Sveitsin ja Itävallan välissä sijaitseva Liechtenstein tunnetaan pankeista, teollisuudesta, alppihiihtäjistä ja myös lennokkiurheilijoista. Maan pohjoisosassa Eschen-nimisessä kylässä sijaitsee yksi maailman merkittävimmistä lennokkikeskittymistä. Siellä järjestetään vuosittain kilpailu F3A taitolennokeille. Tänä vuonna 51. kerran järjestetty International Freundschaftsfliegen toi paikalle 52 kilpailijaa 17 eri maasta.
Sarjan suosituin kisa
Wolfgang ja Roland Matt sekä Stefan Kaiser ovat tehneet Liechtensteinin minivaltiosta tunnetun ja menestyksekkään F3A-taitolennokkimaan. Heiltä löytyy lajin EM- ja MM-titteleitä, menestystä Tournament of Champions kilpailusta sekä Liechtensteinin vuoden urheilija titteleitä. Merkittävä tekijä seuran kehityksessä on juurikin ollut Mattien perhe, johon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi myös hänen veljensä Norbert ja Günther.
Pitkään jatkunut kehitystyö on luonut tapahtumasta arvostetuimman ja kovimman F3A-maailmancup-osakilpailun. Jos aikoo kyseiseen kilpailuun osallistua, täytyy olla hereillä jo helmikuussa, jolloin kilpailuun ilmoittautuminen alkaa: paikat saattavat nimittäin olla muutamassa tunnissa täynnä. Osallistujamäärä on rajoitettu, koska viikonloppukilpailuissa ei yksinkertaisesti ehdi tehdä enempää kisalentoja.
Itse matkustin paikalle suoraan edellisistä kilpailuista, joten olinkin paikalla jo viikkoa ennen h-hetkeä. Pääsin seuraamaan MFGL-lennokkiseuran tavallista arkea ja kilpailuvalmisteluita. Kentällä näkyi päivittäin aktiivista toimintaa. Jo aikaisin aamulla paikalle saapuivat eläkeläispapat, monesti vain viettämään aikaa ja juttelemaan, aina ei otettu edes lennokkeja autosta vaan jätskit kerhotalon pakastimesta tai kylmät juomat jääkaapista. Töissä käyvät tulevat illalla paikalle. Joka päivä paikalla tehtiin myös kilpailuun liittyviä valmisteluita. Toiminta vaikutti todella ammattimaiselta ja hyvin organisoidulta.
Kenttä keskeisellä paikalla
Bendernin kenttä on todella loistavalla paikalla: aivan kylän keskustan tuntumassa, mutta silti niin, ettei se haittaa tai rajoita lennättämistä. Heti kentän takana virtaavan Rein joen penkereellä kulkee tie, jota pyöräilijät ja muut lenkkeilijät saavat käyttää. Lennokkitoimintaa pääsee toisin sanoen seuraamaan vaikka lenkkipolulta käsin.
Muutamia kertoja ohi kulki koululuokkia pyöräillen. Lasten innokkaat huudahdukset lennokkeja nähdessään sai minut vielä uskomaan lajin tulevaisuuteen. Monesti ohikulkijat pysähtyivät katsomaan kentän menoa, välillä paikalle tultiin ihan vain huvikseen syömään eväitä. Jännittävämpi tilanne sattui sunnuntaiaamupäivällä, kun poliisiauto ajoi paikalle. Olin juuri kantamassa lennokkia kiitoradalle ja mietin jo, että mitähän ihmettä nyt tapahtuu. Poliisitkin olivat paikalla eväsretkellä. He kyselivät hieman lennokeista ja tiesivät, että Kaiser on ennakkosuosikki viikonlopun kilpailuun.
Liechtenstein ei ole hintatasoltaan halvimmasta päästä. Majoitusta kannattaakin etsiä Itävallan puolelta, esimerkiksi Feldkirch-nimisestä kaupungista, joka on heti rajan takana. Itse majoituin Koblach-nimisessä kylässä Itävallassa, josta matkaa kisapaikalle oli 20 kilometriä. Myös hotellivarauksien kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä Liechtenstein on kesällä suosittu matkakohde ja edulliset majoituspaikat saattavat olla täyteen buukattuja.
Maana Liechtenstein on siisti ja turvallinen. Rakennukset ja tiet ovat hyväkuntoisia ja palvelut laadukkaita. Maassa ei juurikaan ole rikollisuutta ja vankilakin on lähes tyhjillään.
Haastavat olosuhteet
Kisapaikka sijaitsi noin 455 metrin korkeudella merenpinnasta Sveitsin ja Itävallan Alppien välissä sijaitsevassa laaksossa. Aamupäivisin sektorissa oleva aurinko, vuorimaisema taustalla ja erikoinen tuuli, joka yleensä kääntyy 180 astetta keskipäivällä, saattoi tuoda lisähaasteita tottumattomalle pilotille.
Loppuviikkoa kohden paikalle saapui enemmän kilpailijoita harjoittelemaan ja hakemaan tuntumaa lennätys-sektoriin. Perjantaina suurin osa oli paikalla, ja omaa lentovuoroa joutui odottamaan jopa neljä tuntia. Kilpailuun rekisteröitymisen yhteydessä arvottiin myös lähtöjärjestys kilpailuun.
Alkukierrokset
Kilpailussa oli kymmenen tuomaria. Alkukierroslennoille käytettiin kahta viidestä tuomarista koostuvaa tuomaripaneelia, eli kukin kilpailija lennätti yhden lennon kummallekin paneelille.
Koko viikon sääennuste oli aika huono, mutta olimme onnekkaita sateiden kanssa ja monesti pilvet jämähtivät vuoriin ja säilyimme kuivina.
