Lappeenrannan lentokenttä juhlii 100-vuotista historiaansa.
Vanhalle ratsuväen leirikentälle rakennettiin 1918 Suomen ensimmäinen lentokenttä. Kentän 100-vuotisjuhlallisuuksia vietetään Lappeenrannassa 8. toukokuuta 2018 Avoimien ovien merkeissä. Tapahtumassa nähdään kaluston esittely ja alueen ilmailutoimijoiden tapahtumia. Juhlapäivän ajan myös Karjalan Ilmailumuseo on avoinna, vaikka virallisesti kesän avajaisia vietetään vasta toukokuun 27.
“Lentokenttä on rakennettu Rakuunakillan vanhalle tontille. Leirin alueella on edelleen tiilestä muurattuja ratsastusesteitä, jotka löytyivät, kun pensaikkoa raivattiin. Ja koska tämä on ratsuväen entinen kenttä, myös Maasotakoulu on kutsuttu mukaan”, lentoaseman päällikkö Petteri Lehti kertoo.
Päivä alkaa seppeleen laskulla Vapaussodan lentäjien muistomerkille ja samaan aikaan nähdään kahden Hornetin suorittama ylilento. Utin Jääkärirykmentti toteuttaa maahanlaskunäytöksen NH-90 helikopterilla.
“Suomen paras lentoasemaravintola, Vanha Pilotti, on auki joka päivä ja se on yleensä aina täynnä. Päivisin siellä käy lounaalla noin sata henkeä”, Lehti kehaisee.
DFW CV:t, Nieuport 11, Nieuport 10 ja toinen Nieuport 11 touko-kesäkuussa Lappeenrannan lentokentän itäreunassa.
Lappeenrannan Ilmailuyhdistys
Lappeenrannan Ilmailuyhdistys on perustettu vuonna 1932. Kerhossa harrastetaan purje- ja moottorilentoa sekä ultrakevytilmailua, riippuliitoa sekä lennokkeja. Kerhon omistamaan lentokalustoon kuuluu kaksi moottorikonetta ja neljä purjelentokonetta.
LIY järjestää vuosittain kursseja lentolupakirjaa haluaville. Talven aikana pidetään teoriakurssit moottorilennon yksityislentäjän lupakirjaa (PPL) ja purjelentäjän lupakirjaa (GPL) varten. Lisäksi LIY järjestää jatkokoulutusta näissä lajeissa.
Kerhossa toimii noin 160 jäsentä. Tärkein toiminta on tietenkin itse harrastus – lentäminen. Tämän lisäksi järjestetään erilaisia tempauksia, talkoita ja varainkeräystä, joiden tavoitteena on ilmailun edistäminen. Talkoovoimin on vuosien saatossa järjestetty useita lentonäytöksiä ja ilmailutapahtumia.
Vapaaehtoinen lentopelastustoiminta (VaPePa) on myös merkittävä osa Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksen toimintaa. Lappeenrannan SAR- sekä palolentotukikohta sijaitsee Lappeenrannan lentoasemalla ja kerho vastaa sen toiminnasta. LIY:llä on tällä hetkellä 24 henkilöä koulutettuna etsintäkoneen miehistöksi ja heistä yhdeksällä on oikeus toimia SAR-lentäjänä operatiivisessa tilanteessa. Kerhon toimitilat sijaitsevat Lappeenrannan lentokentän laidalla, jossa on kahvio, luokkahuone, huoltotilat sekä lentokonehalli.
- www.liy.fi
Lappeenrannan värikkäät vaiheet
Lentokentän virallinen perustamispäivä on 10. toukokuuta 1918. Tuolloin Antrean Päähklahdella sijainneesta Ilmailupataljoona II:sta kelirikkoa pakoon siirretyt maatoimintakoneet laskeutuivat ensi kertaa tälle tsaarin ratsuväen käyttämälle entiselle harjoituskentälle. Ensimmäiset koneet olivat tyyppejä Nieuport 10, 17, ja 23, sekä C.F.W. C.V, ja N.A.B. typ 9 Albatros, ja N.A.B. typ 17 Albatros Jagare.
Vähän aikaisemmin oli joukko venäläisiä lentäjiä, heidän joukossaan veljekset Igor ja Oleg Zaizewsky, loikannut punaisesta Pietarista valkoiseen Suomeen, ja tuoneet mukanaan Antrean Päähklahdelle viisi Nieuport-konetta. Muutama Nieuport oli saatu myös Tampereen valtauksen yhteydessä, venäläisten jättäminä. Venäjältä loikanneet lentäjät sitoutuivat myös toimimaan koko sodan ajan lentäjinä ja kouluttajina.
Kentällä aloitettiin heti keväällä 1918 ohjaaja- ja tähystäjäkoulutus saksalaisen, lentoaseman ensimmäiseksi päälliköksi nimitetyn luutnantti von Bülovin, sekä Venäjältä loikanneiden ohjaajien johdolla.
Toiminta jäi kuitenkin varsin lyhytaikaiseksi, niinpä koko kalusto siirrettiin jo muutaman kuukauden kuluttua Uttiin ja sieltä edelleen Santahaminaan, joissa ohjaajakoulutusta jatkettiin.
Kenttä uinui ruususen unta parikymmentä vuotta ja toiminta oli vähäistä, kunnes talvisodan kynnyksellä sen laidalle sijoitetun Kanta-aliupseerikoulun yhteydessä sijainneeseen panssarihalliin perustettiin huoltoyksikkö ilmavoimien eri lentoyksiköiden koneiden korjausta varten. Kentältä toimi myös Fokker-kalustolla varustettu hävittäjälentue.
Jatkosotaan lähdettäessä kentälle oli sijoitettu ilmavoimien yksiköitä, kunnes rintaman siirtyessä kauemmaksi itään kenttä jäi etupäässä huoltokentäksi. Sodan lähetessä loppuaan oli toiminta kentällä vilkasta. Sinne olikin sijoitettu kesäkriisin 1944 aikana koko maan parhaat hävittäjävoimat.
Ilmeisesti Lappeenrannan kentällä toimi samaan aikaan peräti kymmenen Mannerheim-ristin ritaria, kun Imolan kenttä tyhjennettiin.
Sodan jälkeen lentotoiminta kentältä kiellettiin valvontakomission toimesta, ja se pääsi uudelleen käyntiin vasta vuoden 1951 keväällä. Tänä päivänä kenttää käyttää Lappeenrannan Ilmailuyhdistys sekä tilaus- ja reittilentoliikenne.
Ryanair aloitti 28. maaliskuuta reittiliikenteen Lappeenrannan kentältä ja lentää kahdesti viikossa Milanoon Bergamon kentälle. Lomalentoja on lennetty tänä keväänä muun muassa Haniaan ja Antalya/Ercaniin.
Lähde: www.karjalanilmailumuseo.fi (Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry), lppairport.fi (Lappeenranta Airport)
Ryanair lentää kahdesti viikossa reittilennot Bergamoon, Italiaan.
Karjalan Ilmailumuseon ulkoalueella voi nähdä vaikkapa Fouga Magisterin.
