Vähän droneista

Julkaistu

Teksti Mikko Tervonen

Dronet ovat tulleet ilmatilaamme jää­däkseen. Lähinnä multikopterit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Puhutaan jopa sadantuhannen laitteen myynnistä. Todellista määrää ei tiedetä tarkasti. Viranomaiselle, Traficomiin, on rekiste­röity vasta pienehkö määrä. Toivottavasti silti suurin osa lentotyöhön tarkoitetuista.

Kaikki ei ole sujunut kitkattomasti. ”Villejä” lennät­täjiä on esiintynyt ja uhkaavia tilanteita ollut. Koko dro­nekehityksessä mentiin Suomessa aluksi liian lepsulla linjalla. Määräyksiä on jouduttu kiristämään ja kiriste­tään edelleen EASA:n toimesta.

Sanotaan, että ilmatila kuuluu kaikille. Kyllä jossain määrin, mutta koko ilmailun historian ajan on ollut ja tulee olemaan erilaisia ilmatila­rajauksia. Ei voida siis ajatella, että miehittämätön drone ja ihmisiä sisäl­tävä ilma-alus olisivat jotenkin tasa-arvoisia. On laitettava arvomaailma kohdalleen ja turvattava ensisijaisesti ihmishenget.

Dronelennättämisen maksimi­korkeutta pudotettiin 120 metriin. Ilma-alusten minimikorkeus on 150 metriä. Ilmailu on tarkkaa puuhaa, mutta ainakaan har­rastusilmailussa eivät laitteet ja ohjaajien taidot toimi metriluokassa. Dronen etäisyys ilman lupaa saa olla valvomattoman lentopaikan kiitotiestä yksi kilometri. Sekin on turhan lyhyt etäisyys, laskukierrosalue voi useinkin olla tätä suurempi.

Suunnitteilla on vaatia perusasioiden dronekoulutus pakolliseksi kaikille lennättäjille, aivan lelutasoisia laitteita lukuun ottamatta. Koulutus toteutettaisiin ver­kossa. Urheiluilmailuopistolla on tiettävästi tällainen koulutusmuoto tulossa ja niitä on jo ollut muuallakin saatavilla.

Yleisilmailua koskettava aihe on myös dronejen am­mattikäytön hakemat ilmatilavaraukset. Ne koskevat usein hyvin monia, epämääräisen muotoisia alueita ja kestävät jopa kuukausia. Niitä saatetaan voimaan päi­vittäin NOTAMilla eli yleisilmailulle aiheutuu jatkuva seuranta- ja tarkkaavaisuusongelma.

Tässä Ilmailuliittomme on ollut aktiivinen ja antanut Traficomin lausuntopyyntöihin selkeää palautetta, kuten että ilmatilavaraushakemuksista ei käy ilmi (drone)toiminnan määrä ja todellinen aktiivisuusaika, varattua aluetta ei ole esitetty ilmailukarttapohjalle, toimija ei ole esittänyt ilmailuradiotaajuutta eikä kutsumerkkiä yhteyden saamiseksi tarvittaessa, lait­teissa pitäisi olla vilkkailla yleisilmailualueilla flarm ja transponderi sekä toiminta tulisi sijoittaa pääasiassa aikaisiin aamuihin ja myöhäisiltoihin.

Dronetoiminnassa on tietenkin myös harrastusele­mentti ja se on SIL:n piiriin kuuluvaa toimintaa. Tämä on positiivista, Ilmailuliiton on oltava ajassa mukana. Dronelennättäminen ei vaadi samalla tavoin taitoa kuin perinteisen radiolennokin lennättäminen, vaan se on pitkälti automatiikkaan perustuvaa siirtymistä ohjainta käyttäen.

Esimerkiksi Vesivehmaalla perinteinen lennokkien lennättä­minen sujuu varsin mallikkaasti niiden omalla lennätyspaikalla ja ilmatilaan kuvitellussa boksissa. Dronelennättäjille tämä ei ole kel­vannut, vaan niitä on haluttu ope­roida lentotoiminta-alueella. Tähän ei ole suostuttu kuin hetkellisesti, ja sitä on valvottu koko toiminnan ajan. Ammattitoiminnasta ja sen valvon­nasta on myös haluttu periä maksu. Yleensä halu lennättää lentokentällä on hiipunut siihen. Tosiammattilaisten kanssa on aina päästy sopimuk­seen, ja yhteiskunnan tilaamasta dronetoiminnasta ei maksuja ole kuulemma peritty.

Sitten vähän toista aihetta. Traficomin ja ELY-keskusten välillä tuntuu olevan menossa mielen­kiintoinen vääntö. Traficom pitää ELY-keskusten lentopaikoille antamia liiallisia, lentomelusta johtuvia toimintarajoituksia laittomina päätöksinä. Traficomin kannan mukaan se valvoo ilmailua, eikä ELY-keskusten kohtuuttomat ja yleisilmailua voimakkaasti rajaavat päätökset ole asianmukaisia. Räyskälään on jo pa­lautettu iltatoiminnan mahdollistavat toiminta-ajat Traficomin toimesta ja tiettävästi Utissa on laskuvarjo­hyppytoimintaa koskeva ”isovääntö” meneillään.

Olisiko tätä tulkittava niin, että ilmailuviranomainen onkin vahvasti ilmailutoiminnan puolella? Hieno homma, mikäli näin on, sillä joinakin aikoina asiaa on voinut tulkita hieman toisinkin.

Kirjoittaja on Ilmailuliiton hallituksen jäsen.

Ilmailu-lehden artikkelit

Saapuvat

Tiedosta, mitä teet — Yhteisö on tukenasi

Hannu Halonen, ilmailun vaatimaton moniosaaja

Määräenemmistöjen huomioiminen yhdistyksen purkamispäätöstä tehtäessä

Traficom päivitti lentokelpoisuusvaatimukset ultrille ja experimentaleille

Suosaaren lennokkikenttä vaarassa jäädä voimalinjan alle

Ohjeet häirintätapauksissa toimimiseen

Urheilutoimittajat: Nurila on paras ilmailu-urheilija

Lisää artikkeleita