”Kahteen ammattiin haluavat joutuvat meillä maksamaan koko koulutuk­sensa itse: terapeutit ja lentäjät”, ystävä huokasi taannoin kesätapaamisessa. Valmistuttuaan molemman alan am­mattilaisilla on yleensä tutkinnon ohessa kelpo velat, mutta toisaalta sekä pilotit että psykotera­peutit myös revitään saman tien töihin.

Koulutuksen korkea taso on meillä kansallisen yl­peyden aihe. Kouluttautuminen nauttii sekä laajaa yh­teiskunnallista että vahvaa tukea kansalaisten keskuu­dessa. Kuitenkaan ilmailualan koulutukselle tätä tukea ei juurikaan löydy. Tarvetta olisi, kun katsoo esimerkiksi, kuinka paljon hakijoita maan muutamiin ilmailulu­kioihin on joka vuosi.

Suomessa teknologiaa ja innovaatioita ajatellaan edelleen liian kapea-alaisesti. Viimeistään nyt pitää ravistautua irti haikailuista Nokia-aikojen paluusta – seuraava teknologinen hyppäys, joka on vähintään yhtä suuri mullistus arkielämään kuin 1990-luvulta käyn­nistynyt kotitietokoneiden, kännyköiden ja internetin esiinmarssi, vie meidät ilmaan. Droneilla, lentotakseilla, sähköllä ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla toimivilla laitteilla.

Ja tästä junasta Suomi on armotta jäämässä laiturille.

MUUALLA ASIASSA ollaan hereillä. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaikki tehneet kansalliset ilmailustrategian lin­jauksensa kahden viime vuoden aikana. Niissä kaikissa tunnistetaan lentoliikenteen tarpeellisuus – täältä Pohjolasta kun vain on pitkä matka muualle niin ih­misillä kuin tuotteilla – mutta myös sen haasteet sekä teknologian että ympäristön kannalta. Mutta toisin kuin Suomessa, naapurimaissa nämä haasteet otetaan vas­taan ja halutaan ratkaista; ei pelkästään rajoittaa tai jopa kieltää kokonaan kansallisesti kuitenkin elintärkeitä yhteyksiä.

Britanniassa kaksi vuotta sitten käynnistyneen, aina vuoteen 2050 ulottuvan laajan ilmailustrategian valmistelu on loppusuoralla ja valmista pitäisi tulla vielä kuluvan vuoden aikana. Ilmailu on maalle erittäin tärkeä sektori kaikin puolin, onhan Britannia maailman kolmanneksi suurin ilmailu- ja avaruusteknologian val­mistaja.

”Hallituksen tehtävä on luoda oikeanlaiset puitteet varmistaakseen, että innovaatioita syntyy ja niitä voi­daan kehittää toimiviksi ratkaisuiksi”, liikenteestä vas­taava valtiosihteeri Charlotte Vere sanoi heinäkuussa ja jatkoi: ”On tärkeää pysyä teknologian kehityksessä mukana, sillä jos pysyy vain paikoillaan, alkaa nopeasti jäädä peränpitäjäksi.”

Juuri niin.

MEILLÄ EI ole varaa jäädä nousevan, innovatiivisen ilmai­lusektorin peränpitäjäksi – asiakasmaaksi, joka ostaa kalliilla muiden kehittelemät innovaatiot.

Suomelle on laadittava kansallinen ilmailustrategia, kiireellisesti. Mutta kuka ottaisi tästä kopin? Löytyykö suomalaisista päättäjistä tällaiseen tarvittavaa kauko­näköisyyttä ja ymmärrystä? Vai pitäisikö ilmailijoiden omista riveistä nousta visionäärejä, jotka lähtisivät voi­malla viemään asiaa eteenpäin?

”Pilots take no special joy in walking; pilots like flying.” – Neil Armstrong