18. Fly In näytti vihreän siirtymän ja harrasteosaamisen suuntaa
Kuhmo Fly In ja Suomen Ilmailuliiton Experimental-kesäpäivät kokosivat ilmailijat Kainuuseen. Mukana oli noin 55 miehitettyä ilma-alusta sekä runsas määrä miehittämättömiä laitteita.
Jo 18. kertaa järjestetty tapahtuma sujui hyvin kuumahkossa CAVOK-säässä. Viikonlopun aiheita olivat muun muassa ilmailun tulevaisuusteknologia, tuoreet Kuhmon lentokentän päivitykset sekä harrasterakentaminen.
Saksalaista sähkötekniikkaa
Tapahtuman seuratuin vieras oli saksalainen Elektra Trainer -sähkölentokone D-MESO. Kyseessä oli vaativa North Circuit -ilmailukiertue. Kone lennettiin tehtaalta Saksasta Kuhmoon puhtaasti sähkövoimalla. Matka osoitti sähköisen matkalentämisen olevan mahdollista: lähes kaikilta matkan kentiltä löytyi lataukseen sopiva tavallinen sähköliitäntä ja Haapavedeltä aito Type2-latausasema.
Matka Ruotsin halki ei sujunut ilman VFR-jännitystä, kun ukkonen vaurioitti koneen toista laturia. Laturit saatiin kuitenkin nopeasti vaihdettua ja matka jatkui. Lento Itämeren yli sujui joutuisasti, ja Vaasan, Haapaveden, Oulun sekä Pudasjärven jälkeen kone laskeutui Kuhmoon perjantaina iltapäivällä yleisön riemuksi.
Sähköisen ilmailun suuri tavoite saavutettiin itse tapahtumapaikalla: Elektra Trainer ladattiin Kuhmossa lentokentän oman aurinkovoimalan tuottamalla sähköllä. Esittelylennot toteutettiin siis täysin paikallisella uusiutuvalla energialla. Esittelylennoilla kävikin runsaasti kiinnostuneita. Oulun ammattikorkeakoulu on tilannut vastaavan ilma-aluksen, ja Oamkin arktiset ilmailuratkaisut -tutkimusohjelmaan kuuluva ilmailukiertue osoitti sähköisen matkalentämisen ja vihreän latausinfran olevan jo nykypäivää.
Pidennetty kiitotie
Myös Kuhmon lentokenttää on kehitetty. Kiitotietä on jatkettu ja uuden osan painuttua talven yli virallinen pituus nousee yli kilometriin. Valtion tuki on auttanut kehitystä merkittävästi.
Toinen merkittävä palvelu avattiin viikkoa ennen fly in -tapahtumaa: kentän uusi, autonominen sääasema kytkettiin verkkoon. Pixweatherin toimittama järjestelmä tarjoaa reaaliaikaista säädataa ja kamerakuvaa suoraan verkkoon, ja se löytyy osoitteesta stations.pixweather.io/?station=EFKH. Tämä parantaa korpikentän saavutettavuutta ja lentoturvallisuutta huomattavasti, sillä Kuhmo sijaitsee vedenjakajien ympäröimässä altaassa.
Teknologian kärkeä ja asiantuntijaluentoja
Lauantaina tapahtuman avasi kansanedustaja Tuomas Kettunen, rajatilanteesta kertoi kapteeni Jouko Kinnunen ja ilmailuterveiset toi FAI:n hallituksen jäsen Timo Hyvönen. Aktiivisesta kerhotyöstä palkittiin Ilmailuliiton kerhomitaleilla Ari Malinen ja Erkki Kyllönen. Kentälle saapui heti aamusta myös Rajavartiolaitoksen helikopteri ja partio esitteli toimintaansa.
Hangaariohjelma keskittyi sekä ilmailun teknologiseen kehitykseen että tärkeisiin medikaali-asioihin.
Esillä olivat Gridencen uudet ADS-B ja -L-ratkaisut, jotka mahdollistavat yleisilmailun elektronisen näkyvyyden edullisesti. Cinelab esiteli droneteknologiaa ja Aerotecno ilmailupalveluita. Oulun AMK esitteli Arktiset ilmailuratkaisut -tutkimusohjelmansa Säihke-lentokenttäkehitystä, drooni-tutkaprojektia ja lukuisia erilaisia drooneja.
Teknologiapäivitysten vastapainoksi ilmailulääkäri Vesa Lappeteläinen kertoi ajankohtaisista medikaali-asioista ja lupakirjavaatimuksista.
Esitys veti penkit täyteen, sillä suomalaisten ilmailijoiden keski-iän huomioiden lääketieteellisiin kelpoisuuksiin liittyvät asiat koskettavat suurta osaa aktiivilentäjistä. Lappeteläinen käsitteli ikääntymisen vaikutuksia, korosti ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja antoi käytännön vinkkejä lievienkin terveysmuutosten hoitoon ja dokumentointiin medikaalin säilyttämiseksi. Esitys osoitti, että oikeilla elämäntavoilla ja seurannalla lentovuosia voidaan turvallisesti jatkaa pitkään.
Taitolentoakin nähtiin, kun Jari Hyppönen kieputti radio-ohjattavaa Edge 540 -taitolentokonettaan.
Experimental-perinteet ja yhteisöllisyys
Kuhmo Fly In houkutteli jälleen kansainvälisiä vieraita Sveitsistä saakka. Suomessa vieraili ensimmäistä kertaa LSA-luokan RV-12is-lentokone, joka saattaisi Suomessa mahtua jopa ultrakevytluokkaan.
SIL-Experimental-rakentajakisassa nähtiin yksi upea työnäyte, jonka arvioi kokenut tuomaristo: Jarmo Hakala, Jaakko Kyllönen ja Jouni Kantojärvi. Ossi Salon uudelleenrakentama Rallye-lentokone täytti kriteerit kirkkaasti. Salon insinöörityö ja tarkka suunnittelu nousivat esityksessä tieteen tasolle: koneen telineet oli mitoitettu osumaan maahan juuri sakkausnopeudella parhaan laskutuntuman takaamiseksi. Kentällä verestettiin muistoja myös muun muassa erikoisen Mitchell Wing -projektin äärellä. Uusia rakentajia ja vanhoja, valmiita ilma-aluksia kaivattiin lisää paikalle.
Iltaohjelma tarjosi aitoa kuppilatiimaa jo perjantain grilli-illassa paikallisen kirjolohen ja uusien perunoiden äärellä. Lauantaina palkinto esiteltiin rantakalateltalla naapuritontilla jylisseen hevifesarin, muun muassa Peer Güntin tahdissa. Ilmailuliiton hallituksen jäsen Timo Kasurinen korosti ilmailun yhteisöllisyyden merkitystä yksityisilmailulle, sitä kun ei voi ostaa.
Kuhmon Ilmailukerho järjesti tapahtuman jälleen kerran esimerkillisesti pienen talkooporukan voimin. Sunnuntaina viimeisetkin vieraat lähtivät kotimatkalle. Kuhmo Fly In 2026 jätti jälleen muiston tapahtumana, jossa historia ja sähköinen tulevaisuus kohtasivat korpi-Kainuussa.