Myöskään viikonlopun ennuste ei luvannut hyvää. Lauantaina aamukahdeksalta startannut kilpailu alkoi kaikesta huolimatta hyvässä säässä ja välillä jopa aurinko häiritsi kilpailusuorituksia. Iltapäivällä tuuli yltyi todella voimakkaaksi, eikä näin ollen ollut reilu kaikille kilpailijoille. Kuuman ryhmän kilpailijat olivat silti lähtöjärjestyksessä lähellä toisiaan, joten heille olosuhteet oli melko tasapuoliset. Ensimmäisen kierroksen nimiinsä vei kotikentällään lennättävä liechtensteinilainen Stefan Kaiser, perässä lähes tasapisteillä itävältalainen Gernot Bruckmann sekä allekirjoittanut. Osa kilpailijoista lennätti myös toisen alkukierroslennon lauantaina.
Harvinainen tilanne taivaalla
Kolmea pilottia lukuun ottamatta kaikki käyttivät sähkömoottorilla varustettua lennokkia. Sähkömoottorien luotettavuus on yksi asia, joka on aiheuttanut muutoksen. Lauantaina nähtiin harvinainen tilanne, kun yhdellä Italialaisella pilotilla kontravaihteella varustettu sähkömoottori jumiutui kilpailulennon loppupuolella, mistä johtuen myös nopeudensäädin syttyi palamaan. Lennokki liiteli savuvana perässään maahan. Onneksi joku nopeudensäätimen johdoista irtosi sulaneen juotoksen seurauksena eikä koko lennokki palanut.
Lauantai-iltana järjestettiin perinteinen banketti kerhotalolla. Tilaisuuden järjestäminen on iso ponnistus kerholle kaikkineen ruokineen ja tarjoiluineen. Tilaisuudessa muistettiin kaikkia pitkänmatkalaisia Liechtensteinissa valmistetuilla Swarovskin kristalliesineillä. Iltahämärässä näimme lentävillä siivillä ajettua taistelulentoa, seassa taisi pyöriä myös muutama racing drone.
Pilvet matalalla
Sunnuntaiaamuna kilpailun alku viivästyi matalien pilvien vuoksi. Pilvet häiritsivät kilpailua myös koko aamupäivän ajan. Muutamat kilpailijat joutuivat uusimaan joitain liikkeitä lennokkien hävitessä pilviin. Tämmöisissä tapauksissa kilpailulento tehdään uudestaan, mutta tuomarit arvioivat vain liikkeet, jotka aiemmalla yrityksellä hävisivät pilveen. Minä jouduin tämmöiselle uusintalennolle.
Toisella kierroksella kovimmat pisteet eli suhteutettuna 1 000 sai allekirjoittanut, toisena Kaiser 998 pisteellä ja kolmantena Sveitsin Sandro Matti 990 pisteellä. Kahdesta alkukierroslennosta kullekin kilpailijalle laskettiin parempi lento, jonka mukaan viisi parasta eteni finaalikierrokselle. Alunperin finaaliin oli tarkoitus päästä 20 parasta, mutta kilpailun viivästymisen takia jouduttiin tyytymään tämmöiseen supistettuun minifinaaliin, joka oli sitäkin kovatasoisempi.
Finaalikierroksella tuomaroimassa olivat kaikki kymmenen tuomaria. Samalla arvottiin myös uusi lähtöjärjestys, joka oli Bruckmann, Matti, Kaiser, Nurila ja Trumpp. Ilma oli todella tasaisen ja hieman paksun tuntuista, eli olosuhteet olivat lähes täydelliset. Jokainen finalisti lennätti erittäin hyvät suoritukset, mutta kaikilla oli kumminkin vaikeuksia joissain liikkeissä. Joillain isot ja merkittävimmät geometriavirheet sattuivat tärkeimpiin, eli isolla K-kertoimella oleviin liikkeisiin, joillain käsiala oli liian löysää ja joillain lennosta puuttui jouhevuus ja näyttävyys. Se myös pieniltä osin vaikuttaa pisteisiin.
Tuomareiden antamille pisteille tehtiin vielä TBL-algoritmi, joka poistaa mahdolliset yksittäisten tuomareiden tekemät puoltamiset tai sortamiset joillekin kilpailijoille. Tiukan ja kovatasoisen kilpailun voitti allekirjoittanut (2 000p.), hopealle isäntämaan Stefan Kaiser(1996p.) ja pronssille Itävallan Gernot Bruckmann(1972p.)
Merkittävä voitto
Voitosta tekee merkittävän se, että kilpailussa oli mukana lähes kaikki Euroopan parhaat pilotit, vain Ranskan Christophe Paysant le-Roux puuttui. Lisäksi edellisen kerran ulkomainen kilpailija on voittanut kyseisen kilpailun vuonna 1988, kun Japanin Giichi Naruke vei voiton.
Kilpailun voittajana sain Liechtensteinin Prinsessa Marien pokaalin. Muut pokaalit olivat kisapaikan lähikuntien sponsoroimia. Kilpailussa jaettiin myös paljon tavarapalkintoja, jotka arvottiin osallistujien kesken.
Minulle tämä oli neljäs kerta tässä kilpailussa. MFGL järjesti F3A EM kilpailut samassa paikassa 2014, johon osallistuin myös.
Päätin tämänkertaisen Euroopan-matkani tähän kilpailuun. Lähdin kotimatkalle heti kilpailun päätyttyä, ja kolmen lautan lisäksi ajokilometrejä Kälviälle kertyi 2 181. Hyvin menneen kilpailun tapahtumat mielessä pitkäkin matka taittui helposti.
