MOOTTORILENTO
Cirrus juhlii: 10 000 SR-konetta
Amerikkalaisella Cirrus Aircraftilla oli elokuussa iso merkkipäivä, kun SR-koneperheen koneyksilö numero 10 000 luovutettiin omistajalleen. SR20 ja SR22 ovat yhdessä pitäneet yksimoottoristen mäntämoottorikoneiden markkinajohtajuutta hallussaan jo peräti 22 vuotta.
Kone oli ilmestyessään melkoisen vaikuttava: Kiinteälaskutelineinen mutta silti lähes yhtä nopea kuin sisään vedettävillä telineillä varustetut high end -koneet, tyylikäs sivusauvalla varustettu ohjaamo, sulava komposiittirakenne ja ehkä ennen kaikkea CAPS eli koko koneen kantava pelastuslaskuvarjo.
Alkuvuosina koneelle sattui onnettomuuksia keskimääräistä enemmän. Valmistajan, viranomaisen ja koneomistajien yhteistyössä satsattiin muun muassa eroavuuskoulutukseen, ja nykyään koneen turvallisuustilastot ovat paremmat ja suosio ohjaajien parissa jatkuu.
Pieni murheenkryyni tosin on hankintahinta: uusimman hinnaston mukaan GTX-varusteltu SR22 maksaa jo yli miljoona US-dollaria, kun alkuvuosina perushinta jäi 200 000 dollarin tietämiin.
SÄHKÖINEN ILMAILU
Sveitsistä sähköhybridikone: Smartflyer SFX1
Sveitsiläinen Smartflyer kehittää nelipaikkaista SFX1-lentokonetta, joka sisältää muutamia varsin omaperäisiä ratkaisuja. Kenties näkyvin erikoisuus on potkurin sijoitus sivuvakaimeen. Tämä vähentää Smartflyerin mukaan ilmanvastusta merkittävästi.
Näkymättömämpi erikoisuus on vaihdettava sähkövoimanlähde: Täyssähköisessä versiossa on nokassa 64 kWh:n akusto, jota täydentää siivissä olevat 32 kWh:n akut ja antavat 2,5 tunnin lentoajan. Hybridiversiossa akut vaihtuvat Range Extender-polttomoottori-generaattoriin, joka tuottaa sähköä potkurimoottorille ja akkujen lataukseen.
Ainutlaatuinen ominaisuus on kuitenkin se, että lentäjä voi omatoimisesti vaihtaa akut Range-extenderiin ja takaisin ilman korjaamolla käyntiä. Näin esimerkiksi lentokerho voi viikolla lentää paikallisia koululentoja sähköllä, ja viikonlopuksi vaihdetaan hybridin Range extenderi tilalle pitemmille matkalennoille.
Smartflyer kertoo tähtäävänsä koneen ensilentoon vuoden sisällä eli 2024—2025. Koneen hiilikuiturunko esiteltiin kesällä yleisölle ja siiven kuormituskokeet ovat jo suoritettu. Suunnittelupöydällä on vielä kolmas, vetykäyttöinen sähkövoimanlähde.
ULTRAKEVYET
Nostalgiaa: Tähtimoottori Junkers Junior-replikaan
Kuten ilmailun historian harrastajat ovat varmasti huomanneet, 1930-luvun Junkers A.50 Junior -koneen replikaa on alettu valmistamaan vuodesta 2022 Saksassa. Konetyyppihän on Suomessa kuuluisa etenkin lentokapteeni Wäinö Bremerin tekemistä pitkistä ulkomaan lennoista.
Kuluvan vuoden elokuussa nykyinen valmistaja Junkers Aircraft Works otti uuden askeleen konetyypin historiassa, kun tähtimoottorilla varustettu Junkers A.50 Heritage -nimen saanut versio lensi ensilentonsa. Tässä versiossa on nokkaan laitettu 7-sylinterinen tšekkiläinen 124 hevosvoiman Verner-tähtimoottori Rotax 912s -moottorin tilalle. Myös mittarit on vaihdettu ”lasiohjaamosta” esikuvaa myötäileviin perinteisiin ”kellomittareihin”. Näin kone on sekä ulkoisesti että ohjaajan kannalta selvästi enemmän esikuvansa mukainen.
