoitetut oikeudet, kunnes koossa on 100 tuntia opetusta ja vähintään 25 tuntia valvottuja yksinlentoja ATO- tai DTO-organisaation lennonopettajan silmän alla. CRI-opettajalla ei näitä rajoituksia ole. Soveltuvuustestiäkään ei lennonopettajakandidaatilta vaadita, mutta kylläkin hyväksytty arviointilento ennen lennonopettajakurssin aloitusta. Lennolla varmistetaan, että hakijan tiedot, taidot ja asenteet ovat tasolla, joita lennonopettajalta odotetaan. Opettajakurssilla ei enää opetella lentämään, vaan opettamaan lentämistä.

 

 

Opettajakoulutus vie puolisen vuotta
Vesivehmaalla toimiva, vuonna 2009 perustettu Blue Skies Aviation on tähän mennessä kouluttanut 98 lennonopettajaa, joista viimeisen kahden vuoden aikana 20. Kuka tahansa perus- eli lentokokemusvaatimukset täyttävä voi hakeutua opettajakurssille, sanoo koulutuspäällikkö Pekka Kauppinen. Suositusta esimerkiksi lentokerholta ei vaadita. Kauppinen korostaa, että kurssit pyritään aikatauluttamaan osallistujien toiveiden mukaan.

 

–Suunnittelemme parhaillaan kahta teoriakurssia, joista ensimmäinen alkaisi syksyllä 2021 ja toinen keväällä 2022. Syksyn teoriakurssi olisi pääasiassa viikonloppuisin, jotta kurssin voi suorittaa päivätyön ohella.  Kevään kurssi olisi neljän viikon intensiivikurssi maanantaista perjantaihin. Valmistumisajankohta olisi molemmilla kursseilla maalis-huhtikuu 2022.

 

Lennonopettajan teoriakurssin kaikki 125 tuntia ovat lähiopetusta ja läsnäolopakko on 100 prosenttia. Blue Skies on korona aikana pitänyt oppitunteja etäyhteydellä virtuaaliluokassa. Tästä on Kauppisen mukaan niin hyviä kokemuksia, että hän toivoo viranomaisen sallivan etäopetuksen tilanteen normalisoituessa.

 

Mistä töitä
PPL-lentokoulutusta antavia DTO-organisaatioita on Suomessa 26. Näistä yksi antaa helikopterikoulutusta ja loput kouluttavat lentokoneilla. Kun mukaan lasketaan ATO-koulutusorganisaatiot, on PPL-lentokouluttajia 34, josta neljä on helikopterikouluttajia. Näissä ne lennonopettajan tulevat työpaikatkin ovat.

 

Kauppinen arvioi, että aktiiviselle ja pätevälle lennonopettajalle löytyy aina tekemistä. Ketään ei tulla hakemaan kotoa, vaan oma-aloitteisuus ja kova työ palkitaan.

 

 

Lennonopettajaksi päätyön ohessa
Eemil Laukkanen on 24-vuotias ansiolentäjä, lennonopettaja ja siviiliammatiltaan sähköasentaja. Lentäjän ammatti on ollut haaveena pikkupojasta asti ja armeijan jälkeen tuli mahdollisuus aloittaa koulutus huhtikuussa 2017. Laukkanen suoritti kurssin Suomessa ja Puolassa ja se vei kaikkiaan kaksi ja puoli vuotta.

 

–Kokonaislentoaikaa on nyt noin 240 tuntia eri konetyypeillä ja simulaattoreilla. Taskussa ovat englanninkielinen radio-, yölento-, monimoottori-, mittari- ja SEP-opettajakelpuutukset. Suoritin lennonopettajakurssin vuonna 2020 ja nyt on ensimmäinen oppilas työn alla. Toimiessani opettajana kehityn samalla itse. Lisäksi lentäminen on todella hauskaa ja opettajana saan lentää paljon. Melkein liian hyvää ollakseen totta.

 

Laukkanen kouluttaa vapaa-ajallaan noin viisi tuntia viikossa ja tavoitteena on kouluttaa 2–3 oppilasta vuodessa.

