Ode Siivonen haaveili kulmahypyistä Alppien vuoristossa parisenkymmentä vuotta. Lokakuussa hän pudottautui ystävineen viidestä kilometristä vuorten väliin.
Parin vuorokauden tymä voi tuntua ikuisuudelta – varsinkin, kun luvassa on jotain erityistä. Ranskan Chamonix’ssa asuva vuoristo-opas Ode Siivonen odotteli ystäviensä Kim Törnwallin, Rafael Schwaigerin ja Lauri Aapron kanssa malttamattomana syysmyrskyn taukoamista karttoja tutkien ja aikaa tappaen. He hyppäisivät kulmaa Mont Blancin maisemissa. Haastavaan projektiin oli varattu aikaa vain viisi päivää.
Kolmantena aamuna luontoäiti päätti kuitenkin antaa periksi, ja paksut sadepilvet alkoivat rakoilla juuri Mont Blancin massiivin yläpuolella. Tuulikin oli tyyntynyt kohtalaiseksi, mikä tarkoitti vain yhtä asiaa: kamat päälle ja kopteriin!
Kolmantena aamuna luontoäiti päätti kuitenkin antaa periksi, ja paksut sadepilvet alkoivat rakoilla juuri Mont Blancin massiivin yläpuolella. Tuulikin oli tyyntynyt kohtalaiseksi, mikä tarkoitti vain yhtä asiaa: kamat päälle ja kopteriin!
Siivonen on asunut Chamonix’ssa vuodesta 1991 lähtien ja hypännyt laaksossa toki monesti aiemminkin. Vihdoin paikalle oli kuitenkin saatu kokenut porukka ja vieläpä ammatti-kuvaaja.
– Olen liikkunut vuoria ylös ja alas kohtuullisen paljon eri tavoin. Maisemat ovat vaikuttavia ja pitkäaikainen unelmani on ollut päästä hyppäämään täällä kunnon freeflying-hyppyjä ystävien kanssa.
Hanketta suunniteltiin hartaasti. Freeflyingissa ja erityisesti kulmalentämisessä liikutaan taivaalla horisontaalisesti eri asennoissa, eikä hyppylinjojen valinnassa ja suunnistuksessa ollut varaa virheisiin.
– Ajateltavaa antoivat lähes viisitonniset Alpit, kapea laakso, sivuttain puhaltanut navakka pohjoistuuli ja runsas pilvisyys. Laskeutumisalueen molemmin puolin laakson seinämät nousevat jyrkästi yli kahteen kilometriin. Vapaapudotuksessa oli mahdollista nopeasti ajautua vuoren päälle, Siivonen kuvailee.
Kaikki sujui kuitenkin vaikeuksitta ja hyppyjä saatiin taottua lopulta jopa seitsemän kappaletta.
– On aina yhtä huikeaa nähdä tutut huiput, jyrkänteet, jäätiköt ja laaksot yläilmoista käsin, joten jo helikopterilento itsessään oli elämys. Kun avasimme oven ja kiipesimme ulos jalaksille, kaikki olivat yhtä hymyä. Sitten pudottauduimme tyhjyyteen. On hankalaa kuvata sitä tunnetta, kun kiihdyttää vauhtia ja lentää eteenpäin muodostelmassa upeiden vuorten ympäröimänä. Kumpupilvet olivat mielettömiä ja kruunasivat näkymät. Oli ihan älyttömän hienoa.
Siivonen tunnustaa, että projektin toteuttaminen tässä mittakaavassa ei olisi ollut mahdollista ilman ulkopuolista rahoitusta. Taustajoukoista tärkeimmät olivat sponsorit: Flyspot, McFly ja suomalainen Adventure Partners.
