Trafi ei vielä edellytä harrasteilmailijoilta transponderin hankkimista, mutta käynnissä on kolmannen yksittäisen lentoaseman lennonjohtoalueen muuttaminen transponderivyöhykkeeksi, jo olemassaolevien lisäksi. Transponderin hankkimiseen on monia hyviä, ilmailun turvallisuuteen liittyviä syitä, ja myös laitteet muuttuvat yhä pienemmiksi. Maailmalla myydään jopa lennokkeihin ja droneihin sopivia transpondereita.
Toisiotutkajärjestelmä on nykyisin siviililennonvarmistuksen perusta. Sen avulla määritetään kohteen etäisyys radiomajakan lähettämän kyselypulssin ja lentokoneen toisiotutkavastaajan lähettämän vastauksen aikaeron perusteella. Maa-aseman lähetinyksikkö lähettää jatkuvasti kysymyspulsseja. Lentokoneessa oleva toisiotutkavastain eli transponderi lähettää maa-aseman vastaanotinyksikköön vastaussignaalina nelinumeroisen toisiotutkakoodin ja mahdollisia lisätietoja.
Lennonjohto tunnistaa ilmassa liikkuvat ilma-alukset transponderikoodin perusteella. Lentokone näkyy tutkaseurannan laitteilla yksilöitynä merkkinä ja lennonjohto voi valvoa lennon sujumista. Mikäli lentokoneen transponderi kytketään pois päältä, katoaa lentokone lennonjohdon toisiotutkan näytöltä.
Transponderia tarvitaan aina TMZ-alueella (Transponder Mandatory Zones), mutta lennonjohto voi antaa luvan lentää ilman transponderia. Ilmailumääräyksellä OPS M1-31 liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on määrittänyt Suomen TMZ-alueet.
TMZ-vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta moottorittomiin ilma-aluksiin, moottoroituihin liitimiin, apumoottorilla varustettuihin purjelentokoneisiin eikä itselähteviin purjelentokoneisiin. Vaatimuksia ei myöskään sovelleta ilma-aluksiin, joissa ei ole latausjärjestelmää.
“Transponderi on lentäjälle turvavaruste, sillä sen avulla lennonjohto näkee sinut ja osaa porrastaa muut sen mukaan. Se helpottaa myös elämää valvotussa ilmatilassa, sillä tarve puhumiseen lennonjohdon kanssa vähenee”, Trig-laitteita maahantuovan Windcraft Oy:n Aki Suokas kertoo.
“Transponderi on myös tärkeä osaelementti törmäyksenesto (ACAS/TCAS) -järjestelmässä.”
Transponderin käyttöpakkoa ei suunnitteilla
Yleistä transponderin käyttöpakkoa ei ole Trafin mukaan suunnitteilla tällä hetkellä. Transponderin käyttöpakko on tulossa Suomeen kaikkeen valvottuun ilmatilaan siinä vaiheessa, kun lennonvalvontapalvelujen tarjoaja Air Navigation Services Finland siirtyy etävalvottujen lähilennonjohtojen aikaan (Remote Control Tower). Tämä konsepti on Euroopan laajuisesti aktiivisen tutkimustyön kohteena.
“Tällä hetkellä ainoa käynnissä oleva hanke on Tampere-Pirkkalan lähestymisalueen (TMA) lennonjohtoalueen muuttaminen transponderivyöhykkeeksi. Asiaa koskeva ilmailumääräysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyi 19. maaliskuuta”, Trafin erityisasiantuntija Kai Väisänen kertoo.
“Muutos toteutetaan ANS Finlandin esityksestä, sillä sen katsotaan lisäävän turvallisuutta alueella ja parantavan ilmatilaluokan C mukaisia toimintaedellytyksiä.”
Transponderivaatimuksesta voitaisiin kuitenkin poiketa tietyin edellytyksin, jotka julkaistaan ilmailutiedotusjärjestelmässä (AIP ENR 1.6).
Harrastekoneisiin sopivat laitteet
Markkinoilla on kaksi eri valmistajan pienikokoista ja kevyttä, ultrakevyisiin ja muihin pienempiin ilma-aluksiin soveltuvia SSR-transpondereita (toisiotutkavastaimia). TRIG Avionicsin TT21- ja TT22-transpondereita tuo maahan Windcraft ja TQ Avionicsin KTX2 transponderia HKAvionics. Laitteen kokonaiskustannus on noin 2 000 euroa, asennuskohteesta riippuen.
“Valittaessa transponderia on selvitettävä tilatarve, asennus ja kuka asennuksen saa tehdä sekä tarvitaanko luokan 1- vai 2 -laite”, Windcraftin Suokas kertoo.
Myös tarvittava sähkötarve, kaapelointi ja laitteiden muut vaadittavat ominaisuudet on huomioitava.
TRIG Avionicsin TT21- ja TT22-transpondereissa on käyttölaite ja itse transponderi erikseen, kun TQ Avionicsin KTX2:ssa käyttölaite ja transponderi ovat samassa paketissa.
KTX2 on kevyt, pienikokoinen S-transponderi TFT-värinäytöllä. Standardimallin lisäksi on tarjolla myös vaaka- tai pystysuoraan “litistetty” Mini-malli. Esimerkiksi kuumailmapalloja varten KTX2 on tarjolla myös kannettavana mallina yhdessä Dittel KRT2 -radiolähetinvastaanottimen kanssa.
TT-21- ja TT-22 -käyttölaite on pieni roiskeveden kestävä paneeli. Se tarvitsema pieni tila syvyyssuunnassa mahdollistaa melko vapaan sijoittelun mittaripaneeliin. Käytännössä tranponderi voidaan asentaa lähes minne tahansa. Käyttöpaneelin ja transponderin välillä kulkee vain ohut kaapeli.
Amerikkalainen Sagetech on myös sertifioimassa siviilikäyttöön sopivaa noin 100 grammaa (143 grammaa GPS-moduulin kanssa) painavaa pientä transponderia, joka sopii miehittämättömiin ilma-aluksiin, kuten suuriin lennokkeihin ja droneihin. Sagetechin transpondereita on jo pitkään käytetty muun muassa sotilasoperaatioissa ympäri maailmaa.
Trig TT22 sovitettuna Trig Aerobatic-ryhmän Pitts-taitolentokoneeseen.
TRIG Avionicsin TT21- ja TT22-transpondereissa on käyttölaite ja itse transponderi erikseen, kun TQ Avionicsin KTX2:ssa käyttölaite ja transponderi ovat samassa paketissa.
