Mi-8 on Neuvostoliitossa valmistettu keskiraskas kuljetushelikopteri. Suomen puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella niitä oli käytössä 10 kappaletta 1970-luvulta vuoteen 2010 saakka – 40- vuotta.
Puolustusvoimien ensimmäiset helikopterit ostettiin Neuvostoliitosta vuonna 1961. Toiminta kehittyi 1960-luvulla paljon ja helikoptereiden tarjoamat mahdollisuudet eri aselajeille huomattiin. Hyvät kokemukset neuvostoliittolaisista helikoptereista puolsivat seuraavan helikopterityypin ostoa Neuvostoliitosta. Idänkauppa oli kehittynyt Neuvostoliiton myöntämän tavaraluoton kautta ja siten Puolustusvoimille hankittiin paljon materiaalia Neuvostoliitosta. Puolustusvoimien materiaalinhankintaohjelmat painottivat ilmapuolustuksen parantamista 1970-luvulla, jolloin myös Mi-8- helikopterit ostettiin. Niiden ostaminen aloitettiin vuonna 1973 ilman suurempaa vertailua tarjolla olleeseen länsimaiseen kalustoon.
Lisäksi Mi-8-helikopteria ei lähteiden perusteella koelennetty ollenkaan ennen ostopäätöstä. Tämä kertoo valinnan neuvostoliittolaisesta helikopterista olleen selvillä jo ennen hankintaprosessin alkua. Hankinnan jälkeen Mi-8-helikopteri todettiin kuitenkin ominaisuuksiensa puolesta nykyaikaiseksi ja Suomen aikaisempia helikoptereita paljon kehittyneemmäksi ja monipuolisemmaksi. Myöhemmin tehdyn vertailun perusteella Mi-8:n todettiin olevan vastaavia länsimaisia helikoptereita halvempi vaihtoehto sekä sopivan paremmin Suomen olosuhteisiin (Riku Nikkinen, MPKK 2017).
Mi-8 työjuhtana
”Tyyppikoulutuksen saimme Venäjällä, keväällä 1973” muistelee legendaarinen helikopterilentäjä Veikko Vana tänään kotonaan Keravalla. ”Ohjaajakoulutuksen lähetettiin 3 ohjaajaa Wirkkula, Murtola ja minä”, sanoo Veikko Vana. ”Ensimmäinen kopteri lennettiin heinäkuussa 1973 Suomeen venäläis-suomalaisella sekamiehistöllä. Suomalaisena ohjaajana oli Wirkkula. Puhtaasti suomalaisella miehistöllä lennettiin samassa kuussa toinen Mi-8 Suomeen ja tietysti Uttiin. Miehistönä oli Vana, Murtola ja Ihalainen”.
”Mi-8 helikoptereita käytettiin puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen operatiivisissa tehtävissä – valmiusharjoituksissa, valvonnassa, etsinnässä ja pelastuspalvelussa. Koptereilla on ollut merkittävä rooli virka-aputehtävissä kuten suuronnettomuuksissa mm. Estonia-onnettomuuden yhteydessä. Lisäksi on suoritettu Suomen elinkeinoelämän ja teollisuuden haasteellisia tukilentoja. Muistan, kun nostimme Nesteen pääkonttorin 100 metriä korkeiden hissikuilujen valumuotit pois Keilaniemessä. Se oli aivan uutta siihen aikaan. Samana päivänä toteutimme hissikoneiston asennusnoston Helsingin keskustassa, kiivasta menoa”, muistelee Vana.
Mi-8 – lentokalustolla on kuljettu lisäksi presidenttejä (Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari, Halonen), kuninkaita ym. valtioiden päämiehiä. Mi-8 on ollut siis merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa – sen monilla aloilla.
Mi-8 tarvitsee vitriinin
Yksi Mi-8 -helikopteri on luovutettu museoitavaksi Uttiin, kertoo Utin ilmakillan puheenjohtaja Lassi Viisanen . Puolustusvoimien helikopteriperinteiden taltiointi ja kerääminen on annettu Utin Ilmakilta ry:n vastuulle. Työtä tukee Utin jääkärirykmentti. Mi-8 on ansainnut pysyvän paikan Utti – aukiolta hienon Mi-8 säilytysvitriinin muodossa. Utin ilmakilta ry tahtoo rakentaa museoitavalle kopterille säilytys- ja näyttelyvitriinin Uttiin. Vitriinin pinta-ala on noin 640 m2 ja tilavuus noin 4500 m3, kustannusarvio noin 500.000 € – 700.000 €. Utti on helikopteritoiminnan päätukikohta. Pitkän tähtäimen visiona meillä on saada Utti – aukiolle kaikille avoin ILMAILUPUISTO. Puistoon on tarkoitus saada pysyviä muistomerkkejä ilmailun kunniaksi. Tällä hetkellä aukiolla ovat; ”Mersuvitriini” (MT-452 hävittäjä), Kotka – patsas ja siihen liittyvät ilmailussa henkensä menettäneiden kunniataulut sekä DC- 3 muistomerkki. Hanke rahoitetaan keräysvaroin, toteaa puheenjohtaja Viisanen.
Hanketta vetää tekn. tri Eino Rantala. Hän on tämän hankkeen moottori ja vitriinitoimikunnan puheenjohtaja, rakennusalan ammattilainen ja hallituksemme jäsen, Viisanen täsmentää.
“Aloitimme Mi-8 vitriinin rakentamisen suunnittelemisen noin kaksi vuotta sitten, Rantala selvittää. Tähän mennessä olemme tehneet kaiken vapaaehtoisvoimin – havainnekuvat, rakennusluvat, neuvottelut eri tahojen kanssa. Tehtävä on ollut lievästi sanottuna hiukan haastava, mutta huikean mielenkiintoinen. Upeata on se, että vapaaehtoisia on löytynyt kaikista tarpeellisista ammattialoista – arkkitehdit, rakennesuunnittelijat, havainnekuvien tekijät – tämä rakennusluvan perustuva havainnekuva on kolmas (Kuva). Lisäksi vapaaehtoisia on runsaasti kiltalaisten joukosta. Kiltaamme kuuluu noin 450 jäsentä. Olen ylpeä heistä kaikista. Urakoitsijaksi olen neuvotellut Kymenlaakson Hallipojat Oy:n, joka on mukana innolla ja tuonut projektin toteuttamiseen upeasti omaa ammattitaitoaan. Heidän ammattitaidollaan on rakenne ja muoto saatu todella edulliseksi. Meillä alkaa olla kaikki muu järjestyksessä paitsi raha. Sen keräämiseen olemme saaneet Poliisihallitukselta rahankeräysluvan 15.11.2017. Hankkeeseemme voi käydä tutustumassa Utin ilmakillan sivuilla ja samalla voi osallistua hankkeemme rahoittamiseen lahjoittamalla lahjoitustilillemme.
