Finnairin toimitusjohtaja Topi Mannernäkee kansallisen lentoyhtiön tulevaisuuden valoisana, mutta ei vailla haasteita.

Yhtiö aikoo kasvattaa laivastonsa 100 koneen kokoiseksi seuraavien 5-6 vuoden aikana ja kasvaa laajenevan Helsinki-Vantaan lentokentän mukana. Kotikentällä ja sen ympäristössä tapahtuvat ilmailun muutokset ovat kuitenkin antaneet aihetta huoleen.

Kun Helsingin kaupunki on lakkauttamassa lentotoiminnan Malmin lentokentällä, osa kentällä toimivista yleisilmailijoista on hakeutumassa Helsinki-Vantaalle. Se tarkoittaisi, että yleisilmailijat pitäisi sovitella kaupallisen liikenteen sekaan.

”Jos yleisilmailijoita siirtyy Malmilta Helsinki-Vantaalle, siitä syntyy operatiivisia haasteita”, Manner sanoo.

”Lakkautus ei ole aivan varmaa eikä päätöksiä ole vielä lyöty täysin lukkoon. Jos niin kuitenkin käy, selviydymme siitä tekemällä hyvää yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa. Emme kuitenkaan haluaisi niin tapahtuvan, koska se saattaisi haitata kasvumahdollisuuksiamme.”

 

Kapearunkolaivasto uudistuu

 

Finnair kertoi äskettäin kapearunkokoneiden laivastonsa uudistuksista, joiden myötä konemäärä kasvaa nykyisestä 61:stä 70:een vuoteen 2025 mennessä. Yhtiö myös lisää kahdeksan konetta kaukoliikennelaivastoonsa, jolla se kasvaa 30:een. Konehankintoihin käytetään lähivuosina 3,5-4 miljardia euroa.

”Kapearunkolaivastomme on suunnilleen saman ikäinen kuin eurooppalaisilla verrokeillamme”, Manner huomauttaa.

Yhtiön ikääntyvät 37 Airbusia, A319-, A320 -ja A321-sarjaa, sekä Embreaer 190- ja ATR-72 -koneet on korvattava tulevina vuosina. Manner ei sano, aikooko Finnair vaihtaa Airbusejaan Boeingin koneisiin – kenties maineeltaan kärsineeseen 737 MAXiin.

”On selvää, että valmistaudumme kapearunkokoneiden uusimiseen seuraavan vuosikymmenen aikana. Sen suhteen kaikki vaihtoehdot ovat avoinna, emme ole vielä tehneet päätöksiä, vaan katsomme, kuinka markkinatilanne kehittyy. ”

”Meillä ei ole erityistä kiirettä uusia kapearunkokoneita ikääntymisen takia, vaan painotamme tässä enemmän tehokkuutta sekä asiakaskokemusta.”

Finnairin laajarunkokoneet – 14 Airbus A350-900:a ja kahdeksan Airbus A330-300:a – ovat kapearunkokalustoa uudempia ja hyvässä kunnossa.

“Meillä on tällä hetkellä yksi maailman moderneimmista kaukoliikennelaivastoista. Nykyisten koneiden lisäksi Finnairilla on vielä tilauksessa viisi A350:ä tilauksesta”, Manner sanoo.

 

Ruuhkat saattavat suitsia kasvua

 

Finnairin kasvusuunnitelmiin voisi hyvinkin tulla hidasteita, jos yleisilmailijatkin olisivat kisaamassa Helsinki-Vantaan kiitoteistä ja nousu- ja laskuvuoroista samaan aikaan, kun myös uudet lentävät laitteet ovat tulossa jakamaan ilmatilaa. Tuloillaan oleva u-space muuttaa ilmatilaa niin Helsingin kuin muidenkin kaupunkien yllä.

“Tulee vähän enemmän ruuhkia,” Manner toteaa.

”Tilanne vaatii kaikilta osapuolilta sopeutumista. Jos katsomme liikenteemme solmukohtaa Helsinki-Vantaata kokonaisuutena, hyvä uutinen on, että lentoasemaa laajennetaan hyvällä tavalla ja kolmesta kiitotiestä on meille etua.”

Myös kenttää operoiva Finavia hakee kasvua ja investoi miljoonia euroja Helsinki-Vantaan laajennustöihin varustaakseen kentän 30 miljoonaa vuosittaista matkustajaa varten.

“Finnairin näkökulmasta kentän laajentuminen mahdollistaa kasvumme pitkällä aikavälillä”, hän sanoi.

”Olemme yksi Euroopan nopeimmin kasvavista lentoyhtiöistä, ellemme jopa nopeimmin kasvava. Kasvu on ollut kaksinumeroista.”

 

Jatkossa kasvu on kuitenkin haastavampaa.

 

”Ilmatila on jo varsin tukossa. Euroopassa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan (SES) luominen on pahasti myöhässä ja haluaisimme siinä edistystä. Siitä olisi useita etuja: asiakkaiden kannalta niitä olisivat lentojen myöhästelyjen väheneminen ja hintojen lasku. Lisäksi CO2-päästöt vähenisivät valtavasti ja hiilijalanjälki pienenisi.”

”Uskon, että ilmatilan ruuhkat ja lentokenttien rajalliset kapasiteetit ympäri maailmaa vaikuttavat lentoliikenteen kasvun ja hillitsevät sitä”, Finnairin Manner sanoo.