Suomen Ilmailupatsas on uniikki taideteos

Julkaistu

Teksti Kirsi Seppälä
Kuvat Kirsi Seppälä
Amanuenssi Eijakristina Sumelius on selvittänyt Ilmailuliiton kiertopalkintojen historiaa. Kuvassa hän on Suomen Ilmailupatsaan kanssa.

Ilmailuliiton muuttaessa Malmilta Vantaalle Ilmailumuseon asiantuntijat tutustuivat liiton esineistöön. Amanuenssi Eijakristina Sumelius kuvaa Suomen Ilmailupatsasta arvokkaaksi, uniikiksi taideteokseksi.

Haukkaa esittävän keramiikkapatsaan on luonut Michael Schilkin. Taiteilija on tehnyt patsaan käsin muovailemalla samottisavesta ja lasittanut sen luultavasti rautaoksiditinalasitteella. Patsaan haukka on pyydystänyt pienemmän linnun, joka värityksensä puolesta on myös haukka.

Ensimmäinen Ilmailuliiton tällä kiertopalkinnolla palkitsema henkilö oli lentokapteeni Mainio Raunio. Helsingin Sanomien kirjoitettua aiheesta 2.4.1950 haukkapatsaan nimeksi alkoi vakiintua Suomen Ilmailupatsas. Patsaiden antaminen ilmailupalkinnoiksi sai alkunsa, kun diplomi-insinööri Gunnar Ståhle siirtyi Aeron pääjohtajan tehtävästä Arabian tehtaiden johtajaksi. Hän lahjoitti vuonna 1949 haukkapatsaan Ilmailuliitolle kiertopalkinnoksi.

Michael Schilkin (1900–1962) oli venäläinen emigrantti, joka työskenteli Suomessa Arabialla. Schilkin tuli tunnetuksi isoista seinäreliefeistä, joita on esimerkiksi Helsingissä kaupungintalossa, kauppakorkeakoulussa ja Arabian tehtailla.

— Ilmailupatsas on mielikuvitushaukka. Siihen on otettu osia linnuista, ja sen voi nähdä jumala-haukkahahmona. Horus-haukka on egyptiläisen jumalan hahmo, jonka oikea silmä katsoo aurinkoon ja vasen kuuhun, Sumelius kuvailee.

Vuonna 1958 Schilkin teki kuuluisan Pöllöpatsaan ja 1960-luvulla lukuisia lintuaiheita kuten kyyhkysiä ja kukkoja.
— Pöllöpatsaasta tuli PIK:n kiertopalkinto, mitä selittää se, että Ståhle oli PIK:in kannatusyhdistyksen puheenjohtaja. Tässä patsaassa näkyy muotokielen muuttuminen esittävästä haukkapatsaasta abstraktimmaksi, Sumelius vertailee.

Sumelius näkee, että linnut olivat Schilkinille läheisiä aiheita. Schilkin vieraili huhtikuussa 1950 Buenos Aeresissa eläintarhassa ja sai sieltä vaikutteita eläinaiheisiin patsaisiinsa. Tutkimusten perusteella voidaan myös sanoa, hänen ottaneen Picassolta vaikutteita pienoisveistoksiinsa.

Schilkin kuoli kesken luomiskautensa 62-vuotiaana.

Schilkin otti vaikutteita pienoisveistoksiinsa myös Picassolta.

Suomen Ilmailupatsas. Kuva: Kirsi Seppälä
Harmon patsas Suomeen 1927

Ilmailuliiton kiertopalkintona jakamalla Harmon patsaalla on myöskin merkittävä tausta.
— Lentäjä Clifford Harmon perusti kansainvälisen lentäjäliiton L.I.A:n ja ajoi kansainvälistä yhdistymistä. Hän matkusti ympäri maailmaa ja luovutti Harmon patsaita kansallisille jaostoille. Suomessa patsas annettiin ensimmäisen kerran 1927 Kustaa Pukkiselle. Hän sai tunnustuksen edellisen vuoden ansioistaan, mutta itse patsas sijoitettiin Pukkisen haudalle Helsingin Hietaniemessä. Toisen patsaan Harmon luovutti Ilmailuliitolle kiertopalkintona käytettäväksi, Sumelius kertoo ja mainitsee patsaan kadonneen haudalta vuonna 1986.
Luutnantti Kustaa Pukkinen menehtyi vuonna 1926 lentotehtävässä Viipurissa. Pukkisen menehdyttyä Suomen Ilmavoimien upseeriyhdistys ja Ilmailuliiton edeltäjä, Suomen Ilmapuolustusliitto pystyttivät hautamonumentin. Harmon patsas julkistettiin 7.9.1927 Pukkisen hautajaisissa; hautajaiset kuvattiin lentokoneesta ja saattajia oli satoja.

Harmon patsaita on vähintään viisi erilaista. Pukkisen haudalla paljastettu patsas oli Harmon National Trophy -palkinto. Se esittää lentäjien kannattelemaa maapalloa, jonka päällä on kotka siivet levitettyinä.

Ilmailuliiton kiertopalkintona jakama Harmon patsas on Harmon Aeronaut -patsas. Patsas annetaan suomalaiselle lentäjälle tunnustuksena edellisvuoden korkealuokkaisesta lentosuorituksesta tai suorituksista.

