Ultrakevytlento
Nopeusennätys: Risen
Kansainvälinen ilmailuliitto FAI hyväksyi syyskuun alussa ultrakevytkoneiden uuden maailmanennätyksen luokassa nopeus 15 kilometrin suoralla radalla (RAL2T). Lentäjinä olivat Alberto Porto ja Dominic Bonucci. Uusi ennätys on ultrakevytmaailmassa melkoisen huima 453,20 km/h (244,7 solmua) ja se lennettiin viime vuoden lokakuussa Italiassa sveitsiläis-italialaisen Porto Groupin valmistamalla Risen SV 916-koneella, johon oli asennettu Rotax 916-moottori.
Edellinen ennätys oli ruotsalaisen Blackwing-koneen nimissä. Blackwing lensi vuonna 2022 ennätystuloksen 413,22 km/h (223 solmua). Tässä koneessa oli Rotax 915 -moottori. Nämä kaksi konetta, Blackwing ja Risen, ovat kamppailleet nopeusennätyksestä jo useamman vuoden, joten ei olisi yllätys, jos Blackwingin Niklas Anderberg vastaisi pian taas Porton haasteeseen.
Ilmailun kehitys
BN-2 Islanderin ylösnousemus
Britten-Norman BN-2 Islander, eräs takavuosien tunnetuimmista pienen pään matkustajakoneista, on palanut tuotantoon noin 25 vuoden tauon jälkeen. Syyskuun 3. päivänä uuden sukupolven Islander nousi ilmaan Isle of Wight -saaren Bembridgen lentokentältä, missä sijaitsee myös koneen kokoonpanotehdas.
Kahdella mäntämoottorilla ja kiinteällä laskutelineellä varustettu kone lensi varsinaisen ensilentonsa jo vuonna 1965. Kone saavutti suuren suosion ja sarjatuotanto jatkui aina noin 2005 saakka. Islander kuljettaa matkustajaversiossa 1 + 9 henkilöä, tai rahtimuunnoksena noin 1600 kilogramman kuorman. STOL-ominaisuuksiensa ansiosta kone on erityisen suosittu reiteillä saarikohteisiin ja niitä on tällä hetkellä liikenteessä yli 350 yksilöä.
Kone sijoittuu kokoluokkaan, jossa sen lähimmät kilpailijat ovat tällä hetkellä Tecnam P2012 Traveller, Cessnan 408 SkyCourier ja yksimoottorinen 208 Caravan, ja isompi DHC-6 Twin Otter. BN:n suunnitelman mukaan kapasiteetti riittää kahdeksan koneen valmistamiseen vuosittain.
Avioniikka
Garminilta uusi AXIS-lasiohjaamo
Garmin julkisti heinäkuussa uuden AXIS-lasiohjaamojärjestelmän, joka ensinäkemältä vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta. Suurin muutos Garminin tämän hetken suosikkilaitteeseen eli G3X Touch-malliin verrattuna on, että AXIS:ssa ovat myös VHF-radion, transponderin, GPS-IFR-navigaattorin ja intercomin käyttölaitteet yhdistetty samaan laiteyksikköön, Näin ollen erillisen radio-pinon tarvetta ei enää ole ja mittaritaulun laitemäärä vähenee oleellisesti.
AXIS-laitteen saa joko 8 tai 11,6 tuuman kokoisena . Garmin kertoo, että uusi Axis voidaan asentaa sekä uusiin lentokoneisiin että laitepäivityksen yhteydessä, jolloin monet G3X-yhteensopivat sensorit voidaan suoraan liittää Axisiin. Mukana ovat myös joukko avustintoimintoja kuten SafeTaxi, keinonäkö (synthetic vision) ja Smart Glide.
Liikennelentokoneet
Piero Jet III: Uusi suihkukonesuunnitelma
Keveiden suihkukoneiden luokassa on uusien koneiden kanssa ollut viime vuosina varsin hiljaista 2000-luvun alkuvuosien buumin jälkeen. Alla esitelty Piero Jet III on sekin vielä vasta piirustuslaudalla, mutta sisältää varsin kunnianhimoisen määrän edistyneitä ratkaisuja.
Avainsanoina ovat keveys ja aerodynaamisuus. 4,2 tonnin Piero Jetin tankkeihin mahtuu 1800 litraa kerosiinia, jolla toimintamatka on peräti 3000 merimailia. Vertailun vuoksi Phenom 100-liikesuihkun arvot: 4,8 tonnia, 1550 litraa ja vain 1100 merimailia.
Näiden saavutusarvojen taustalla on joukko teknisiä ratkaisuja. Koneen matkalentokorkeus on peräti 51 000 jalkaa, mikä on jo varsin harvinaista herkkua. Koneessa on erityisen pitkä perärunko, joka vakauttaa koneen lentoa.
Lentoonlähtömatka on 795 metriä. Lyhyt lähtökiito mahdollistaa pienempien lentopaikkojen käytön, mikä puolestaan lyhentää matka-aikaa maassa lentokentältä matkakohteeseen.
Koneen siipi on myös poikkeavan muotoinen: Kärkiväli on 15 metriä ja sivusuhde peräti 18:1, mikä on jo purjelentokoneiden tasoa, ja laskusiivekkeet ovat valtavan kokoiset. Monista liikesuihkuista poiketen siivessä ei ole nuolimuotoa, ja polttoainetankki on rungossa eikä siivissä kuten liikesuihkuissa yleensä. Kaikki nämä vaikuttavat siten että siiven hyötysuhde on erittäin hyvä, mikä on edellytys hyville suoritusarvoille.