Mielenkiintoista on myös tieto, että uutta A50-replikaa on parissa vuodessa valmistettu jo ainakin 27 yksilöä, kun alkuperäistä konetta valmistettiin vain 69 yksilöä. Liekö asiaan vaikuttanut 1930-luvun yleiset taloussuhdanteet tai koneen kova hinta.
Bremerin kone OH-ABB on säilynyt ja oltuaan monta vuotta esillä Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöhallissa se on nyt nähtävillä Suomen Ilmailumuseossa.
EXPERIMENTAL
Sonex-pikkusuihkukone lentää USAF:lle
Yhdysvaltojen ilmavoimat eli USAF kokeilee siviilimaailmassa JSX1 SubSonex -nimen saanutta pientä itse rakennettavaa suihkukonetta sotilaskäyttöön. Kyseessä on koneen JSX2-evoluutioversio, josta on kesällä nähty kaksi yksilöä KestrelX-yhtiön operoimana Michiganin ilmatilassa. Koneiden lento-ohjelmasta ei ole tarkempia tietoja, mutta arvelut liikkuvat niiden käyttöön simuloimaan vastapuolen risteilyohjuksia.
ILMAILUN KESTÄVÄ KEHITYS
Apus Mira roll-out
Saksan Brandenburgissa kehitetään Mira-nimistä lentokonetta, josta valmistaja toivoo uuden vetykäyttöteknologian uranuurtajaa. Kaksimoottorisen ja nelipaikkaisen koneen käyttökustannukset arvioidaan jäävän 20 prosenttia pienemmiksi kuin verrokki Cirrus SR22 -koneella. Koneen toimintamatkaksi ilmoitetaan 500 merimailia (830 kilometriä). Voimalinjaan kuuluu siivissä olevat 350 baarin ja 23 kilogramman vetysäiliöt, kaksi PowerCell-polttokennoa, akusto ja kaksi 135 kilowatin sähkömoottoria.
Mira poikkeaa monesta muista vetykoneprojekteista siten, että se on kokonaisuudessaan uusi ”clean sheet design”, eikä kuten monet muut prototyypit, jossa olemassa olevaa konetyyppiä muunnetaan vetykäyttöön. Apus-yhtiön pääjohtaja Phillip Scheffelin mukaan yhtiö tähtää ensilentoon vuodenvaihteen tienoilla.
SÄHKÖINEN ILMAILU
Volocopterin johto vaihtuu
Saksalainen Volocopter-eVTOL-koneen EASA-tyyppihyväksynnän valmistumista on odotettu jo jonkun aikaa, mutta viime uutisten perusteella on ehkä syytä laittaa jäitä hattuun. Volocopterin toimitusjohtaja Dirk Hoke ilmoitti jättävänsä yhtiön ensi vuoden helmikuussa. Dieter Zetsche, entinen Daimler Benzin pääjohtaja ja Volocopterin hallituksen jäsen, siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi tehtävänään Hoken seuraajan löytäminen.
Jo aiemmin keväällä kantautui tietoja, että Volocopter tarvitsi lisärahoitusta, jotta yhtiö voisi viedä tyyppihyväksynnän loppuun. Hoken lähtö ei varmaankaan parantanut tilannetta. Turbulenttinen tilanne jatkunee, kunnes omistajatahot pääsevät sopuun uudesta rahoituspaketista. Myös Saksan valtion mukaantuloa on tätä kirjoittaessa väläytelty.
