Tunturi-Lapissa Oloksen suunnalla lähes kaikki asiakkaat ovat ulkomaalaisia, heitä tulee Suomeen ympäri maailmaa. Levin ja Ylläksen alueella asiakkaat ovat järjestään skandinaaveja, pääasiassa suomalaisia.
Helikopteriyritys Heliflite on löytänyt vuosien aikana toimintamallin, jonka varaan on voitu rakentaa kannattavaa liiketoimintaa Lapin arktisiin oloihin. Nykyisin lentäminen on sekoitus työlentoja ja Aslak-pelastushelikopteritoimintaa.
Helikopterilentäjä Pekka Tuononen on lentänyt kopterillaan eri puolilla Suomea jo yli 30 vuotta ja kerännyt siinä ajassa yli 10 000 lentotuntia.
”Olen lentänyt enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, mutta Lapissakin jo vuodesta 1994.”
Kun syksyllä julkaistiin Markus Selinin elämäkerta Perustuu tositapahtumiin, selvisi, että Selinin ja Renny Harlinin kuuluisilla helikopterilennoilla lentäjänä toimi usein juuri Tuononen.
”Takavuosina maailmantähtiä ja rokkistaroja, kuten Madonnaa, Jon Bon Jovia ja muita julkkiksia, lennätettiin todella paljon, mutta Lapin vierailullaan he tuntuvat keskittyvän luontoaktiviteetteihin ja husky- ja porosafareihin”, Tuononen tuumii.
Mielenkiintoisinta helikopterityössä on Tuonosen mukaan se, että tehtävät ovat niin erilaisia. On nostamista, rakennustarvikkeiden ja antennien kuljetusta, linjatarkastuksia, kuvauksia ja tilauslentoja. Välillä päivystetään pelastushelikopteri Aslakina.
Työlentojen määrä on Tuonosen mukaan selvästi kasvanut.
”Työlennot ovat usein varsin isoja projekteja. Kuvaushommassa saatetaan lentää 10–30 tuntia. Frekvenssi on harvempi, mutta lentämistä on sama määrä lyhyemmässä ajassa.”
Lappi on tällä hetkellä hitti. Monet kansainväliset ja kotimaiset toimijat haluavat tehdä Lapissa elokuvia ja mainoksia; joulupukki ja lappilainen luonto kiinnostavat. Television seikkailuohjelmat, Napapiirin sankarit ja muut ovat innostaneet muitakin lähtemään pohjoiseen.
”Mainoskuvaukset ovat usein kansainvälisiä tuotantoja ja asiakkaat isoja brändejä, kuten Netflix tai Shell.”
Kuvauksissa kokemus on erityisen tärkeää, koska kyseessä ovat aina isot tuotannot.
”He eivät lähde tänne harjoittelemaan, vaan ovat tottuneet toimimaan maailmalla ammattiorganisaatioiden kanssa ja edellyttävät sitä samaa osaamista myös meiltä.”
Monen päivän patikointimatkan lentää helikopterilla 15 minuutissa.
Samalla lennolla kalastajien mukana matkaavat teltat, makuupussit, kamiinat, polttopuut, kalastusvälineet ja kumiveneet.
Matkailulentämistä ei riitä kannattavaan toimintaan
Lapissa ei voi rakentaa liiketoimintaa pelkästään matkailijoiden helikopterilennätysten varaan. Maksavia asiakkaita ei ole tarpeeksi.
”Lentämistä ei riitä ympärivuotisesti, sillä kautta lyhentää kahden kuukauden mittainen kaamosaika, sekä ne kaudet, jolloin Lapissa ei ole oikein ketään. Paikallispopulaatiokin on sen verran vähäinen, että he eivät juurikaan lentele.”
”Tällä hetkellä me taidamme olla ainoa lappilainen helikopterioperaattori. Kilpailua ei juurikaan ole ja työt ovat projektiluonteisia. Helikoptereita tuodaan myös muualta tekemään tänne töitä – esimerkiksi linjatarkastuksiin voidaan tuoda juuri siihen tarkoitukseen sopiva kone”, Tuononen kuvailee.
Kesä on helikopterilentäjän kiireisintä aikaa. Käsivarren seudulla lennätys hyville kalapaikoille on lisääntynyt. Tuonosen mukaan tunturikohteissa on käynnissä sukupolvenvaihdos ja nuoria tuntuu kiinnostavan kalastaminen, vaeltaminen ja muu luontomatkailu.
Hän lennättääkin matkalaisia Kilpisjärven alppikylän alueelta erämaajärville, jokien varsille sekä tunturien huipuille juhannuksesta aina elokuun loppuun.
”Helikopterikyydillä jää enemmän aikaa kalojen narraamiseen. Samalla lennolla erämaahan pääsee viisi matkustajaa, teltat, makuupussit, kamiinat, polttopuut, kalastusvälineet ja kumiveneet.”
Erämaahan matkaavia tulee eri puolilta Suomea ja viime vuosina myös ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on ollut kasvussa. Karuun luontoon matkaavat varsinkin ruotsalaiset ja norjalaiset asiakkaat, mutta erämaa kiinnostaa myös japanilaisia, venäläisiä, baltteja ja espanjalaisia.
Käsivarren luontoon lennätetään myös paljon eri alojen tutkijoita, kuten geologeja, biologeja ja yliopiston tutkijoita.
”He tutkivat alueen kaloja ja vesistön happamuutta. Lapissa on hyvä tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kun teollisuutta ei ole lähelläkään.”
Talvella Tuononen kuljettaa matkailijoita Levin, Ylläksen ja Oloksen seuduilla. Porukat käyvät ihailemassa lumisia tuntureita lintuperspektiivistä tai haluavat ennättää tunturihuipun ravintolaan kokemaan auringon viime säteet. Joku voi haluta kauemmaksi Saariselälle tai Rovaniemelle, jotka ovat noin tunnin lentomatkan säteellä Leviltä.