Suomen ensimmäinen Harmon patsas annettiin 1927.

Kultaiset ansiomerkit kolmelle

Ilmailuliitto arvostaa ansioituneita jäseniään ja myöntää heille kunniamerkkejä. Hannu Halonen palkittiin kultaisella ansiomerkillä numero 47, Esko Lehtonen numerolla 48 ja edesmennyt Perttu Karivalo numerolla 49.

Hannu Halonen teki uran sotilasilmailussa ja liikennelentäjänä. Liiton hallituksessa ja puheenjohtajana hän oli kuusi vuotta. Hän on toiminut lento-onnettomuustutkijana, ollut kehittämässä liiton Silpi-järjestelmää ja toimii Turvallisuustoimikunnan puheenjohtajana. Nykyään Halonen tekee Hyvinkäällä nuorisotyötä, opettaa purjelentoa, vinttaa koneita sekä on Hyvinkään Ilmailukerhon johtokunnassa. Hän on kilpaillut menestyksekkäästi tarkkuuslennon SM-, PM- ja MM-tasolla. Purjelennon SM-kilpailuissa mestaruus tuli vuonna 2OO7. Halonen on purjelentomaajoukkueen päävalmentaja. Näytöslentäjänä hän on ollut 1980-luvulta.

Purjelennon 1970 aloittanut Esko Lehtonen on ollut 1980-luvun alusta Iähes keskeytyksettä Hämeenlinnan llmailukerhon ja Räyskälän Ilmailukerhon johdossa. Lehtonen on toiminut Räyskälä-Säätiön hallituksessa 1990-luvulta alkaen, viimeiset 10 vuotta puheenjohtajana. Hän suoritti purjelennon opettajakurssin vuonna 1983 ja laajensi opetusoikeuttaan opettajien kouluttamiseen vuonna 2022. Lehtonen voitti vakioluokan SM:t vuonna 2000 ja edusti Suomea Espanjan MM-kilpailuissa. Hän on toiminut useasti SM-kilpailuiden johtajana. Lehtonen on ollut Ilmailuliiton ja Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n hallituksessa vuosia. Hän on liiton koulutus- ja turvallisuustoimikunnan jäsen ja Räyskälä-Säätiön koulutusorganisaation vastuullinen johtaja sekä Räyskälän lentopaikan päällikkö.

Perttu Karivalo toimi ilmailun eri alueilla ja työtehtävissä koko aktiivi-ikänsä. Pienoismalleista alkanut innostus jatkui lennonopettajaksi ja erityisesti ilmailunäytösten johtamiseen. Hän olikin ensin Suomen ja myöhemmin Euroopan johtavia lentonäytösten johtajia.

Liitto palkitsi aktiivisia ilmailijoita

Ilmailuliiton hallitus palkitsi Simo Sainion Suomen Ilmailupatsaalla suomalaisen laskuvarjohyppäämisen kalustotietämyksen edistämisestä -80-luvulta alkaen. Palkinto annetaan Suomen siviili-ilmailun alalla tai sen hyväksi edellisten vuosien aikana ansioituneesti toimineelle henkilölle.

Ilmailuliiton hallitus palkitsi Hyvinkään Ilmailukerhon tuloksellisesta toiminnasta Kotkanpoika-patsaalla. Kerhossa oli edellisvuonna 10 purjelento-oppilasta, kerholaiset menestyivät kilpailuissa hyvin ja kerhon kalustolla lennettiin runsaasti.

Hallitus palkitsi Matilda Orpanan Luumun Maljalla. Kiertopalkinto on tarkoitettu suomalaiselle, enintään 25-vuotiaalle ilmailussa erityisen ansioituneelle naiselle. Skydive Karjalassa hyppäämisen aloittanut Orpana eteni nopeasti oppilaasta lisenssihyppääjäksi. Hän on käynyt lento-RUKin, missä lensi 35 tuntia tiimaa Vinkalla; ilmailu-ura jatkuu. Orpana tekee diplomityönsä biopolttoaineiden käytöstä lentokoneissa.
Hallitus palkitsi Lassi Nurilan Harmon patsaalla korkealuokkaisesta suorituksesta. Nurila voitti radio-ohjattujen lennokkien taitolentoluokan maailmanmestaruuskilpailut sekä maailmancupin kokonaiskilpailun ja SM-kultaa.

Kevätkokous hyväksyi sääntömuutokset

Ilmailuliiton kevätkokous hyväksyi kaksi muutosta sääntöihinsä. Liiton muutettua Malmilta Helsinki-Vantaan lentoasemalle, liiton kotipaikaksi tuli Vantaa.

Aiemmin Ilmailuliitto on ollut vain harraste- ja urheiluilmailun keskusjärjestö, mutta nyt sääntöihin lisättiin myös yleisilmailu.

Ilmailu-lehden artikkelit

Himalajan syleilyssä: Lentävä telttaretki 3 400 metrin korkeudessa

Tuhansien laskeutumispaikkojen maa

Tervalentäjät voittivat 17 000 maililla yhteisösarjan

Ilmailuliitto neuvotteli lisäajan AIP-päivityksille

Nollavisio: ei kuolleita eikä vakavasti loukkaantuneita

Saapuvat: Ilmailu-uutisia

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnistaminen

Suomen ensimmäinen F-35A-hävittäjä julkistettiin   

Lisää artikkeleita