Beriev Be-200 Altari kone jyrkässä nousussa MAKS-näytöksen esittelylennollaan.
Reilut 578 000 katsojaa saivat, mitä hakivat. Isänmaallisuus ja suurvallan kalusto olivat hyvin esillä perinteisessä MAKS-2019 ilmailunäytöksessä.
MAKS-ilmailunäytös järjestettiin tänä vuonna 14. kerran. Ensimmäinen kansainvälinen ilmailu- ja avaruusnäytös pidettiin Ramenskoyen lentokentällä Zhukovskyssä Moskovan lähellä syksyllä 1993. Siitä saakka lentonäytös on järjestetty joka toinen vuosi.
Ensimmäisellä kerralla mukana oli 17 valtiota ja esillä 173 konetta. Nyt maita oli 28 ja lentäviä koneita 133.
Lentonäytösviikko – 27. elokuuta–1. syyskuuta – jakautui kahteen osaan. Ensin olivat niin sanotut ammattilaispäivät ja niiden jälkeen kolme yleisöpäivää. Pääosa kävijöistä tuli yleisöpäivinä, joskin kolmen ensimmäisen päivän saldo oli yli 143 000. Lentonäytösviikon avasi Venäjän presidentti Vladimir Putin.
Näytös on aina järjestetty Ramenskoyen kentällä. Sen pääkiitotie on peräti 5 400 metriä pitkä ja kenttä olikin Neuvostoliiton aikana Buran-avaruussukkulan varalaskupaikka. Ramenskoye on sotilaskenttä, joka on tunnettu Gromovin lentotekniikan tutkimuslaitoksesta. Itse kenttähän perustettiin koelentokentäksi suuren isänmaallisen sodan aikana.
Ramenskoyen kenttäalue sopii erinomaisesti isojen ilmailutapahtumien pitämiseen. Pidempi kiitotie on lentokäytössä ja poikittaiskiitotie on varattu näyttelykoneille. Lisäksi alueelle oli pystytetty useita isoja halleja, joissa esiteltiin pienempää kalustoa aina muttereista helikoptereihin.
Yksi suurimmista halleista oli kiinalaisvenäläisen CRAIC CR929 -matkustajakoneen esittelytila. Koneesta oli näytillä luonnollisen kokoinen etuosa, ohjaamo, bisnesluokka ja osa normaalia matkustamoa. CR929 on laajarunkoinen 250–320 matkustajan konetyyppi, jonka pitäisi haastaa Airbusin A330/A350 ja Boeingin 787 Dreamliner -koneiden valta-asema markkinoilla. Koneen on määrä tehdä ensilentonsa aikaisintaan vuonna 2025.

Laskuvarjohyppääjä laskeutumassa ison Venäjän lipun kanssa. Muut hyppääjät toivat sponsoreiden lippuja.

Näyttävä vahdinvaihto Punaisen torin vieressä. Suuressa isänmaallisessa sodassa kaatuneiden muistoksi palaa ikuinen tuli, jota kuvan sotilaat vartioivat.
Venäjän kielen taidosta etua
MAKSiin pääsee käytännössä parhaiten Moskovasta junalla, mutta ryhmällämme oli käytössä linja-auto. Matkalla on syytä varautua ruuhkiin. Pikkutiet Zhukovskin lähellä eivät ole rakennettu näin suurille väkimäärille.
Katsojien autot ohjattiin erillisille pysäköintialueille, meidän bussimme Bykovon lentokentälle. Pysäköintialueilta, samoin kuin juna-asemalta, oli ilmainen nonstop-bussikuljetus itse näytöspaikalle. Ennen sukkulabussiin pääsyä tehtiin turvatarkastus, joskin hyvin pintapuolisesti. Toinen turvatarkastus oli ennen lipun tarkastusta. Osa tarkastuksista tehtiin siirrettävien metallintunnistusporttien avulla.
Liikenteen ohjauksessa oli varmasti satoja poliiseja ja itse tapahtumapaikalla sotilaat saartoivat näyttelyaluetta. Heitä oli noin 50 metrin välein.
Lentonäytöksen aikana kuulutukset pelasivat kiitettävästi, joskin pääsääntöisesti vain venäjäksi. Samoin valtaosa esittelymateriaalista oli vain venäjäksi. Kaikkien esittelijöiden kielitaito ei myöskään ollut paras mahdollinen.
Myyntikojuja oli riittävästi. Yleisöalueella lentolinjan vieressä myytiin pientä purtavaa, erilaisia juomia ja oluttakin. Erillisiä vesipisteitä en havainnut.
Näytöksen nettisivuille ei koskaan ilmestynyt lentoaikataulua. Se kuitenkin löytyi tapahtuman Facebook-sivuilta edellispäivänä, joskin vain venäjäksi.

