MY-14-hävittäjän entisöinti ja uudelleenrakentaminen valmistunee kesän 2025 lopulla. Projektia vetäneen Matti Patterin kirjanpidon mukaan yli kymmenen vuotta kestäneen projektiin on vuodenvaihteessa 2024—2025 kulunut jo 40 000 työtuntia.
Suomalaisvalmisteisen Myrsky-hävittäjän entisöinti- ja uudelleenrakennusprojekti on edennyt pitkälle. Haasteitakin on ollut, muun muassa siipien kiinnittämisessä. Kun kaikki on valmista, Myrsky tulee näytteille Ilmavoimamuseoon Jyväskylän Tikkakoskelle.
Syksyllä 2024 tuli täyteen 80 vuotta siitä, kun ensimmäiset Myrsky-hävittäjät pääsivät rintamakäyttöön jatkosodassa 1944.
Myrskyt eivät kuitenkaan olleet pitkään käytössä, sillä kone oli jo käyttöönottovaiheessa vanhentunut, ja Myrskyt päädyttiin romuttamaan vuosina 1952–53.
Eräänlainen elämäntyö
Vaikka Myrskyjen tarina hävittäjälentokoneena on lyhyt, MY-14:n entisöinti museokuntoon yli puolivuosisataa myöhemmin on ollut pitkä projekti.
– Kyllä tässä on nuoruus huvennut, 82-vuotias Matti Patteri naurahtaa pilke silmäkulmassa.
– Tämä on ollut eräänlainen elämäntyö. Tahto, into ja pieni pakkokin on ollut leikissä mukana, kun Myrskyä on uudelleenrakennettu, hän sanoo.
Myrskyä on entisöity ja uudelleenrakennettu yhteistyössä Vantaan Ilmailumuseossa ja Tikkakosken Ilmavoimamuseossa virallisesti vuodesta 2013 lähtien.
Myrsky-projektissa projektipäällikkönä olleen Patterin elämä on kuitenkin ollut ”yhtä Myrskyä” siitä lähtien, kun koneen alkuperäiset piirustukset löytyivät Hallin museon varastorakennuksen siivouksen yhteydessä vuonna 1990.
– Olin etsinyt niitä jo 80-luvulla, mutta silloin sanottiin, että Neuvostoliiton valvontakomissio vei ne sodan jälkeen. Kun piirustukset sitten löytyivät, voitiin aloittaa keskustelut entisöinnistä, Patteri kertoo.
Meni kuitenkin vielä kaksi vuosikymmentä ennen kuin entisöintitoimiin päästiin. Sinä aikana Patteri ehti tehdä Myrskystä 1:4-mallin kotiverstaassaan Vantaalla.
– Vuonna 2013 Ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja antoi minulle tehtäväksi selvitellä uudelleenrakentamisen mahdollisuuksia. Kun Ilmavoimamuseo ja Patriakin tulivat mukaan, pääsi projekti toden teolla käyntiin, Patteri kertoo.
Paljon tarkkaa työtä
Entisöitävästä Myrskystä oli jäljellä vain vääntynyt ja ruostunut putkirunko ja joitain satunnaisia osia. Runko sisäosineen entisöintiin Tikkakoskella Ilmavoimamuseossa, mutta noin 70 prosenttia koneen osista on tehty alkuperäisten piirustusten mukaisesti käsityönä Vantaalla Ilmailumuseon työtilassa.
– Meitä on tässä Myrsky-ryhmässä ollut 4–5 vapaaehtoista ja olemme tehneet töitä 2–3 päivänä viikossa, Patteri kertoo.
Ryhmä on joutunut tekemään esimerkiksi paljon aputyökaluja ja muokkaustyökaluja, jigejä, lestejä ja ohjaimia, jotta itse rakenteet on voitu tehdä.
Myrsky-ryhmä on rakentanut muun muassa laskutelineet, siivet rakenteineen, peräsimen, vakaajat, etukainalolevyt sekä öljynjäähdyttimet ja siihen kuuluvat putkistot.
Se on tarkoittanut tuntikaupalla lentokonevanerin, alumiinin ja teräksen työstämistä ja muun muassa 200–300 kaaririman asentamista.
– Paljon tarkkaa työtä. Erityisesti loppuvaiheessa siiven ja rungon väliset levyt ja ilmatorvet olivat haastavat, Patteri kertoo.
