Uudet EU-säädökset ohjaavat ilmailualaa ja edistävät kestävyyttä keskittymällä kolmeen pääaiheeseen: maasähkön saatavuus, kestävät lentopolttoaineet ja lentoliikenteen päästökauppa.
Luonnos hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan eräitä muutoksia ilmailulakiin, oli lausunnoilla maalis-huhtikuussa 2024. Esityksessä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom nimettäisiin uusien asetusten valvontaviranomaiseksi ilma-aluksen käyttäjiä ja unionin lentoaseman pitäjiä koskevissa asioissa.
Sähköistäminen vahvistaa infraa
EU antoi vuonna 2023 asetuksen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (2023/1804). Tämä niin sanottu jakeluinfra-asetus koskee maa-, vesi- ja lentoliikennettä Euroopan laajuisella TEN-T-liikenneverkolla.
Suomen lentoasemista mukana ovat Enontekiö, Helsinki-Vantaa, Ivalo, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi, Kittilä, Kokkola-Pietarsaari, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Maarianhamina, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku ja Vaasa.
Lentoasemilla korvataan ilma-alusten apuvoimalaitteiden käyttö ulkoisella sähkönsyötöllä koneiden ollessa pysäköitynä, mikä vähentää melu- ja epäpuhtauspäästöjä.
Matkustajasiltapaikoilla vaatimus tarjota ulkoinen sähkönsyöttö täyttyy jo Suomessa. Ulkoseisontapaikat tulevat mukaan vasta vuonna 2030. Ulkoseisontapaikkavaatimuksista voi vapauttaa lentoasemat, joilla kolmen viime vuoden keskiarvo on alle 10 000 kaupallista lento-operaatiota vuodessa. Näin on tarkoitus Suomessa tehdä, jolloin vaatimukset koskisivat ulkoseisontapaikkoja Helsinki-Vantaan lisäksi mahdollisesti Oulussa, Turussa ja Rovaniemellä. Näiden liikennemäärät ovat nykyisin alle raja-arvon, mutta niiden kehittyessä vaatimukset on täytettävä.
Suomessa ulkoseisontapaikoilla sähkö tarjotaan liikuteltavista maavirtalaitteista. Sähköä tuotetaan dieselaggregaatilla tai kytketään laite joustavalla kaapelilla lentoaseman sähköverkkoon. Nykyisin Finavian lentoasemilla liikuteltavia maavirtalaitteita riittää normaalitilanteessa noin 80–90 prosentille seisontapaikoista. Lisäksi käytettävissä on dieselgeneraattoreita noin 50 prosentille seisontapaikoista. Joitain investointeja edellytetään siis vuoteen 2030 mennessä.
Kestävät polttoaineet edistävät hiilineutraaliuutta
Asetus lentoliikenteen kestävistä polttoaineista (ReFuelEU Aviation -asetus (2023/2405)) pyrkii vähentämään lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. Asetus yhdenmukaistaa kestävien lentopolttoaineiden käyttöönottoa ja toimittamista sekä edistää lentoliikenteen sähkön ja vedyn kaltaisten vaihtoehtoisten käyttövoimien tuloa markkinoille. Lisäksi se tuke vapaaehtoisen ympäristömerkkijärjestelmän käyttöönottoa, jonka avulla voidaan mitata lentojen ympäristötehokkuutta ja valistaa matkustajia lentovaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Asetuksen velvoitteet kohdistuvat tietyin edellytyksin ilma-alusten käyttäjiin, lentoaseman pitäjiin ja lentopolttoaineen toimittajiin.
Ylitankkauksen ehkäisemiseksi ilma-alusten käyttäjien on tankattava vähintään 90 prosenttia vuosittaisesta polttoainetarpeestaan unionin lentoasemilla. Käytännössä sääntö edellyttää, ettei ilma-aluksen käyttäjä voi ilman perusteltua syytä tai määräaikaista poikkeusta lentää reittejä läpitankkauksella.
Lentopolttoaineen toimittajien on vuodesta 2025 alkaen sisällytettävä toimitettuun polttoaineeseen tietyt vähimmäisosuudet kestävää lentopolttoainetta. Lisäksi vuodesta 2030 alkaen on voimassa synteettisten sähköpolttoaineiden alavelvoite. Molemmat vaatimukset kasvavat lineaarisesti aina vuoteen 2050 saakka. Lentoaseman pitäjän on tehtävä kaikki välttämättömät toimet, jotta kestäviä lentopolttoaineita on saatavilla.
Suomessa Finnair ja Helsinki-Vantaan lentoasema täyttävät asetuksen asettamat raja-arvot. Toimijoihin kohdistuu raportointivelvoitteita asetuksen mukaisten velvoitteiden ja vastuiden täyttämisen osoittamiseksi. Asetukseen sisältyy velvoitteiden rikkomuksiin sovellettava seuraamusjärjestelmä.
Päästökauppa ja CORSIA
Lentoliikennettä on kannustettu ympäristöystävällisempään suuntaan jo yli vuosikymmenen ajan taloudellisilla ohjauskeinoilla. Euroopan sisäinen lentoliikenne on kuulunut EU:n päästökauppaan vuodesta 2012 alkaen. Lentoyhtiöiden on palautettava hiilidioksidipäästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia, joista aluksi iso osa saatiin maksutta.
Oikeuksien määrää on jatkuvasti leikattu ja viime vuonna päätettiin, että vuosien 2024—2025 aikana maksuttomista päästöoikeuksista luovutaan kokonaan. Vuodesta 2026 alkaen päästöoikeuksia voi saada maksutta vain kestävien lentopolttoaineiden käyttöä vastaan. Tämän vuoksi kestävät lentopolttoaineet ovat erittäin tärkeitä myös päästökaupassa — lisäksi ne katsotaan nollapäästöisiksi, jolloin niiden käytöstä ei tarvitse palauttaa päästöoikeuksia.
Päästökauppa ottaa kokonaan uuden askeleen vuoden 2025 alussa, kun hiilidioksidin lisäksi lentoyhtiöt ryhtyvät tarkkailemaan ja raportoimaan myös muiden päästöjen ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia sekä vesihöyryn vaikutuksia, mukaan lukien tiivistymisvanat.
Globaalilla tasolla lentoyhtiöitä ohjataan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n CORSIA-järjestelmän avulla, jolla pyritään hillitsemään kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen kasvua. Lentoyhtiöiden on hyvitettävä ennalta sovitun kynnysarvon (vuosina 2021—2023 vuoden 2019 päästöt, vuodesta 2024 eteenpäin 85 prosenttia vuoden 2019 päästöistä) ylittävät hiilidioksidipäästönsä ostamalla markkinoilta ilmastoyksiköitä. Suomalaisista lentoyhtiöistä päästökauppa ja CORSIA koskevat tällä hetkellä vain Finnairia.
