Vielä hahmoaan etsivästä U-spacesta on tarkoitus tulla järjestelmä, jonka puitteissa kaikilla ilmatilaa tulevaisuudessa jakavilla toimijoilla on yhteiset askelmerkit.

U-space eli ilma­tila, jossa mie­hittämättömät ilma-alukset on integroitu sa­maan hallinnoi­tuun ilmatilaan muun lentolii­kenteen kanssa, on todellisuutta vasta kaukai­sessa tulevaisuudessa – tai kenties jo hyvinkin pian? Ennen kuin siitä voi tulla arkipäivää, vi­ranomaisten on varmistuttava, että dronet ja muut miehittämättömät ilma-alukset voivat toimia turvallisesti rinnakkaisessa ilmatilassa kaupallisen ja yleisilmailun kanssa.

Viime kesänä Helsingissä ja sen ympä­ristössä otettiin askelia kohti tätä tulevai­suutta monipuolisten testien sarjalla. Niistä kerätyillä tiedoilla pohjustetaan Suomen ja Euroopan valmistautumista tulevaan.

Suomenlahden GOF U-Space -yhteis­työprojekti sai rahoitusta EU:n lennon­varmistuksen SESAR-kehitysohjelmasta. Yhteistyössä ANS Finlandin (ANSF) kanssa toteutettu projekti kokosi yhteen maailman johtavia U-space-teknologiayrityksiä tes­taamaan, miten droneja voidaan käyttää tiheällä kaupunkialueella ja kuinka ilmatilaa jakavat eri ilma-alukset voivat olla yhtey­dessä toisiinsa.

Testejä oli seitsemän ja niihin osallistui 19 tahoa poliisista dronetekniikan huip­puihin. Testeissä suoritetuissa operaatioissa tarkasteltiin esimerkiksi, miten etsintä- ja pelastustoimet onnistuivat, kun dronet ja helikopterit operoivat samassa ilmatilassa; kuinka poliisi voi valvoa tehokkaasti lento­kieltoalueita; miten miehitettyjen lentotak­sien toiminta sujuisi aktiivisilla lentokentillä ja kuinka kansainvälistä rahtilogistiikkaa voidaan operoida droneilla.

Poliisi myös kokeili erään testin sisällä, kuinka Helsingin kaupunkialueelle voidaan perustaa hätätilanteessa lentokieltoalue, miten siitä voidaan viestiä droneille ja kuinka niitä ohjattaisiin pois sieltä. Lisäksi projektin eri vaiheissa oli tärkeää varmistaa, että poliisi pystyi tunnistamaan dronet ja niiden operaattorit etänä – vaikka dronet voivat tulevaisuudessa lentää U-space-ilmatilassa yksityisinä, ne eivät silti voi olla anonyymejä, vaan viranomaisilla on oltava rekisteri- ja tunnistetiedot.

Seurantatietoja tarvitaan lisää

ANSF:n osuus testeissä keskittyi siihen, miten reaaliaikaista lentotietoa voitaisiin kerätä ja jakaa lentoturvallisuuden varmis­tamiseksi. ANS Finlandin asiakkuuksista ja markkinoinnista vastaavan johtajan Pasi Nikaman mukaan testit osoittivat, että mie­hitetyt ja miehittämättömät ilma-alukset voivat turvallisesti jakaa saman ilmatilan ja että yhteinen tilannetietoisuus on tärkeä askel kohti täysin integroidun ilmatilan tule­vaisuuden turvaamista.

Vaikka GOF U-Space -hankkeen loppu­raportti ei ole vielä valmis, Nikaman mukaan tuloksista voidaan nostaa joitain päähuo­mioita esille. Sellaisia ovat esimerkiksi tarve yhdelle, keskitetylle alueelliselle lentotiedon lähteelle tai maa-asema dronelentojen suunnittelua ja seurantaa varten.

Dronejen seurantaratkaisut vaativat Nikaman mukaan edelleen huomattavan määrän lisätyötä. Toisaalta myös dronejen on kehityttävä niin, että ne tulevat nykyistä paremmin toimeen alueilla, joilla ei ole vahvaa mobiiliverkon peittoa.

”EASA on laatimassa määräyksiä vaatimuksista, joita U-spacen tarjoa­jille tullaan asettamaan ja kuinka koko U-space-ympäristön tulisi toimia. Lisäksi viranomainen on linjaamassa miehitetyn ilmailun vaatimuksia käytettäessä U-space-ilmatilaa”, Nikama sanoo.

”Tämän jälkeen suomalainen valvonta­viranomainen voisi määritellä, mikä osa Suomen ilmatilasta on U-spacea ja mikä ei.”

Ei standardia vielä

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että dro­netekniikka kehittyy nyt niin nopeasti, että tarkkoja linjavetoja on vielä liian aikaista tehdä. Jotta alalle voitaisiin määritellä nyky­tiedon varassa edes jonkin sortin standar­deja, viranomaisten ja järjestelmätoimitta­jien pitää kuroa kiinni tekniikan etumatkaa.

Yksi keino siihen on digitalisaatio. ANSF aikoo saada ensimmäisen versionsa digitaa­lisesta ilmatilanvarausjärjestelmästä esitte­lykuntoon ensi kesään mennessä.

”Demossa keskitymme siihen, miten ilmatilan varaukset ja reaaliaikainen lento­liikenne näytetään samassa sovelluksessa. Myöhemmin lisäämme mukaan ominai­suuksia, jotka auttavat käyttäjiä ilmoitta­maan, miten he haluavat käyttää ilmatilaa”, Nikama kertoo.

Kun U-spacesta tulee todellisuutta, Nikama uskoo Suomen olevan valmiina. Hän ei odota, että miehitettyjen ja miehittämättö­mien ilma-alusten käyttäjillä olisi paljoakaan ongelmia sopeutua yhteiseen ilmatilaan.

”U-spacen vaatimusten tulisi olla sekä palveluntarjoajille että drone-operaatto­reille alusta lähtien melko helppoja toteuttaa ja siten sopeutua uuteen tilanteeseen.”

”Informaation hallinta ja liitettävyys ovat avainasemassa. Meillä on jo lentoliikenteen hallintaa koskevia tietoja. On ehdottomasti kerättävä myös U-space-käyttäjien tietoja ja jaettava se kaikkien muiden ilmatilan käyt­täjien kanssa.”

Myös televerkkojen tulisi olla valmiina käsittelemään uudentyyppisiä operaat­toreita, Nikama sanoo. Hänen mukaansa ANSF kaavailee yhteistyökumppanuutta U-spacelle tarvittavien digitalisaatioproses­sien edistämiseksi. Sopimus tästä on määrä allekirjoittaa vielä ennen vuodenvaihdetta.

”Aikataulu on tiukka, mutta asetelmat ovat hyvät. Kumppanin kanssa voimme aloittaa projektin, jossa tavoitteena on tuottaa enemmän digitalisoituja palveluja ilmailijoille”, Nikama toteaa.