X-plane-simulaattoriohjelmassa näkyvät muun muassa kaikki Suomen kentät.
Tampereen Ilmailuyhdistyksen purjelentosimulaattori on ollut vetonaula monissa yleisötapahtumissa. Sitä voi käyttää myös epäviralliseen harjoitteluun, koulutuskäyttöön sitä ei ole varsinaisesti vielä otettu. Simun kehitystyö jatkuu edelleen.
Tampereen Ilmailuyhdistys ry:n (TIY) purjelentosimulaattorin valmistaminen ei ole vaatinut paljon rahaa, vain tonnin verran. Mutta sitäkin enemmän se on vuodattanut verta, hikeä ja kyyneliä. Kolmen, neljän vuoden uurastuksen jälkeen simu on siinä kunnossa, että sitä voi esitellä innokkaille.
”Meillä oli täällä Jämillä vähän aikaa sitten palokuntanuoria ja noin 70 henkeä kävi kokeilemassa simulaattoria. Uskoisin, että siitä joukosta voi tulla kaksi, kolme lupakirjakursseille”, kehuu ilmailuyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Isotalo.
Konetta on esitelty myös muun muassa Satakunnan lennoston avoimien ovien päivänä ja rekrymessuilla.
Tampereen Ilmailuyhdistyksen simulaattori on asennettu vaurioituneen purjekoneen, ASW-24 ohjaamoon. Pelitietokone käyttää X-plane 11 -ohjelmaa.
Pohjana aito purjekone
Simulaattorin pääosan muodostaa yhdistyksen omistuksessa ollut ja myöhemmin onnettomuudessa pahasti vaurioitunut yksipaikkainen purjekone Schleicher ASW-24. Suurin työ on sen rungon aihion työstämisessä kerhotyönä ”lennettävään” asuunsa. Kone on ollut nyt esittelyssä viime talvesta lähtien ja se voidaan koota esiintymiskuntoon noin puolessa tunnissa.
”Kone on pyritty säilyttämään mahdollisimman pitkälle sen alkuperäisasussa, jotta tunnelma olisi luonnollinen. Muun muassa ohjaussauva on alkuperäinen, eikä mikään tietokoneen joystick, joita näkee monissa simulaattoreissa”, kertoo koneen teknillisestä puolesta korjaustyössä vastannut Ville Ranki, joka toimii yhdistyksen purjelennon opettajana.
Laitteiston pohjana on Rankin vanhaan pelitietokoneeseen asennettu X-plane 11 -ohjelmisto. Maisemat näkyvät videoprojektorilla heijastettuna koneen nokan eteen ripustetulla valkokankaalla. Mittarit ovat purjekoneen perusmittarit, jotka on kytketty ohjelmistoon. Näky ohjaamon sisältä on varsin autenttinen.
”Jatkossa olen miettinyt, että mittaripaneelin voisi vaihtaa välillä vaikka ultran tai mopun mittaristoksi moottorin valvontamittareineen. Paneeli on muutamalla ruuvilla kiinni ja sen vaihtaminen olisi helppoa. Näin voisi harjoitella erilaisia koneita. Myös jonkinlainen tuntuman lisääminen ohjaussauvaan on suunnitelmissa. Sauva muuttuu paljon jäykemmäksi, kun nopeus kasvaa. Sen voisi hoitaa vaikkapa jousilla tai kumilangoilla”, Ranki selvittää.
Näkymä ohjaamosta on varsin aidon oloinen.
Suomen maisemat
X-planessa on itsessään varsin laajat maisemat, muun muassa kaikki Suomen lentokentät. Joskin Jämin kentän Ranki on mallintanut itse mahdollisimman autenttiseksi.
Koneella voi harjoitella monenlaisia lentotiloja, kuten nousuja ja laskuja kentältä, termiikkilentoa, lentokone- ja vintturihinausta sekä lähtöjä 500 ja 1 000 metrin korkeudesta. Tietokoneen ohjaimella voidaan helposti nappia painamalla siirtyä lentotilasta toiseen.
”Kyllähän tämän käyttöä voisi ajatella lentokoulutuksessa, mutta toistaiseksi sillä ei voi korvata koulutuslentoja – purjelennon koulutusohjelmat eivät vielä tunne simulaattoria. Mutta toki sillä voi harjoitella peruslentoa ja nousuja sekä laskuja ennen varsinaisia lentoja.”
”Ensimmäiset 1–5 lentoa kun menevät perusohjaamisen opetteluun. Näin oppilaalle jäisi enemmän aikaa keskittyä muihin lentotaitoihin, kun peruslentoa olisi jo harjoiteltu simulaattorissa. Myös vaikeiden lentotilojen harjoittelua voi tällä tehdä. Esimerkiksi peltoon laskeutumista ja päätöksentekoa, palatako kentälle vai laskeutua etusektoriin.”
Ranki itse on käyttänyt simulaattoria muun muassa tutustumalla maisemiin Ranskan Alpeilla, jonne hän oli lähdössä lentämään.
”Alpeilla on tärkeää tuntea vuoret ja laaksot näöltä. Kyllä tällä harjoittelu auttoi paljon itse lentämistä siellä.”
Ranki on tutustunut myös muihin simulaattoriohjelmiin, kuten Condoriin. Se on hänen mukaansa muuten hyvä simulaattoriohjelma, mutta siinä ei ole Suomen maisemia ja kenttiä.
TIY:n pop-up-simulaattori on jatkuvan kehitystyön alla. Esimerkiksi tällä hetkellä kuva hieman tökkii, kun päällä on hinauslentotila.
”Tietokone joutuu laskemaan kahden koneen lentotilat ja se on aika vaativaa sille.”
Suunnitelmissa onkin päivittää tietokone järeämpään, kyse on vain rahasta.
Ranki uskoo, että tulevaisuudessa myös simulaattorit otetaan huomioon lentokoulutuksessa ja sekä laitteet että niiden käyttö lisääntyvät.
”Siitä vain tekemään simulaattoria, varsinkin jos löytyy valmis ohjaamoaihio”, korostaa Ranki ja siirtyy simulaattoriin harjoittelemaan purjelennon taitolento-ohjelmaa.
TIY:n purjelennon opettaja Ville Ranki esittelee ohjainta, jolla simulaattoriin voidaan laittaa erilaisia lentotiloja.