Matkustamon puolella löytyy kuusi istuinpaikkaa, joista yksi muuntuu wc:ksi. Muuten luksus loistaa poissaolollaan. Voimanlähteenä on Pratt&Whitney PW617 tai PW615, joista ensimmäinen on tuttu Phenom 100 -liikesuihkusta ja toinen Cessna Citation Mustangista.
Kaiken kaikkiaan Piero Jet on kunnianhimoinen yritys luoda kone, jonka hyötysuhde on toista luokkaa kuin tähänastisissa koneissa, Aika näyttää, täsmäävätkö suoritusarvolaskelmat ja nouseeko Piero Jet siivilleen.
Kaksipaikkaiset
Elixir laajentaa
Ranskalainen Elixir Aircraft laajentaa kaksipaikkaisten alatasokoneiden tuoteperhettään. Oshkoshissa esiteltiin FAA Part 23 -sertifioitu koulukone, jonka Expert-versiossa on Garmin Axis-mittaristo ja IFR-varustus. Elixirin johtaja Arthur Leopold-Leger oli lentänyt koneen Atlantin yli Oshkoshiin.
Malliston yläpäähän tähtäävän Turbotech TP-R90 -turbiinimoottorilla varustetun version ensilento suoritettiin helmikuussa 2026. Elixir on toimittanut noin 65 lentokonetta, ja ensi vuoden suunnitelmassa on 60–100 koneen toimitukset.
Itse rakennettavat
Zenith Aircraftin uutuus: CH 750 SuperCruzer
Amerikkalainen rakennussarjakoneiden valmistaja Zenith Aircraft lanseerasi Oshkoshissa uuden CH 750 SuperCruzer -rakennussarjakoneen, joka jatkaa Zenithin “puskakone”-perinteitä. SuperCruzerissa on 2 +1 istuinpaikkaa ja voimanlähteenä toimii 180 hevosvoiman (132 kW) Lycoming O-360 moottori.
Metallirakenteisessa STOL-ylätasokoneessa on mittaritaulun keskelle asennettu Garmin G3X-mittaristo, nokkapyörälaskuteline ja 127 cm leveä ohjaamo. Rakennustyötä helpottavat valmiiksi poratut niittireiät. Zenithin arvion mukaan koneen rakentamiseen kuluu noin 400 tuntia.
Kaksipaikkaiset
Van’s esitteli MOSAIC-optimoidun RV-12:n
Van’s RV-12 on monelle ilmailijalle jo tuttu: suosittu kaksipaikkainen LSA eli Light Sport Aircraft -luokan alataso, jonka voi hankkia rakennussarjana tai valmiiksi rakennettuna.
Van’s toi Oshkoshiin valmiin koneen, joka yhtiön mukaan on ensimmäinen uuden MOSAIC-säännöstön mukaan sertifioitu lentokone. Versio RV-12M pohjautuu tuotantomalliin RV-12iS. Huomaa, että MOSAIC on USA:n kansallinen säännöstö eikä voimassa EU:n alueella.
MOSAIC Van’s kertoo siitä näin:
– Täyttää Part 22-sertifiointistandardin (MOSAIC)
– Uusi pitotputki, nyt hyväksytty IMC-olosuhteisiin
– Uusi Garmin Axis-lasiohjaamo ja GMC507-autopilotti ym.
Konetyyppi on hieno esimerkki siitä, kuinka nopeasti etenkin ohjaamoelektroniikka kehittyy pienimmänkin pään lentokoneissa. On mielenkiintoista nähdä, milloin kone sertifioidaan Euroopassa.
Ilmailun kehitys
Autonominen laskeutuminen Oshkoshiin
Tekoäly-ohjelmistoyritys Merlinin varustama Cessna 208B Caravan suoritti heinäkuussa autonomisen laskeutumisen Oshkoshin lentokentälle AirVenture-tapahtuman aikana. Merlinin mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun tavallinen kiinteäsiipinen ilma-alus on tullut autonomisesti laskuun tämän yleisötapahtuman aikana. Autonominen tarkoittaa tässä yhteydessä, että kone lensi ilman ihmisohjaajan apua. Koneessa oli tosin ihminen mukana varaohjaajana.
Vaikka tapahtuma ei ollut erityisen näyttävä, sitä voidaan pitää eräänlaisena merkkipaaluna. Merlin ei tosin kerro, kuinka mittavia muutoksia Cessnaan tehtiin ennen lentoa, mutta teko oli eräs askel siihen suuntaan että tulevaisuudessa voitaisiin konvertoida olemassa olevia lentokoneita autonomisesti lentäviksi.
Lentoturvallisuus
USA:ssa vähemmän onnettomuuksia
Tarkastelemme vaihtelun vuoksi USA:n yleisilmailun turvallisuustrendejä. GAJSC-viranomaisen tuoreimman osavuotiskatsauksen mukaan kehitys on viime vuosina ollut varsin hyvä. Elokuun mennessä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on 0,52 per 100 000 lentotuntia. Tämä on selvästi alle vuositavoitteen, joka on 0,91 kuolemaan johtanutta onnettomuutta per 100 000 lentotuntia.
Aika näyttää, onko tämä yksittäinen “kuoppa” vai pysyvämpi trendi. GAJSC:n julkaiseman FlySafe-julkaisun mukaan kehitys on tosin ollut hyvä vuodesta 2023 lähtien, joten tästä on hyvä jatkaa.
Yleisin kuolinonnettomuuksien syy on USA:ssa Loss of Control eli ilma-aluksen hallinnan menetys lennolla, kuten Suomessakin.
