Ilmailu on aina kulkenut teknologian kehityksen etu­rintamassa. Innovaatioiden ja teknisen kehityksen hyö­dyntäminen ovat alati kehittyvän alan tunnusmerkkejä. Kun globaalilla tasolla standardoituun tekniikkaan ja tekniseen suoritukseen yhdistyvät vielä yhteisesti jaetut arvot avoimesta tiedonjaosta, koulutuksesta, liikkuvuuden ja yhteyksien tärkeydestä sekä turvallisuuden periaatteista, kasassa ovat modernin ilmailun peruskivet.

Listaus saattaa vaikuttaa itsestäänselvyyksiltä – vaan eivätpä taida sitä olla kaikille. Etenkin maailman johtaviin lentokonevalmistajiin lukeutuvan Boeingin toiminnasta lokakuun lopussa sattuneen Lion Airin 737-MAX -koneen turman yhteydessä paljastuneet seikat saavat miettimään, missä menee raja fiksujen ihmisten ja fiksujen koneiden vä­lillä?

Vaikka indonesialaisyhtiön koneen mereensyöksyn tutkinta on kesken, onnettomuuden yhdeksi mahdolli­seksi osatekijäksi on nostettu sakkaamisen estämiseen tarkoitettu Maneuvering Characteristics Augmentation System (MCAS). Sinänsä hyvä idea, jolla piti tasapainottaa 737-MAX:iin tehtyjen teknisten muutosten vaikutusta tie­tyissä tilanteissa, kuten tiukoissa kaarroksissa – paitsi että Boeing ei tehnyt uudistuksesta lisäystä manuaaliin eikä sitä otettu esille tyyppikoulutuksessakaan.

Wall Street Journalin mukaan Boeing on selittänyt MCAS-järjestelmään liittyvien mainintojen puuttumista sillä, ettei se halunnut rasittaa lentäjiä liialla tiedolla. Ei ihme, että len­täjäjärjestöt ovat raivoissaan.

Toisaalta samaa kuultiin monen HX-kandidaatin esityk­sistä viime kesänä Jyväskylässä: kuinka nämä uudet, lentävät tietokoneet näyttävät ohjaajilleen vain heidän kulloinkin tar­vitsemansa tiedot. Vaikka koneet pakataan täyteen uusinta sensoriteknologiaa, samalla niiden tarjoamaa informaatio­tulvaa halutaan suitsia – pilotin silmien eteen päätyvät siis vain kaikkein olennaisimmiksi määritellyt tiedot.

Erona näissä on, että hävittäjän ohjaaja tietää saavansa vain osan informaatiosta – MAX:in puikoissa olleet eivät tien­neet koneensa kaikista ominaisuuksista.

Alun listasta jäi puuttumaan kenties se kaikkein tärkein: keskinäinen luottamus. Jos Lion Airin tutkinnassa osoite­taan Boeingin tietoisesti vapauttaneen lentäjiä uutuusko­neen yksityiskohtien tietämisen tuskasta, tällä olisi perustoja ravisteleva vaikutus. Esille nousisi väistämättä kysymys, mistä muista asioista yhtiö – tai muut valmistajat – eivät ole tulleet maininneeksi.

Eli mikä tieto onkaan olennaista ja kuka sen määrittelee? Ihminen vai algoritmi? Ottaako tekoäly vastuun, jos jotain menee pieleen?

Ilmailussa koulutuksen ja varautumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Harjoittelu, taitojen ylläpitäminen ja päivit­täminen leimaavat toimintaa harrastajasta ammattilaisiin. Mutta sellaiseen, jonka olemassa olosta ei edes tiedä, on vaikea varautua.

***

Tänä vuonna ilmailuyhteisö on paitsi nauttinut upeasta ke­säkaudesta, mutta myös juhlinut ilmavoimien 100-vuotista taivalta. Eivätkä bileet tähän lopu: ensi vuonna juhlitaan har­rastusilmailun samoja pyöreitä vuosia.

Sitä ennen on kuitenkin paikallaan kiittää omasta ja toimi­tuksen puolesta kuluneesta vuodesta kaikkia avustajiamme, kerhojen aktiiveja ja muita vinkkaajia avustanne sekä luki­joitamme reippaasti antamastanne palautteesta. Antakaapas tulla niitä meille jatkossakin, vinkkejä tapahtumista, tekemi­sistä ja palautetta.

Mukavaa joulunodotusta kaikille!

All the calculations show it can’t work. There’s only one thing to do: make it work. – Pierre Georges Latécoère