 

–Suurin unelmani on toimia tulevaisuudessa lennonopettajana kaupallisessa lentokoulussa. Alkuun peruslentokoulutusta ja kokemuksen karttuessa mahdollisesti monimoottori- ja mittarilentokoulutusta. Toivon, että kymmenen vuoden sisällä olen kouluttanut lukuisia oppilaita, kehittynyt paljon ja teen töitä ilmailualalla joko lennonopettajana tai lentäjänä.

 

 

Muutaman metrin uraharppaus
Rauna Ylinen on 37-vuotias lennonopettaja ja Suomen Ilmailuopistosta vuonna 2012 valmistunut liikennelentäjä. Sitä ennen hän työskenteli lentoemäntänä, turvatarkastajana, sijaisopettajana, järjestyksenvalvojana ja myyntitehtävissä. Valmistumisen jälkeen tiimaa on kertynyt muun muassa vesilentäjänä ja yksityiskoneen perämiehenä ennen työllistymistä liikennelentäjäksi Norralle.

 

–Vähän yllätin itsenikin tällä lentäjän urasuunnalla. Vaikka isäni oli samassa ammatissa, en ollut suunnitellut lähteväni ilmailun pariin. Tulin vuonna 2005 kuitenkin hakeneeksi Finnairille lentoemännäksi ja jo muutaman kuukauden jälkeen huomasin kiinnostuvani ohjaamotöistä. Tätä muutaman metrin uraharppausta tosin ehdin jahkailla kauan, kunnes työkavereiden rohkaisemana hain ja pääsin lentokoulutukseen. Siitä syntyikin sitten kokonaan uusi elämäntapa.

 

Ylisellä on lentokokemusta noin 2500 tuntia ja mittava määrä lennettyjä konetyyppejä. Kelpuutuksia ovat tällä hetkellä EMB190, SEP (land), TMG, IR(A) ja FI(A). Lennonopettajaksi Ylinen hakeutui SIO:sta valmistumisen jälkeen, koska uusille lentäjille ei silloin ollut töitä.

 

–Opettajana sain ensimmäiset lentotyöni, mutta sitäkin arvokkaampana pidän oppia, jonka itse saan, kun seuraan muiden lentämistä, tai kun yritän keksiä keinoja opettaa samaa asiaa eri tavoin. Ei se urapolku tosin kovin ruusuinen ollut. Ensimmäinen
työpaikkani oli Salpauslennossa, jossa siihen aikaan ei ollut oikein oppilaitakaan. Enemmän se meni toimistotöiksi.

 

Salpauslennosta Ylinen siirtyi Savonlinnan lentokerhoon ainoaksi opettajaksi ja sai paljon vastuuta.

 

–Oli kyllä toisinaan vihreä olo ja yksinäistä ilman muita opettajia. Vertaistuki ja ajatustenvaihtokaverit ovat opettajalle tärkeitä.

 

Ylinen on tähän mennessä kouluttanut muutaman oppilaan alusta loppuun. Kaikkiaan oppilaita on matkan varrella ollut noin 50, kun huomioidaan kertauskoululennot ja vastaavat.

 

Nyt on tauon jälkeen koulutettavana PPL-oppilas, kun odotus- ja vauva-ajan jälkeen on taas aikaa.

 

–Opettajakelpuutus oli päässyt vanhaksi, lensin sen voimaan. Kynnys uuden alkeisoppilaan ottamiseksi oli noussut. Tähän vaikuttivat mm. vähäinen viimeaikainen SEP-lentäminen, uusi kerhoympäristö ja ajanhallinta lapsen, työn ja opintojen
kesken. Koulutuspäällikön ystävällisellä tuuppauksella kuitenkin rohkaistuin taas hommiin ja olen siitä iloinen.

 

 

Peruslentokoulutuksen ohessa Ylinen antaa yölentokoulutusta, lentää kertauskoululentoja ja tyyppilentoja, jos kysyntää on.

 

–Olen tähän mennessä lentänyt opettajana noin 350 tuntia, joista valtaosa ennen lapsemme syntymää vuonna 2018. Sen jälkeen ehkä vain parikymmentä tuntia. Tavoitteena pidemmällä tähtäimellä on edelleen olla aktiivinen lentäjä ja lennonopettaja – ja että se on edelleen hauskaa.

 

Parasta lennonopettajan työssä
Emil Laukkanen sanoo, että lennonopettajana parasta on oppilaan kanssa toimiminen.