L-39C Albatros -kalustolla lentänyt latvialainen Baltic Bees oli suomalaisillekin tuttu.
Maanäyttelyssä riitti katsottavaa
Yleisö pääsi näyttelyalueelle kahta eri reittiä. Sukkulabussin reitti käytännössä määräsi tulo- ja lähtöportin. Turvatarkastuksen jälkeen oli vapaata tilaa riittävästi, jotta katsojat pääsivät hajaantumaan.
Maanäyttelyssä koneita oli molemmin puolin kiitotietä. Osa koneista lensi myös näytöksessä, joten koneita ja helikoptereita siirrettiin katsoja-alueen lävitse lentoalueelle.
Suurimpia maanäyttelyssä esillä olleita koneita olivat matkustaja- ja kuljetuskoneet. Airbus oli tuonut näytökseen A350-koneen, joka myös teki näyttävän näytöslennon. Kyseinen kone oli A350-900 testikone MSN002. Se teki ensilentonsa 26. helmikuuta 2014. Koneen rungon komposiittimateriaalit yhdistettynä uusiin energiatehokkaisiin Rolls-Royce Trent XWB -moottoreihin tekivät A350:sta polttoainetehokkuudeltaan selvästi edellissukupolven matkustajakoneita paremman. Finnairilla on laivastossaan nyt 14 A350-900 XWB -konetta ja tilauksessa viisi lisää.
Ehkäpä Airbusia kiinnostavampi matkustajakone oli Irkut-yhtiön valmistama MC-21-300. Tämä kapearunkoinen matkustajakone teki ensilentonsa toukokuun lopulla 2017. Siinä on tilaa 163–211 matkustajalle eli se on A320:n kokoluokkaa. MAKS-tapahtuman yhteydessä julkistettiin 20 MC-21 -koneen tilaukset. Irkutilla on tilauksia 175 koneesta ja lisäksi aiesopimukset 150 koneesta.
Ainakin ensimmäiset tuotantokoneet tulevat Pratt & Whitney PW1400G -moottoreilla. Myöhemmin on tarkoitus sertifioida kone venäläiselle PD-14-moottorille. Maanäyttelyssä oli esillä tyypin ensilennon tehnyt kone numeroltaan 21001. Alun perin MC-21-hankkeen tarkoituksena oli korvata vanhentuvat Tu-154-koneet. Irkutin tavoitteena on saada koneita matkustajakäyttöön ensi vuodesta alkaen.
Matkustajakoneiden lisäksi maanäyttelyssä oli luonnollisesti sotilaskoneita. Niin SU- kuin MiG-perheen hävittäjiä oli näytteillä useita. Suurin kiinnostus kohdistui varmaankin Su-57-koneeseen: tämä viidennen sukupolven hävittäjä lensi ensilentonsa tammikuussa 2010. Viimeisimpien tietojen mukaan konetta on tilattu 76 kappaletta Venäjän ilmavoimille, ja niistä ensimmäisen pitäisi tulla palveluskäyttöön jo tämän vuoden puolella. Tuotannossa on kuitenkin ollut vaikeuksia ja myöhästymisiä, joten aikataulun pitävyys jää nähtäväksi. Aiemmin myös Intia oli kiinnostunut Su-57:stä, mutta vetäytyi sittemmin projektista.
Su-57:ää esiteltiin kuitenkin näyttävästi MAKSissa vierailleelle Turkin presidentti Recep Erdoğanille. Yhdysvallat ilmoitti kesällä, ettei se toimita Turkille sovittuja F-35-häivehävittäjiä maan hankittua venäläisiä S-400-ilmatorjuntaohjuksia. Turkki on ilmoittanut etsivänsä vastaavia hävittäjiä muualta ja siten Su-57 varmasti kiinnostaa.
Maanäyttelyssä oli esillä käytännössä kaikki Venäjän ilmavoimien kalustotyypit. Pääosa koneista ei lentänyt näytöksessä. Nähtävillä oli myös vanhempaa kalustoa. Kylmän sodan aikainen Tu-95MS, joka vieläkin on aktiivikäytössä, on näyttävä pommikone. Siinä on neljä Kuznetsov NK-12 -moottoria, joista jokainen kehittää peräti 15 000 hevosvoimaa. Koneen potkuriratkaisu on normaalista poikkeava, sillä jokainen moottori pyörittää kahta vastakkain pyörivää potkuria. Tu-95MS onkin yksi meluisimmista lentokoneista.
Warbird-koneita oli vain kolme: Polikarpov I-15, Mikojan-Gurevitš MiG-3 sekä Iljushin Il-2 Šturmovik. Ne kaikki olivat viimeisen päälle entisöityjä, ja suomalaisillekin hyvin tuttu Il-2 lensi näytöslennot. Vaikka Il-2-koneita rakennettiin yli 36 000 kappaletta, lentäviä koneyksilöitä on enää maailmassa kaksi – ja tämä oli niistä toinen.
Il-2:n lentäessä kerrottiin sen olleen ”fasistien kukistaja”. Lopuksi kuuluttaja kuulutti: ”Kunnia fasistien kukistajille, koneen suunnittelijoille, rakentajille sekä restauroijille.” Ja kansa hurrasi!
Näytillä oli lisäksi erilaisia ja eri kokoisia miehittämättömiä lentolaitteita. Pienimmät mahtuivat helposti käteen, mutta suurimpia olisi hankala siirtää kuorma-autollakaan.

