Turun Lentokerho ry järjestää vuoden tai parin välein turvallisuusillan. Ilta järjestetään isossa auditoriossa, ja se on avoin kaikille lähialueen kerhojen jäsenille.

— Esitelmöimässä on ollut asiantuntijoita esimerkiksi OTKESista ja Traficomista ja aina myös Turun lennonjohdosta. Tilaisuudessa käydään pelisääntöjä läpi sekä edellisen vuoden tapahtumia tai läheltä piti -tilanteita, Turun Lentokerhon puheenjohtaja Jyri Mattila kertoo.

Yhteisen turvallisuusillan lisäksi Turun Lentokerhossa harrastettavien lajien vastuuhenkilöt ovat järjestäneet myös lajikohtaisia turvallisuustapahtumia. Esimerkiksi Mattila mainitsee purjelentäjien turvallisuustapahtuman Oripään kentällä.

— Kaikki ovat tykänneet, kun teemme paljon työtä yhteisen turvallisuuden eteen, Mattila tiivistää.
Turun kerhossa purjelentokausi alkaa aina opettajan kanssa lennettävällä kevättarkkarilla. Moottorilentäjät lentävät opettajan kanssa aina, jos edellisestä lennosta on kulunut kolme kuukautta.

Yhteiseen turvallisuusiltaan kokoontumisesta on sekin hyöty, että siellä voidaan kertoa tulevista koulutuksista ja muista yhteisistä asioista.

Kerho- ja esittelypäiviä
Mattila nimeää Turun Lentokerhon vahvuudeksi sen, että samassa kerhossa harrastetaan useita lajeja. Kerhon lajit ovat moottorilento, purjelento, moottoripurjelento sekä lennokit. Myös nuorille on oma jaostonsa. Lajien rikkautta hyödynnetään kerhopäivissä, joissa jäsenet voivat kokeilla eri lajeja.

— Kerhopäivissä vaikka purjelentäjä voi kokeilla moottorilentoa. Hänen pitää maksaa lentotunnin hinta, mutta ei kalustomaksua. Meidän kerhossamme on sekin erikoisuus, ettei opettajille makseta mitään, hän kertoo.

Kerhopäivien lisäksi Turun Lentokerho järjestää lajien esittelypäiviä. Niillä on kaksi tarkoitusta.
— Turussa kentällä kerrotaan kerhossa harrastettavista lajeista ja lennetään esittelylentoja niille, jotka eivät vielä harrasta lentämistä. Meillä on paljon jäseniä, jotka ovat joskus lentäneet, mutta eivät lennä enää, ja toivomme, että he alkaisivat uudelleen.
Kerhossa on yli 500 jäsentä, joista noin 120 lentää. Mattila korostaa, että kaikki jäsenet ovat tärkeitä lensivätpä he enää tai eivät.

— Järjestämme paljon muutakin toimintaa kuin lentämistä. Järjestämme lentonäytöksiä, reissuja lentonäytöksiin, varainkeruuta maatalousnäyttelyn järjestelyissä auttamisessa ja jaostot pitävät pikkujouluja. Kerhon satavuotisjuhlia juhlittiin tänä vuonna Turun VPK:n talossa, missä kerho aikanaan perustettiin ilmapuolustusyhdistyksenä.
Seuraavan kerran kaikkien jäsenten panosta toden teolla tarvitaan, kun Turun Lentokerho järjestää lentonäytöksen vuonna 2028.

— Lentonäytökset ovat iso rekrytointitapahtuma. Sen jälkeen kaikki kurssimme ovat aina täynnä, Mattila kiittää.
Klemmillä pääsee lentämään

Mattila kertoo, että kerhon omistuksessa on Suomen vanhin lentävä lentokone, Klemmi. Kaksipaikkainen, avo-ohjaamolla varustettu kone on kerholaisten käytössä tyyppikoulutuksen jälkeen.

— Kone on ”sotilaskone”, sillä Puolustusvoimat pakko-otti sen käyttöön sodan aikana ja kunnosti sen. Koneella lennettiin sodan aikana vain kolme lentoa, joista kaksi oli koelentoja ja yhden kerran etsittiin desantteja metsästä. Sen jälkeen kone annettiin omistajalleen takaisin, Mattila kertoo.

— Kerho hankki koneen omistukseensa 10 vuotta sitten ja kunnosti sen. Koneella oli 99 omistajaa, sillä omistajapohja oli perikuntien kautta laajentunut, hän jatkaa.
Klemmin kunnostuksen lisäksi kerholaiset rakensivat itse Hinun valmiiksi.

Mittava jakeluaseman uudistus
Oripään kentällä järjestettävän maatalousnäyttelyn yhteydessä on usein ollut lentokoneen esittely. Paikalla on noin 20 000 ihmistä päivittäin, ja Mattila on myös puhunut päälavalla.

— Kyseessä on Pohjoismaiden suurin maatalousnäyttely, ja olemme varainkeruuna apuna järjestelyissä.
Varainhankintaa tarvitaan, sillä lentokerholla on kulujakin. Mattila mainitsee isona hankkeena polttoainejakeluaseman uusimisen. Kokonaiskustannus oli peräti 400 000 euroa, sillä pohjavesialueella sijaitsevan aseman ympäristölupa loppui ja se piti uusia. Oripään kentällä tehtiin muun muassa pohjavesitutkimus ja asennettiin suojakalvot ja tietokonevalvonta sen varalle, että jakeluaseman toimintaan tulisi häiriöitä.

— Suurin rahamäärä, 240 000 euroa, saatiin ELY:stä pohjavesien suojeluprojektiin. myös Jokivarsikumppanit ry tuki hanketta Leader-rahastosta, hän kertoo.

Kalusto
Moottorikoneet
Diamond DV-20 Katana (OH-KTA)
Diamond DA-40 TDI (OH-DMD)
Diamond DA-40 TDI (OH-DME)
PIK-15 Hinu (OH-YHS)
Klemm KI 25 d VII R mod (OH-ILI)

Moottoripurjekoneet
Fournier RF-5 ”Tuulia” (OH-383 ja OH-392)
Fournier RF-4D Experimental ”Tuulia” (OH-367X)
Purjekoneet
Grob Aircraft AG G102 Astir CS Jeans (OH-591)
Rolladen-Schneider LS4 (OH-971)
Schleicher ASW 28-18 (OH-1028)
DG Flugzeugbau DG-1000S – 18/20 (OH-1024)
Schempp-Hirth Duo Discus (OH-1005)