–Suosittelen lennonopettajakoulutusta. Se avasi monia asioita itselle ja kehityin paljon. Yksi merkittävä seikka lennonopettajana on toki sekin, että lentämisestä ei tarvitse enää maksaa.

 

Rauna Ylinen kannustaa lennonopettajaksi, jos haluaa kehittää omaa osaamistaan ja nähdä kuinka erilaiset ihmiset toimivat niinkin erikoisessa oppimisympäristössä kuin lentokone.

 

–Parasta on varmaankin se oppilaasta paistava ilo ja onni, kun hän kokee oppineensa ja onnistuu. Toiseksi parasta on nähdä monenlaisia lentäjiä ja monenlaisia tapoja tehdä samoja asioita. Niihin on sitten hyvä peilata omaa toimintaansa.

 

Kolmikon kokenein lennonopettaja Pekka Kauppinen on kouluttanut LAPL- ja PPL-oppilaita tähän mennessä noin 800 tuntia ja lennonopettajaoppilaita noin 250 tuntia.

 

–Parasta ja samalla haastavinta lennonopetuksessa on saada ihminen oppimaan uutta ja ylittämään itsensä kerta toisensa jälkeen. Kaikki oppilaat ovat erilaisia ja oppivat eri tavalla. Tämä on lisäksi sovitettava Suomen vaihtuviin olosuhteisiin, jolloin yksikään työpäivä ei ole samanlainen.

 

 

Lennonopettajan (FI) vaatimukset
• Vähintään luokan 2 lääketieteellinen kelpuutus ja kielitaitotaso LP FIN tai LP ENG 4-6

• Vähintään ansiolentäjän lupakirja CPL(A) tai jos hakijalla on yksityislentäjän lupakirja PPL(A), vähintään 200 tunnin lentokokemus, josta vähintään 150 tuntia ilma-aluksen päällikkönä

• Ansiolentäjän teoriakoulutus, paitsi jos kyseessä on FI(A)-kelpuutuksella ainoastaan LAPL(A)-lupakirjaa varten annettava opetus

• Vähintään 30 lentotuntia, joista vähintään viisi tuntia niiden kuuden kuukauden kuluessa, jotka edeltävät arviointilentoa

• Vähintään 10 tuntia mittarilentokoulutusta, josta enintään viisi mittariaikaa FNPT:llä tai lentosimulaattorilla

• Vähintään 20 tunnin matkalentokokemus ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien vähintään 540 kilometrin pituinen lento, jonka aikana on tehty lasku pysähtymiseen asti kahdelle eri lentopaikalle

• Läpäisty arviointilento kurssille hyväksymistä varten enintään 6 kuukautta ennen kurssin alkua. Arviointilennon tarkoituksena on selvittää, ovatko hakijan taidot riittävät kurssin suorittamiseen.

• Yhteensä 125 oppituntia aiheista oppimisprosessi, opettamisprosessi, koulutuksen periaatteet, opetusmenetelmät, oppilaan arvostelu ja kokeet, koulutusohjelman kehittäminen, ihmisen suorituskyky ja rajoituksen lennonopetuksen kannalta, lentokoneen järjestelmävikojen ja -häiriöiden simulointiin lennon aikana liittyvät vaarat ja koulutuksen hallinto

• Lento-osuuden vähimmäislentoaika 30 tuntia. Lentokoulutus painottuu PPL(A)-kurssilla suoritettavien lentoharjoitusten opettamiseen ja briiffaamiseen. Hyväksytyn kurssin päätteeksi tuleva opettaja lentää lentokokeen Traficomin tarkastuslentäjälle.

 

Luokkakelpuutuskouluttajan (CRI) vaatimukset yksimoottorisille lentokoneille
• suoritettu CRI(A)-kurssi

• 300 tuntia lentoaikaa lentokoneilla

• vähintään 30 tuntia lentoaikaa päällikkönä kyseisellä luokalla.

Koulutus sisältää
• tietopuolinen opetus 25 tuntia opetusoppia ja 10 tuntia teknistä koulutusta.

• Vähintään 3 tuntia lentoaikaa.

Kurssin voi suorittaa joko SEP (land) -luokalla tai SEP (sea) -luokalla. Hyväksytyn kurssin päätteeksi tuleva opettaja lentää lentokokeen Traficomin tarkastuslentäjälle