Kurkistus Mi-24-taistelukopterin ohjaamoon. Kuvia sai ottaa vain kaksi.

Sähkömoottorit AS-4DU purjekoneessa. Lentomatka sähkömoottoreilla on peräti 150 kilometriä ja molempien sen kahden moottorin teho on 25 kW.

Jak-152 on uusimpia koulukoneita. Kone on kaksipaikkainen ja sen ensilento tapahtui syyskuussa 2016.
Erikoinen ohjelma
Ohjelma oli erilainen kuin mihin esimerkiksi kotimaassa on totuttu. Välillä tuntui, ettei koneiden lentojärjestystä oltu suunniteltu. Tai ainakin se oli erilainen. Esimerkiksi Baltic Bees – taitolentoryhmän jälkeen lensi MC-21-matkustajakone ja heti perään SU-30CM.
Taitolentoryhmiä oli ilmassa muutamia. L-39C Albatros -kalustolla lentänyt latvialainen Baltic Bees oli suomalaisillekin tuttu. Venäjän taitolentokoulun Russ-ryhmä lensi samalla kalustolla. Ryhmän lentoa hehkutettiin kuulutuksilla ja se saikin valtaisat suosionosoitukset. Russian Falcons -taitolentolentoryhmä esiintyi näyttävästi neljällä Su-27-koneella.
Suihkukonekaluston lisäksi ryhmätaitolentoa lennettiin tutuilla Jak-54- ja -52-kalustoilla. Ryhmässä oli mukana myös kaksimoottorinen Piper PA-23. Tämä ryhmä oli ainoa, joka teki kaksi vierekkäistä sydäntä taivaalle muiden tyytyessä yhteen sydämeen.
Ehkäpä harvinaisin taitolentokoneryhmän lentokone oli Tecnam P2002JF. Neljällä koneella lennettiin hyvä sulava esitys.
Viimeisenä ammattilaispäivänä nähtiin neljän Su-57-koneen esitys. Se alkoi ohilennolla kahden Su-35S-koneen kanssa. Ilmassa nähtiin molempien konetyyppien esitykset. Yleisöpäivänä esiintyi kuitenkin ainoastaan Su-57-pari.
Lisäksi ilmassa nähtiin MiG-35 sekä MiG-15. MiG-15-konettahan odotettiin myös kesällä Turun lentonäytökseen, jonne se ei koskaan päässyt teknisten ongelmien vuoksi.

Su-57 näyttää liikehtimistään jälkipoltto päällä.

Su-57-hävittäjää esiteltiin myös maassa. Koneen takaosaa ei nähty eikä sen lähelle päässyt.
Beriev Be-200 Altair on harvinainen amfibiolentokone. Se teki näyttävän sammutusveden pudotuksen ja esitteli hyviä hidaslento-ominaisuuksiaan. Koneen voimanlähteinä on kaksi Progress D-436TP -suihkuturbiinia ja maksiminopeus on 700 kilometriä tunnissa.
Siviilikoneista esiintyi A350:n ja MS-21-300:n lisäksi Sukhoi Superjet 100. Konetyyppi sai julkisuutta toukokuussa, kun Aeroflotin lento Moskovasta Murmanskiin joutui palaamaan takaisin kentälle. Kone laskeutui kovalla vauhdilla kiitotielle ja syttyi palamaan.
Omasuojaheitteitä esitteli näkeminämme päivinä vain Kamov Ka-52 -taisteluhelikopteri. Kopterin tunnistaa siitä, ettei siinä ole lainkaan pyrstöroottoria ja pääroottorin tilalla on kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää roottoria. Kopterissa on myös heittoistuimet miehistölle.
Yleisöpäivän lentonäytösosuus päättyi taitolentokilpailuun. Kolme erikseen valittua lentäjää tekivät kisassa yksi kerrallaan ennalta määrättyjä taitolentoliikkeitä yleisön edessä. Suoritusten jälkeen tuomarit antoivat pisteet osasuorituksista. Voittajaksi ”Max-2019 cup” -kilpailussa tuli tämän vuoden Euroopan mestari Dmitry Samokhvalov.

MC-21-300 liikehti näyttävästi. Koneita oli näytöksessä kaksi, joista vain toinen lensi.

Uusi matkustajakone kiinnostaa. CR929:n halliin oli aina jonoa.

Massiivinen Mi-12-helikopteri näkyy ensimmäisenä Venäjän ilmavoimien museon pihalla. Kyseisiä koptereita tehtiin vain kaksi.

Russian Falcons -taitolentolentoryhmä esiintyi näyttävästi neljällä Su-27-koneella.





