Pyhtää-Redstone on syntynyt tosi tarpeeseen, sillä kasvavalta ilmailubisnekseltä on puuttunut tukikohta Etelä-Suomessa. Pyhtään lentokenttä eli Redstone AERO on nyt virallinen osa julkista ilmaliikennejärjestelmää. Lentokenttä näkyy ilmailutietojärjestelmässä ICAO-tunnuksella EFPR.
Redstone AERO tähtää vahvasti ilmailun tuleviin tarpeisiin. Kentällä on jo runsaasti miehittämättömän ilmailun kehitystä ja testausta sekä kotimaasta että ulkomailta. Perjantaina lentokentällä nähtiin dronetoimijoita muun muassa Virosta ja Venäjältä.
Teknologiapuiston nimi Helsinki-East Aerodrome keksittiin, kun uusi lentokenttä synnytti kysyntää logistiikan ja teknologiateollisuuden sijoittumiselle. Nimi kerrottiin perjantaina kehitysyhtiö Cursorin ja Pyhtään kunnan julkaistessa kaavaluonnoksen 300 hehtaarin alueelle.
Ratkaisu akuuttiin toimipaikkapulaan
Redstone on ensimmäinen julkinen uusi lentokenttä Suomessa vuosikymmeniin. Koko etelärannikolle ei jää Malmin ja Hernesaaren Heliportin toiminnan päättyessä lainkaan aikatauluttoman liikenteen käyttöön sopivaa lentokenttää.
Kuten Helsinki-Vantaan kehityksestä nähdään, ilmailu kasvaa voimakkaasti. Nopeimmin kasvava ilmailun muoto on yleisilmailu pienemmillä lentokoneilla.
– Ilmailutoimialan jääminen ilman sijoittautumispaikkaa olisi ollut todella huono tilanne. Suomen menestyminen tulevaisuudessa edellyttää sujuvia yhteyksiä. Pyhtää-Redstone ratkaisee tämän ongelman, koska kenttä sijaitsee vain tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta, Redstone AERO:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korjula sanoo tiedotteessa.
Toimitiloja tarvitsevat niin nykyiset ilmailutoimijat kuin tulevaisuuden sähköisen ja miehittämättömän ilmailun kehittäjät. Mahdollisia Redstoneen sijoittujia ovat dronetoimijoiden lisäksi ilma-alusten huoltoyhtiöt, erilaiset työlentoyritykset, ilmailukoulutuksen organisaatiot ja taksilentoyhtiöt.
Redstonesta tulevaisuuden lentokenttäEnsimmäisen vaiheen jälkeen kentän rakentaminen jatkuu vauhdikkaasti. Juuri nyt kiitotietä pidennetään noin 1 800 metrin mittaiseksi. Tämä mahdollistaa liike- ja tilauslentojen operoinnin yleisimmillä konetyypeillä.
Redstone rakennetaan nimenomaan ammatti-ilmailun tarpeisiin. Kiitoteille tullaan laatimaan huonon sään satelliittipohjaiset lähestymismenetelmät, ensimmäisenä Suomessa. Lähestymismenetelmiä suunnittelee suomalainen toimialan pioneeri AII Aerospace Design.
– Äskettäin varmistuneella EU -rahoituksella toteutetaan ilmailun turvallisuuteen ja toimintakykyyn liittyviä ratkaisuja, jotta eurooppalainen satelliittijärjestelmä saadaan parhaaseen hyötykäyttöön Suomessa. Tämän myötä Suomessa on mahdollista synnyttää uudenlaista liiketoimintaa ilmailun ympärille, toteaa vastuullinen johtaja Juha-Pekka Mattila AII Aerospace Designista.
Redstonesta tulee myös tullikenttä Pietarin suunnan liikennettä varten. Muualle Eurooppaan voi Pyhtäältä lentää suoraan jo nyt.
Vielä enemmän kuin lentokenttä
Pyhtään kunta on nähnyt lentokentän suurena mahdollisuutena lisätä seudun elinvoimaa. Lentokentän ympäristöön, suoraan uuden E18-tien liittymään synnytetään ilmailun ja sitä tukevan teollisuuden toimipaikka-alue, teknologiapuisto.
Alueen yleiskaavaluonnos on juuri julkaistu. Luonnoksissa alueesta käytetään nimeä “Helsinki-East Aerodrome”. Vastaavista lentokentän ja teknologia-alueen symbiooseista on hyviä kansainvälisiä esimerkkejä. Tukholman kakkoskenttä Stockholm-Skavsta sijaitsee saman etäisyyden päässä Ruotsin pääkaupungista kuin Redstone Helsingistä. Tanskassa Roskilden kentästä on muodostunut vilkas ilmailun ja alan teollisuuden keskus Kööpenhaminan liepeille.
Miehittämättömän ilmailun myötä kehittyvät logistiikkatoiminnot ovat kiinnostava osa teknologiapuistoa. Dronet mielletään usein pieniksi helikoptereiksi, mutta mittakaavan kasvaessa rahtidronet saavat lentokoneen muodon ja tarvitsevat myös kiitotien.
Aerodrome kilpailee Ilmailumuseon sijoituspaikasta
Redstone ja Pyhtään kunta ovat ilmoittautuneet tavoittelemaan Suomen Ilmailumuseon uutta sijoituspaikkaa.
– Mielestäni Ilmailumuseon pitää ehdottomasti sijaita lentokentällä. Kansainväliset onnistumiset vetovoimaisista museoista ovat toiminnallisia ja mikä on sen houkuttelevampaa kuin nähdä lentäviä museokoneita, huolto- ja restaurointitoimintaa tai kun mekaanikot koekäyttävät vanhaa tähtimoottoria, Redstonen Esa Korjula pohtii.
Lentokenttäympäristö sopii hyvin myös monipuolisten yleisötapahtumien järjestämiseen messuista ja konserteista lentonäytöksiin. Kokonaisuus tuo seudulle tärkeän matkailija- ja tulovirran.
Helsingin keskustakirjaston suunnitellut ALA -arkkitehtitoimisto on luonnostellut museon näyttelyhalliksi näyttävän hangaarin, jossa lentokoneidentiteetin lisäksi toistuvat Oodista tutut kaarevat linjat.
– Selkeä, elegantti ja rakenteiltaan kaunis hangaari on arkkitehdille kuin runon kirjoittamista monimutkaisen nykymaailman paineissa, toteaa ALA:n osakas, arkkitehti Antti Nousjoki.
Liikenne- ja viestintäministeriö on tukenut lentokentän investointivaihetta avustuksin. Ministeriö haluaa kehittää Suomen asemaa tulevaisuuden ilmailun johtavana toimijana.
