Lentoyhtiöt uskovat biopolttoaineen riittävän Norjassa uuden polttoainesäännöön jälkeenkin. Kustannuksia toki syntyy ja esimerkiksi SAS arvioi polttoainelaskunsa nousevan yli kolme miljoonaa euroa ensi vuonna. Lippujen hinnat kallistuvat väistämättä.
Muiden liikennemuotojen tapaan myös ilmailu osallistuu päästötalkoisiin eri maissa ja eri tavoin. Norjassa uusi laki määrää, että tammikuun alusta lähtien maassa tankattavan lentopolttoaineen pitää sisältää 0,5 prosenttia biopolttoaineita. Hallitus haluaa lain avulla kehittää biopolttoaineiden markkinoita ja suitsia hiilidioksidipäästöjä.
Biopolttoaineiden myyjät sanovat, että uudet polttoaineet voivat pienentää ilmailun hiilijalanjälkeä jopa 80 prosenttia. Tosiasia kuitenkin on, että biopolttoaine maksaa neljä kertaa enemmän kuin kerosiini. Hinnanero on hillinnyt käyttöä ja vähentänyt uusien polttoaineiden kysyntää.
SAS pärjää ainakin lyhyellä sihdillä
Sitä paitsi biopolttoaineiden tuotannossa ja saatavuudessa on eroja. Norjan laki vaatii, että biopolttoaineet on valmistettava käytetystä paistinrasvasta tai kasviöljyistä, pois lukien palmuöljy.
– Näiden polttoaineiden valmistajia ei Norjassa ole kovin montaa. Tällä hetkellä saatavuus on turvattu, mutta tulevaisuudessa tarvitsemme enemmän biopolttoaineita, SAS:n toimitujohtaja Rickard Gustafson kertoo Reutersille.
SAS on asettanut Norjassa omat tavoitteensa, joiden mukaan lentoyhtiö käyttää kotimaan lennoillaan 17 prosenttia biopolttoaineita vuoteen 2030 mennessä. SAS arvioi nykyisen 0,5 prosentin tason nostavan sen vuosittaista polttoainelaskua 3,33 miljoonan euron verran.
Muiden lentoyhtiöiden tapaan myös SAS:n johtaja vihjaa, että kohonneet kustannukset on lopulta pakko siirtää lentolippujen hintoihin.
Pohjoismainen SAS on sanonut, että se hankkii biopolttoaineita lähinnä BP:n tyttäreltä AirBP:ltä sekä ruotsalaiselta Preemiltä, joka rakentaa uusia tuotantolaitoksia.
Suomi ja Ruotsi pohtivat Norjan mallia
Pohjoismaissa biopolttoaineiden kysyntä saattaa lähivuosina ohittaa tarjonnan, varsinkin jos Suomi ja Ruotsi liittyvät mukaan norjalaisiin käytäntöihin. Kaikki kolme maata ovat sanoneet haluavansa nostaa biopolttoaineiden osuuden 30 prosenttiin kaikesta ilmailussa käytetystä polttoaineesta ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Norjan ympäristöministeri Ola Elvestuen tähdentää markkinoiden luomisen tärkeyttä. Hänen mukaansa biopolttoaineille on jo nyt vahvaa kysyntää, mutta tarjonta laahaa perässä. Tuotantoa ei ole tarpeeksi, ministeri sanoo.
Pikku hiljaa tuotantokin lisääntyy. Muun muassa Neste ja norjalainen energiayhtiö Statkraft suunnittelevat biopolttoaineen tuotannon kasvattamista. Samanlaisista suunnitelmista ovat kertoneen myös Air France KLM ja AirBP.
Paikallisliikennettä hoitava lentoyhtiö Wideroe korostaa sitä, että muidenkin maiden pitää seurata Norjan esimerkkiä.
Paikallisliikennettä hoitava lentoyhtiö Wideroe korostaa sitä, että muidenkin maiden pitää seurata Norjan esimerkkiä.
– Haluaisimme kansallisten ympäristösääntöjen saavan seuraa kansainvälisistä polttoainesopimuksista. Näin varmistetaan se, että kaikki lentoyhtiöt pelaavat samoilla säännöillä, Wideroe sanoo tiedotteessaan, jossa se korostaa aikovansa siirtyä sähkökäyttöisiin lentokoneisiin vuoteen 2030 mennessä.
Biopolttoaineiden tuonti väijyy taustalla
Sen sijaan halpalentoyhtiö Norwegian Air varoittaa Norjan kehittävän omilla säännöillään keinotekoisia markkinoita, joilla biopolttoaineiden saatavuudesta tulee pullonkaula.
– Norja voi joutua vielä tuomaan biopolttoaineita ulkomailta. Eri asia on sitten se, miten ympäristöystävällistä tällainen polttoaineiden rahtaus maailman toiselta puolelta oikein on, Norwegianin edustaja sanoo.
Norwegian on jo pitkään investoinut energiatehokkaampaan kalustoon, ja tätä pitäisi tukea myös ympäristötavoitteiden toteuttamisessa, yhtiön edustaja huomauttaa.
