Onko ilmailu yksinään vastuussa ilmaston lämpenemisestä ja muutoksesta? Sellainen käsitys on voinut syntyä, kun on seurannut alkuvuoden mediakeskustelua. Ilmailua ja matkailijoita on syyllistetty sekä leimattu överin luksustuotteen kuluttajiksi, jotka piit­taamattomuudellaan tuhoavat planeettaa.

Mokoma kasvihuonepäästöjen tupruttaja pitäisi kieltää – tai ainakin määrätä raippaverolle! Lentoveroa väläyttelevätkin yhä useammat politiikan kellokkaat, jotka toivovat itselleen no­peasti hyvää näkyvyyttä. Voi vain kuvitella, millaisen reaktion moiset löyhäpäiset laukaisut saavat esimerkiksi Lapin matkai­luyrittäjissä aikaiseksi: mattoa ollaan vetämässä alta juuri, kun vuosikymmenten ponnistelut alkoivat tuottaa satoa.

Suuri osa keskustelusta perustuukin joko puutteellisiin faktoihin tai suoraan ignoranssiin.

Ilmailulla on nyt akuutti imago-ongelma. Tai vähintäänkin viestintäongelma. Lentämisen mainetta vedetään isolla kädellä lokaan, syyttä suotta. Tämä pitää saada korjattua mitä pikimmin.

LADATAANPA NIITÄ faktoja pöytään: globaalilla tasolla ilmailu tuotti 859 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuonna 2017. Se oli 2,0 prosenttia kaikesta ihmisen tuottamasta CO₂:sta – kokonaispotti kun oli yli 40 miljardia tonnia.

Sektoreittain tarkasteltuna liikenne on toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja – kuitenkin kaukana ykkössijalla olevan energiateollisuuden takana. Kaikista liikenteen aiheutta­mista päästöistä lentäminen on vastuussa 12 prosentista, kun autoliikenne tuottaa potista 74 prosenttia.

Nämä ja paljon muuta kiinnostavaa tilastotietoa löytyy muun muassa ATAGin ja EU:n verkkosivuilta.

VIIMEAIKAINEN RIEPOTUS tuntuu sitäkin ikävämmältä, kun tietää alan käärineen hihat aikapäiviä sitten ja vastanneen huutoon. Ilmailu on ensimmäinen toimiala, joka on globaalisti sitoutunut päästöjen vähentämiseen. Vastaavaan on kyennyt vain merenkulku, joka teki oman sopimuksensa viime keväänä. Kaupallisen ilmailun päästöoikeuksien järjestelmän (CORSIA) kaksivuotinen seurantajakso starttasi tämän vuoden alusta ja 2021 alkava päästökauppa perustuu näihin laskelmiin.

Vuodesta 2020 ilmailu on sitoutunut hiilineutraaliin kas­vuun, vaikka alan tuotannon eli liikenteen määrän ennakoi­daan kasvavan 3,5 prosenttia vuosittain.

Kun polttoaine on lentoyhtiöille suurin yksittäinen ku­luerä, niillä on luonteva motiivi päästöjen vähentämiseen. Ne ovat jo tehneet isoja investointeja siihen, turvallisesti. On os­tettu polttoainetehokkaampia koneita, joissa on pienemmät päästöt. Moderni lentokone onkin yli 80 prosenttia tehok­kaampi kuin ensimmäiset 1960-luvun jetit.

Lisäksi kerosiiniin on sekoitettu uusiutuvista lähteistä tuo­tettua biopolttoainetta. Myös lentämisen malleja on kehitetty niin, että päästöjä sekä äänisaastetta on kyetty pienentämään. Monet yhtiöt tarjoavat asiakkailleen vielä vapaaehtoisia mak­sujärjestelmiä lentonsa päästöjen kuittaamiseksi.

Yhtä lailla lentokentät ovat panostaneet päästöjen vähen­tämiseen – esimerkiksi Helsinki-Vantaa sai sertifioinnin hiili­neutraaliudestaan vuonna 2017.

Nämä esimerkkeinä jo tehdystä. Sen päälle tulevat innovaa­tiot uusista lentolaitteista, lentämisen muodoista ja ajatuksista, jotka vähentävät tulevaisuudessa ilmailun päästöjä entisestään.

AINA VOI tehdä lisää ja sitä ilmailun kaltaiselta priimukselta edellytetäänkin. Keskustelua ei kuitenkaan auta, että ilmai­lijat itse tietävät jo tehdyt ponnistukset, vaan nämä seikat on saatava muillekin tiedoksi.

Haastankin tässä kaikki ilmailijat imagotalkoisiin: otetaan faktat haltuun ja kerrotaan, että ilmailijat kyllä kantavat jat­kossakin vastuunsa ilmastonsuojelusta.

”An airplane stands for freedom, for joy, for the power to understand, and to demonstrate that understanding.” – Richard Bach