Joensuun Ilmailukerhon lippulaiva DG500M.

 

Viime kesä oli poikkeuksellisen kaunis ja lämmin. Helle ei kuitenkaan sekoittanut purjelentäjien päätä suuriin hölmöi­lyihin. Lisääntyneistä lentotunneista ja matkakilometreistä huolimatta ei onnettomuuksia tapahtunut.

Yksi huolestuttava piirre nousi esiin lentäjien kertomuksista: vaarati­lanteet esittelylennoilla.

”Kerhon avoimien ovien päivä tuo kentälle suuren joukon lajista kiinnostuneita ja molemmat koneet lentävät esittely­lentoja hyvässä säässä. Opettajat ovat kokeneita, koneiden kuomut puhtaita ja varustus hyvässä kunnossa – paitsi toisen koneen törmäysvaroitin (flarm), joka ei ollut vielä päässyt ostoslistalle. Ensin startannut kone pysyy paremmin taivaalla kuin se toinen. Arvaatte jo, että koneet väis­tivät hyvin lähellä toisiaan. Flarm hankittiin pian tapauksen jälkeen.”

”Hinauksen aikana esittelylen­nolla matkustaja alkaa käyttäytyä jotenkin erikoisesti ja tilanne vai­kuttaa uhkaavalta. Opettaja päättää keskeyttää lennon lyhyeen ja tuo koneen nopeasti laskuun.”

Ennen esittely­lentoa opetetaan koneen ja lento­paikan turvallisuu­teen sekä lennon vakuutusturvaan liittyvät asiat. Tämän lyhyen teoria­jakson aikana matkustajan henkiset ominaisuudet eivät paljastu aukot­tomasti. Lennätettävän tai oppilaan kyky toimia ilmatilan tähystäjänä taas on lähtökohtaisesti olematon vielä varsinaisen purjelentokurssin alkupuolen lennoillakin. Opettajan näkyvyys takaistuimelta on jossakin määrin rajoittunut ja vaatii keskitty­mistä tähystämiseen teknisistä apu­välineistä huolimatta. On myös hyvä päästää opettaja välillä tauolle pitkän esittelypäivän aikana.

Esittelykurssi on hieno tapa rekrytoida uusia jäseniä kerhoon. Esittelylento palvelee tätä tarkoi­tusta parhaiten siten, että se on miellyttävä ja turvallinen kokemus. Ensimmäisellä lennolla koettu vaa­ratilanne tai vaikkapa pahoinvointi ei kannusta jatkamaan harrastusta. Viimeisen 20 vuoden aikana esitte­lylento on meillä päätynyt onnet­tomuuteen kahdesti, Hyvinkäällä vuonna 2000 ja Jämillä 2005.

Suomen pur­jelennon pahin onnettomuus, kolme kuolonuhria vaatinut yksipaik­kaisen harjoitus­koneen ja tutustu­mislennolla olleen koulukoneen yhteentörmäys, tapahtui 32 vuotta sitten ennen tör­mäysvaroittimien aikaa.

Ensi heinä­kuussa voimaan tulevissa määräyksissä esittelylento ei vaadi ohjaajalta opettajakelpuu­tusta. Säännöt eivät myöskään rajoita takaohjaamoa opettajien yksinoikeu­deksi. Mielestäni näihin seikkoihin pitäisi kerhon tehdä selkeä päätös – esittelylento ja ohjaaminen takaistui­melta pitäisi rajata lennonopettajan hommaksi.

Flarm näyttää toisen flarmilla varustetun koneen suunnan ja korkeuden suhteessa omaan sijaintiisi.

FLARM JA YHTEENTÖRMÄYSTEN TORJUNTA

YHTEENTÖRMÄYKSET OVAT yksi pahimmista onnettomuuksien syistä purjelennossa. Niiden vähentämiseen on kehitetty oivallinen laite, flarm, jonka kutsuminen törmäyksenestolaitteeksi ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Flarmin tehtävä on vain kertoa lentäjälle niistä koneista, joilla on vastaava laite.

Ilmatilassa liikkuu paljon erilaisia lentäviä härpäkkeitä, joista flarmilla ei ole aavistustakaan. Huonosti asennettu antenni joko vastaantulijalla tai itselläsi saattaa olla yksi syy siihen, että laitteen kantavuus ei riitä antamaan varoituksia ajoissa.

Siis huolellinen tähystäminen on ensisijainen tapa estää yhteentörmäys! Kun katseesi kohdistuu mittaritauluun, kestää silmiesi tarkentuminen takaisin tähystysetäisyydelle 20 pitkää sekuntia.

Kun flarm varoittaa uhkaavasta yhteentörmäyksestä, ohjaajan tehtävä on reagoida varoitukseen nopeasti ja ennen kaikkea oikein. Varoituksen piipatessa:

1. Katso näyttölaitteesta uhkaavan liikenteen suunta.

Tästä löydät valmistajan ohjeet varoitusten tulkinnasta ja käytettävissä olevasta ajasta: flarm.com/wp-content/uploads/man/FLARM_OperatingManual_E.pdf

2. Tähystä tehostetusti tähän suuntaan.

Australian lentoturvallisuusviranomaisenlaskelmien mukaan tähystäminen on kahdeksan kertaa tehokkaampaa varoituksen jälkeen kuin pelkästään yleinen katseleminen.

3. Havaittuasi kohteen väistä lentosääntöjen mukaisesti.

Varoituksen aiheuttaja voi olla myös joku, jota et ole saanut silmiisi.

4. Jos kohde on näkymättömissä takanasi, älä kaarra ainakaan oikealle. Se on saavuttavan koneen väistösuunta.

Periaatteena on, että väistetään vain varmasti havaittua kohdetta.

5. Lentäessäsi samassa nostossa useiden koneiden kanssa voi varoituksia tulla paljon.

Älä katso flarmin näyttöä, vaan jatka tähystämistä. Et pysty erottamaan varoituksen lähdettä suuresta joukosta; usein kyseessä on joukkoon pyrkivä kone keon ulkopuolella, jonka on liityttävä nostoon häiritsemättä siinä jo lentäviä.Jos käytössäsi on hyvä näyttölaite flarmille, on helpompaa saada oikea käsitys liikennetilanteesta. Mittaritaulun tuijottamisen välttäminen on kuitenkin paras henkivakuutus.

Vanhoina hyvinä aikoina koneet oli helppo havaita.

OPETTAJAN OHJEET

Aiheesta ei ole julkaistu ohjetta lennonopetukseen. Älä kuiten­kaan ohjaa tahallaan törmäys­kurssille missään olosuhteissa, sillä toisen koneen ohjaaja saattaa reagoida arvaamattomasti.