”Jonkin verran on kysyntää myös lentämisestä Kemiin jäänmurtajalle. Usein ulkomaiset asiakkaat haluavat mennä sinne joulunaikaan, mutta kaamos aiheuttaa ongelmia – vuorokauden valoisa aika kestää vain kaksi tuntia. Ja lennon pitäisi tapahtua valoisaan aikaan ja tehdä vielä se risteilykin jäänmurtajalla. Silloin pitää yöpyä Kemissä ja siitä seuraa omat ongelmansa”, Tuononen kuvailee.
Kalastajien teltta Käsivarren erämaassa Poroenon varrella.
Ilmastonmuutos häiritsee helikopteribisnestä
Helikopterilentotoiminnan suurin haaste on löytää riittävä määrä asiakkaita, jotta toiminta olisi kannattavaa. Lentämisessä on myös omat rajoitteensa.
”Ilmastonmuutoksen myötä Lappiin on tullut ääri-ilmiöitä, kuten kovat tuulet, sumu ja jäätävät sateet. Sää on lisäksi alati muutoksessa. Täällä voi olla 30 astetta pakkasta, mutta sataa vettä”, Tuononen kuvailee.
Lento peruuntuu, jos sää ei anna myöten. On huono näkyvyys, liian kova tuuli tai jokin muu syy, miksi ei ole järkevää lähteä helikopterilla liikkeelle.
”Helikopterin minimilentokorkeus on noin 500 jalkaa eli 150 metriä. Jos lähdemme esimerkiksi Leviltä Kilpisjärvelle, maasto nousee koko ajan ja perillä Kilpisjärvellä eteen tulevat omat haasteensa, sillä jossakin kohtaa tunturit ja pilvet kohtaavat toisensa. Kilpisjärven kylä kun sijaitsee 480 metrin korkeudessa merenpinnasta.”
Kannattava liiketoiminta tarkoittaa helikopteribisneksessä minimissään yhden tunnin päivittäistä lentoaikaa. Parasta olisi, jos ilmaan pääsisi päivittäin.
”Helikopterissa on kalenteri- ja käyntiaikavalvottuja osia, ja jos et lennä, jonkin ajan kuluttua kalenteriaika on kulunut.”
Oma huolto mahdollistaa toimintavarmuuden
Heliflitellä on kaksi Eurocopteria. Tuonosen kopterin lisäksi Sodankylässä päivystää pelastushelikopteri Aslak, joka on toiminut jo parikymmentä vuotta Aslakin operaattorina.
Yrityksen huolto-organisaatiolla on Sodankylän lentoasemalla nykyaikaiset korjaamo-, linja- ja laitehuoltotilat sekä toimilupa Eurocopterien korjaamo- ja linjahuolloille.
”Oma huolto on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotta pystymme toimimaan täällä Lapissa. Se mahdollistaa toimintavarmuuden, sillä meiltä ei voi soittaa aina Helsinkiin, Ruotsiin tai Ranskaan ja pyytää sieltä korjaajaa.”
Helifliten helikoptereissa on tehokkaaksi ja kevyeksi todettu turbiinimoottori, joten niitä pystytään itse korjaamaan helpommin kuin perinteisiä mäntämoottoreita.
Tuonosen mukaan Lapin helikopteritoiminnan tulevaisuus riippuu pitkälti Aslakin roolista pelastustoiminnassa. Pitkien etäisyyksien takia Aslakin avulla tavoitetaan apua tarvitsevat kohtuullisessa ajassa. Hän toivookin, että Aslak saisi virallisen statuksen pelastusjärjestelmässä: se toisi vakautta helikopterilla tapahtuvaan pelastustoimintaan. Aslakin toimintaa ylläpitää Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry oman varainhankintansa avulla.
Toiminnan jatkuminen mahdollistaisi myös toisen helikopterin säilymisen Lapissa.
”Pelkästään näillä työlennoilla yritys ei pyöri, sillä lentäminen edellyttää taustalleen organisaation sekä oman huoltotoiminnan. Yritykselle pitää tulla rahaa muualtakin kuin vain näistä työlennoista.”
Helikopterilla vai lentokoneella
Lapin lentotehtävissä helikopterilla ja lentokoneella on omat paikkansa. Lapissa Käsivarren alueella on Tuonosen mukaan yksi säännöllisesti lentävä lentokone ja Inarissa Inarinjärven alueella toinen.
”Vesilentokoneella lentäminen on ihan omanlaistaan puuhaa, mutta siinäkin on haasteensa juuri näiden nopeasti vaihtuvien säiden, kovien tuulien ja huonon näkyvyyden vuoksi. Kopterilla pääsee paremmin liikkeelle kuin vesikoneella, ja kopterilla tavoittaa myös enemmän kohteita kuin vesikoneella, joka vaatii aina kiitotien, järvenselän tai suoran joenpätkän.”
”Kuvasimme jokin aika sitten ison projektin Netflixille Pallaksen ja Kilpisjärven suunnalla, eikä sitä olisi pystynyt tekemään lentokoneesta. Kuvausten aikana pitää kääntää konetta paikallaan, leijutella ja lentää hyvin matalalla. Se on juuri kopterihommaa.”
Helikopterilla lentämään havittelevalta vaaditaan ansiolentäjän tai liikennelentäjän lupakirja. Helikopterilentäjäksi valmistuminen kestää noin kaksi vuotta ja edellyttää 150 tuntia lentämistä.
Ennen kuin pääsee tekemään videokuvauslentoja, tarvitaan vielä muutaman vuoden työkokemus.