EXPERIMENTAL
Van’s RV-15 ottaa lisäaikaa
Itse rakennettavien lentokoneiden markkinajohtaja Van’s Aircraft tiedotti Oshkoshissa uusimman konetyyppinsä eli RV-15-koneen uudesta aikataulusta. Kuten moni muistaa, Van’s joutui viime vuonna rajuun turbulenssiin johtuen Covid-19-epidemian aiheuttamasta kysyntäpiikistä ja sitä seuranneista toimitus- ja laatuongelmista.
Yhtiö vastasi rajulla tervehdyttämisohjelmalla, ja Oshkoshissa kävi selväksi, että RV-15-tyypin kohdalla tämä tarkoittaa, että tuotanto alkaa näillä näkymin vuoden 2025 lopussa. Alkuperäinen aika-arvio oli 2023 puolessa välissä, eli aikatauluun on tullut noin 1,5 vuoden viive.
Asiassa on kuitenkin muutama valopilkkukin: Lisäaika antaa mahdollisuuden hienosäätää koneen rakennetta sekä myös sen lento-ominaisuuksia.
SÄHKÖINEN ILMAILU
Bye Aerospace aloittaa eFlyer2:n osien valmistuksen
Coloradossa toimiva Bye Aerospace ilmoitti syyskuussa aloittavansa sähkökäyttöisen eFlyer2 –lentokoneen tuotantoprototyypin ensimmäisten osien valmistuksen tehtaassaan. Bye ilmoitti jo 2021 koneen sarjatuotannon alkamisesta, mutta välissä on ollut taloudellisesti erittäin haastavat ajat, kertoo talousjohtaja James Dunn. Hän kertoo, että tuotantovalmistelujen rinnalla koneen ykkösprototyypillä on lennetty yli 100 koelentoa, ja niiden kokemukset on käytetty hyväksi tuotantoprototyypissä.
Valmistaja ilmoittaa nyt koneen toiminta-ajaksi kolme tuntia 73 solmun (135 kilometriä tunnissa) nopeudella ja toimintamatkaksi 250 mailia (400 kilometriä).
Koneen tilauskirjassa on Dunnin mukaan 893 konetta yhteensä 570 miljoonan dollarin arvosta. Nyt lentänyt kone sarjanumerolla 0001 tullaan käyttämään pääosin FAA:n sertifikaatiokoelentoihin.
SOTILASILMAILU
Ensilento: Vanguard Loyal Wingman
USA:ssa jatkuu uudenlaisten sotalentokoneiden kehitys vilkkaana. Elokuun lopulla ensilentonsa suoritti Scaled Composites-yhtiön ”437 Vanguard Loyal Wingman” miehittämätön hävittäjäkone, tosin tässä vaiheessa miehitettynä ja pilottina koelentäjänä Brian Maisler.
Koneen on tarkoitus toimia isompien hävittäjien ”siipikoneena” avustamaan tehtävän suorittamista. Se pystyy muun muassa laukaisemaan kaksi AIM-120-ohjusta. Toisaalta se voi toimia myös valemaalina ja vetää vastapuolen huomion itselleen, jolloin päähävittäjän tehtävä helpottuu.
ILMAILUN KESTÄVÄ KEHITYS
Kalifornia kieltämässä lyijybensiinin
Elokuun lopulla Kalifornian senaatti päätti laista, joka toteutuessaan kieltäisi lyijyllisen lentobensiinin käytön. Siirtymäkausi olisi 2026—2031.
Lentäjien protestien vuoksi lakiin on otettu myös määräys EAGLE-tutkimuskonsortiolle tuoda markkinoille korvaava lyijytön polttoaine 2030 mennessä.
Euroopassa tilanne tätä kirjoittaessa ei liene aivan yhtä uhkaava kuin Kaliforniassa, mutta vielä ei ole varmuutta siitä, miten 100LL-bensiinille tapahtuu vuoden 2026 jälkeen. Harrastelentäjien kattojärjestö Europe Air Sports seuraa tiiviisti varapuheenjohtajansa Rudi Schuegrafin johdolla, miten lyijyllisen bensiinin rajoitushankkeet etenevät Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA) sekä Euroopan lentoturvallisuusvirastossa (EASA).