Patteri on pitänyt tarkkaa kirjanpitoa työtunneista. Niitä on kymmenen vuoden aikana kertynyt kaikkiaan noin 40 000, kun mukaan lasketaan kaikkien yhteistyökumppaneidenkin työosuus — ja lisää on tulossa.
Patteri itse on tuhansien työtilassa vietettyjen tuntien lisäksi työstänyt Myrskyä kotonaan. Iso osuus on töiden suunnittelua ja koordinointia ja muun muassa alkuperäisten piirustusten muuttamista nykyaikaisiksi 3D-piirroksiksi.
– Minulla on kotona sadan neliön työtilat ja työstökoneet, lapset ovat lentäneet jo pesästä ja olen leski, joten on ollut aikaa ja tilaa. Ja innostusta, Patteri toteaa.
Seuraavaksi Myrskyn demorunko
Pitkä Myrsky-projekti on valmis, mutta Patterilla on mielessä jo seuraava Myrskyyn liittyvä projekti. Tekniikan miestä nimittäin kiinnostaa enemmän sisus kuin ulkokuori.
– Tosin ensin olisi ehkä hyvä vetää syvään henkeä. Mutta ajatuksena olisi, että voisimme tehdä nyt Ilmailumuseossa olevan Myrskyn demosiiven lisäksi demorungon, ja siihen vähän laskutelinettä… Sellainen rankamainen malli, josta näkee Myrskyn sisälle, miten se on rakennettu, Patteri miettii.
VL Myrskyn tarina
– VL Myrsky oli Valtion lentokonetehtaan Suomen ilmavoimille jatkosodan aikana kehittämä hävittäjälentokone.
– Myrsky pääsi rintamakäyttöön vasta jatkosodan loppuvaiheessa, jolloin se oli jo vanhentunut. Kun Suomi oli saanut käyttöönsä Saksasta Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiä, jäi Myrsky tiedustelukäyttöön.
– Jatkosodassa kaikkiaan 15 Myrskyä teki yhteensä 68 sotalentoa.
– Lapin sodassa kuusi Myrskyä teki yhteensä 13 sotalentoa, jotka olivat kaikki tiedustelutehtäviä.
– Kaikkiaan Myrskyjä valmistui 51, ja niillä lennettiin hieman yli 3 000 tuntia.
– Myrskyä pidettiin miellyttävänä lentää ja sen rullaus- ja maakäsittelyominaisuudet olivat leveän laskutelineen ansiosta hyvät. Se oli nopea ja riittävän ketterä, että sillä saattoi taistella kaartotaistelua uusimpien venäläiskoneidenkin kanssa.
– Vuosina 1943–1947 kymmenen Myrskyä tuhoutui onnettomuuksissa, joissa kuoli neljä lentäjää.
– Myrskyjen käyttö lopetettiin toukokuussa 1947 yhden koneen hajottua ilmassa. Viimeisen lentonsa Myrsky lensi helmikuussa 1948.
– Onnettomuuden jälkeen todettiin, ettei koneita kannata sisällyttää Pariisin rauhansopimuksessa määriteltyyn 60 hävittäjän joukkoon, kun Suomella oli jo satakunta Messerschmitt 109 -konetta.
– Myrskyt romutettiin 1952–1953.
Entisöinti
– Vuonna 2013 Suomen Ilmavoimamuseo ja Ilmailumuseoyhdistys käynnistivät projektin, jonka tavoitteena oli entisöidä VL Myrsky II (MY-14). Suomen Ilmailumuseo liittyi projektiin myöhemmin.
– Jyväskylän Tikkakoskella entisöitiin koneen runko sisäosineen. Entisöintiprojekti on suurin, joka Ilmavoimamuseossa on koskaan tehty.
– Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon Myrsky-ryhmän vapaaehtoiset rakensivat Vantaalla muun muassa puiset siivet, peräisimet ja vakaimet.
– Entisöinti- ja uudelleenrakennusprojekti valmistui syksyllä 2024 ja Myrsky saatiin esille Ilmavoimamuseoon.
Kiinnostuitko ilmailusta ja koneiden rakentamisesta? Ilmailuliiton verkkosivuilla voit tutustua eri ilmailulajeihin ja Ilmailuliiton toimintaan. Haluatko mukaan harrastukseen? Etsi sinua lähin ilmailukerho ja liity jäseneksi niin pääset harrastukseen mukaan. Ilmailuliiton jäsenyys kannattaa, sillä yksi jäseneduistamme on vakuutus.
