Mauri Keltolle on tärkeää nähdä itse koneensa jokainen ruuvi, niitti ja kellukkeen sauma. Siksi hän huoltaa ultrakevytkoneensa aina itse – vuoden synkimpänä aikana, kun yläilmoihin ei ole asiaa. Vuosihuolto vie pari, kolme kuukautta.
Mauri Kelton kellukekone Rans S-6 Coyote II on siirtynyt talveksi pyörille. Näin sitä on helpompi liikutella autotallissa, jonka Keltto hankki nimenomaan konettaan varten kotinsa läheltä. Näin hän voi käydä näpräämässä konettaan aina, kun ehtii eläkeläisen kiireiltään. Toinen talli sijaitsee ajomatkan päässä Nokialla – siellä hän värkkää kahta lentokoneprojektiaan ja uusia siipiä 27 vuotta lentämälleen Kojootille.
”Nimenomaan silloin, kun koneen on itse purkanut ja korjannut, tietää aina, että mikä kohta on kulunut ja missä on korjattavaa. Tämä omistajahuolto-oikeus on tärkeä näille ultrakevytkoneille”, kertoo Keltto, joka on hakenut oppia huoltoon muun muassa Ilmailuliiton huoltokurssilta Räyskälästä.
”Kyllä tässä ihan tärkeä tekijä on, että Suomen Ilmailuliitto on järjestänyt huoltajakursseja ja siellä olen päässyt sitten asiantuntijoilta kysymään monia asioita. Onneksi liitto on aika hyvin näitä järjestänyt, mutta toivoisin, että niitä järjestettäisiin lisää.”
Mittarit joutuvat alttiiksi tärinöille ja siksi Mauri Keltto suosittelee joustavaa massaa liitoksiin.
Runko
Kelton Kojootissa on perinteinen kangaspäällyste eli ”rätti”. Hän ei suinkaan poista sitä huollon aikana, mutta runko ja kangas tutkitaan muuten tarkasti niin silmällä kuin tunnustelemalla.
”Rungon räteille on tärkeää, että ne on riittävän kireät ja puhtaat. Ne käsitellään vuosihuollossa aineella, joka estää levän muodostumisen. Puhdistuksen lisäksi tarkastetaan, että kangas on kunnossa ja kestää ulkoiset paineet. Se tehdään painelemalla kangasta vaikka poran terällä tietyllä voimalla. Kaikki niittaukset, ruuvit ja mutterit tarkastetaan silmämääräisesti ja vaihdetaan, jos tarvetta on. Ruuvien ja muttereiden toiminnassa on tärkeää pieni joustavuus.”
Kelton Nokian tallissa on Kojoottiin valmistumassa uudet siivet kovaa kyytiä. Edessä on enää siivekkeiden paikoilleen laitto ja päällystys.
”Siivissä on tärkeää tämä sama joustavuus kuin rungon pulteissa. Kestävyys tulee pienestä joustosta. Pulttien vaihto tehdään sitten aina, kun tiedetään, missä tulee eniten rasituksia. Suurimmat rasitukset siivessä on siellä ohjaussiivekkeissä. Varsinkin niiden saranoinnissa. Vuosihuollossa vaihdetaan yleensä muutama saranapiste ja niiden kiinnitykset.”
Moottori huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan.
Kellukkeet
Kellukkeiden huolto ja hoito vaatii Kelton mukaan tietämystä ja tarkkuutta. Osan huollosta hän on ulkoistanut, mutta vuosihuollossa tarkistetaan kunto niin sisältä kuin ulkoa.
Kelton vesikoneessa on Full Lotuksen kellukkeet, joissa on yhdessä kellukkeessa kahdeksan sisäkumia ja erillinen korkeapainepussi kynnyksen kohdalla. Sen tehtävänä on jäykistää kelluketta sisällä olevan vanerilevyn ohella.
Myös tuon levyn kuntoa pitää seurata. Pussit saattavat vaatia paikkausta ja joka tapauksessa ne täytyy tyhjentää sinne kerääntyneestä kondenssivedestä.
”Kellukkeiden huolto vaati kyllä hyvin paljon kokemusta. Onneksi olen löytänyt Rovaniemeltä yrityksen, joka hoitaa erikoislaittein kellukkeiden markiisikankaiden saumauksia.”
Mittaristo
Mittaristo vaatii säännöllistä kalibrointia ja tarkastuksia. Yleensä itse mittareihin ei Kelton mukaan tule vikoja, mutta kytkentöjä ja johtojen vointi täytyy tarkistaa vuosihuollossa. Kaikessa tarkastuksessa on tärkeää hyvä valo ja myös peiliä voidaan käyttää apuvälineenä.
Johdot ovat alttiina koneen tärinälle.
”On hyvä käyttää johdoissa joustavaa eristemassaa”, hän vinkkaa.
Joka ainoa mutteri, ruuvi ja nippeli on käytävä läpi vuosihuollossa.
Muut sähkölaitteet
Keltolla on radio, hätälähetin, kuulokkeet ja muut asiaan liittyvät erilliset laitteet siististi omassa laukussaan. Näin ne eivät koneesta irrotettuna ajelehdi siellä täällä, vaan pysyvät pehmustein varustetussa laukussa suojassa.
”Niidenkin kuntoa pitää seurata jatkuvasti, ja ennen ensimmäistä lentoa keväällä niiden toimivuus täytyy erityisesti todentaa.”
Potkuri
Potkuri on Kelton mukaan yksi lentokoneen herkimpiä osia. Se vaatii jatkuvaa tarkastusta, mutta huoltamaan hän ei sitä lähde.
”Jos potkuriin tulee lommoja, se menee heti vaihtoon. Paikkaamalla se vain menee epätasapainoon, tulee tärinöitä ja se voi rikkoa moottorin.”
Koneen huoltamiselle on tärkeää, että ymmärtää sen mekaniikan. Päälle katsominen ei auta, jos ei ymmärrä eri osien toimintatapoja ja niiden vaikuttavuutta toisiinsa. Jos tätä tietämystä ei ole, saattaa olla, että vuosihuollossa löytyvät vain silmiin sattuvat katkenneet pultit.
Keltto muistuttaa, että vuosihuolto on vain yksi osa koneen ylläpitoa. Yksin ei voi kaikkea tehdä: siksi hän korostaa koneen kunnon ylläpidossa monen muunkin apua. Hyvä turvaverkko koostuu osaavista ihmisistä.
”Keväthän on parasta lentoaikaa ja silloin kaiken pitää toimia heti vuosihuollon jäljiltä. Lennän maaliskuulta syyskuun loppuun. Kun vuosihuollon on tehnyt itse, tietää, että kone on hyvässä iskussa heti keväthangilla”, korostaa Keltto.
Mauri Keltto kehuu Ilmailuliiton tarjoamia huoltokursseja, joilla hänkin on ollut.
