Suomen Ilmailuliitto täyttää 100 vuotta

Julkaistu

Teksti Petteri Tarma

Suomen Ilmailuklubi perustettiin 30. marras­kuuta 1919 Helsingin Seurahuoneella. Perustajina oli poliitikkoja, liikemiehiä, tiede­miehiä ja lentoupseereita. Puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Erik von Frenckell, joka oli myös Suomen lentoliikenteen ensim­mäisiä pioneereja. Ilmailuklubin tarkoituksena oli kehittää ilmailutaitoja Suomessa, jossa ne olivat tuohon aikaan vielä aivan aluillaan. Tästä alkoi Suomen Ilmailuliiton taival, joka jatkuu vahvana edelleen.

Juhlimme liittomme satavuotista historiaa 30.11.2019 Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla eli aivan tuon perus­tamispaikan välittömässä läheisyydessä. Toivotankin jo tässä vaiheessa kaikki Ilmailuliiton jäsenet tervetulleiksi Juhlagaalaan.

Suomen Ilmailuklubi jatkoi toimintaansa Suomen Ilmapuolustusliittona vuodesta 1925 alkaen, ja vuonna 1945 nimeksi muutettiin Suomen Ilmailuliitto – Finlands Flygförbund ry. Sääntöjen mukaisena tarkoituksena oli, ja on edelleen, suomalaisen harraste- ja yleisilmailun edistäminen.

Liittomme on integroitunut vah­vasti monin eri tavoin ympäröivään yhteiskuntaan, ja toimimme aktiivi­sena osapuolena yhdessä sidosryh­miemme kanssa. Olemme järjestönä vahva, ja edunvalvontatyömme kautta pystymme taka­maan lajeillemme jatkuvuutta muuttuvassa ympäristössä. Toimintamme mahdollistamiseksi tarvitsemme opetus- ja kulttuuriministeriön taloudellista tukea, vahvaa ilmailuvi­ranomaisen kanssa tehtävää yhteistyötä, Ilmavoimien mu­kanaoloa vuosittaisissa liiton päälentonäytöksissä, Finavian lentoasemien tehokasta käyttöä sekä kaikkien muiden sidosryhmiemme kanssa tehtävää yhteistyötä.

Ilmailuliiton toiminta on siis merkittävällä tavalla si­doksissa ympäristöön. Eri ilmailulajit poikkeavat muista harrastus- ja kilpailulajeista suuresti juuri tästä syystä. Ilmailulaki, säädökset, määräykset, koulutus, viranomais­valvonta ja harrastajille asetetut terveysrajoitukset aset­tavat aivan omanlaiset vaatimukset. Lisänä tulevat vielä maksut, jotka liittyvät lentokentillä toimimiseen, ilma-alusten huoltoihin, hallimaksuihin, pakollisiin vakuutuksiin ja polttoaineisiin.

Tässä vaativassa ympäristössä toimimista ei helpota se, että päättäjät eivät aina välttämättä näe tai ymmärrä ilmailukulttuurin merkitystä yhteiskunnan toimintoja tukevana asiana. Verrattuna muihin vahvoihin ilmailu­kulttuurimaihin, kuten esimerkiksi Englantiin, Ranskaan ja Yhdysvaltoihin, on suomalaisilla päättäjillä vielä paljon opittavaa.

Ilmailuliiton vahvuutena läpi vuosisadan on aina ollut sen motivoitunut ja toimintaansa sitoutunut jäsenistö. Moni suomalainen on löytänyt ilmailun parista itselleen elin­ikäisen harrastuksen ja joillekin siitä on tullut myös ammatti. Jäsenkerhojemme aktiivisuus on luonut monille paikka­kunnille yhteisön, joista moni on saanut nauttia. Vanhimmat kerhomme täyttävät myös pian 100 vuotta ja niiden toiminta jatkuu vahvana edelleen. Ilmailu onkin yksi hyvä esimerkki sellaisesta yhteiskunnallisesta toiminnasta, joka tukee yhteiskuntaa eri tavoin, vaikka sitä ei suoraan sellaisena tunnistettai­sikaan. Palo- ja pelastuslentotoiminta vapaaehtoisin kerhovoimin on tästä hyvä esimerkki. Harrastajien aktii­visuus yhteiskunnan hyväksi ei näy valtion taseessa, mutta sen arvo tulisi ymmärtää.

Suomen Ilmailuklubin ensim­mäinen puheenjohtaja ja suo­malaisen ilmailun pioneeri von Frenckell totesi 100 vuotta sitten, että ilmailutaitoja tulee kehittää. Hän ymmärsi jo tuolloin, että tulevien sotien ratkaisut käydään ilmassa ja että ilmailu on tullut jäädäkseen ihmisten pysyvänä liikkumismuotona.

Kun katsomme maailmaa nyt, voimme nähdä, että mi­kään ei ole muuttunut tai muuttumassa. Ilmailu on pysyvä ja välttämätön osa ihmisten elämää ja arkea. Harraste- ja yleisilmailu on se siemen, joka kylvetään ja josta kehittyy tulevaisuuden ilmailualan osaajia ja ammattilaisia. Näin tapahtui myös 100 vuotta sitten; ilman sen ajan pioneereja ei nykypäivän lentoliikennettä olisi koskaan syntynyt. Jos haluamme jatkaa samalla tiellä ja tukea tulevia sukupolvia, tulisi yhteiskunnan osallistua kaikin mahdollisin keinoin ilmailukulttuurin kehittämiseen ja ilmailuun liittyvän kou­lutuksen tukemiseen.

Kirjoittaja on Suomen Ilmailuliiton hallituksen puheenjohtaja.

Ilmailu-lehden artikkelit

Himalajan syleilyssä: Lentävä telttaretki 3 400 metrin korkeudessa

Tuhansien laskeutumispaikkojen maa

Tervalentäjät voittivat 17 000 maililla yhteisösarjan

Ilmailuliitto neuvotteli lisäajan AIP-päivityksille

Nollavisio: ei kuolleita eikä vakavasti loukkaantuneita

Saapuvat: Ilmailu-uutisia

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnistaminen

Suomen ensimmäinen F-35A-hävittäjä julkistettiin   

Lisää artikkeleita