Pitkä kuuma kesä loi otolliset puitteet ilmailuhar­rastajille. Kun ilmoja piti, niin ehdittiin moneen kertaan taivaalle, hyppäämään, liitämään, lentä­mään – nauttimaan olosta ja elämästä.

Loppukesällä nähtiin kuitenkin pysäyttäviä ilmailuotsikoita maailmalta. Horizon Airin kul­jetus- ja maapalveluissa työskennellyt mies varasti tyhjän Q400-koneen Seattlen lentokentältä ja temppuili sillä il­massa reilun tunnin ajan, kunnes kone lopulta putosi lähei­seen saareen. Heti perään Utahissa kokeneeksi lentäjäksi luonnehdittu pilotti otti työnantajansa omistaman Cessna Citation 525:n luvatta käyttöönsä keskellä yötä ja lensi sen päin kotitaloaan.

Tapausten tutkinta on vielä kesken, mutta molemmissa todennäköinen syy on lentäjän koneella tekemä itsemurha. Onni onnettomuuksissa oli, ettei kummassakaan tullut sivullisia uhreja.

Tapaukset nostivat väistämättä mieleen reilun kolmen vuoden takaisen Germanwingsin turman, jossa mielenter­veysongelmista kärsinyt, itsetuhoinen perämies Andreas Lubitz pudotti Airbus A320 -koneen tahallaan Etelä- Ranskan vuoristoseudulle surmaten kaikki 150 koneessa ollutta.

Germanwingsin lento 9525 oli jälleen ajankohtainen toisestakin syystä, sillä monet Euroopan lentoturvallisuus­viraston heinäkuun lopulla antamista uusista säädöksistä lentävälle henkilöstölle kumpuavat juuri tuosta turmasta ja sen taustoista.

Suurelta osin EASA:n uudet säädökset vahvistavat jo olemassa olevia käytäntöjä, mutta jälkijunassa olevia jä­senmaita varten niissä on kahden vuoden siirtymäaika. Useimmille lentoyhtiöille tiedossa ei ole kovin radikaaleja muutoksia, sillä monet tehostivat omatoimisesti lentäjien psykologisia testejä ja seurantaa jo kolme vuotta sitten. Uudet säädökset kuitenkin edellyttävät yhtiöiltä lentäjien tarkempaa psykologista testaamista ennen työsuhteen alkua – mikä tuonee testit käyttöön esimerkiksi firmaa vaih­tavan pilotin tapauksessa.

Lisäksi eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat vastedes vel­vollisia tarjoamaan lentäjille tukea tunnistaa, selvittää ja päästä yli ongelmista, joilla saattaa olla negatiivinen vaikutus lentotehtäviin. Nähtäväksi jää, miten melko epä­määräiseksi muotoiltua sääntöä tullaan käytännössä to­teuttamaan.

Myös päihde- ja alkoholitestaus laajenee: testattavien aineiden listalle tulevat muun muassa unilääkkeet, psy­kostimulantit, kannabistuotteet sekä psykoaktiiviset lää­keaineet. Germanwingsin onnettomuustutkinta paljasti Lubitzin käyttäneen sääntöjen vastaisesti useita psyyke- ja unilääkkeitä.

Samoin alkoholin testausta tehostetaan edelleen, ja kaik­kien EU:n alueella operoivien yhtiöiden lentohenkilöstöt ovat velvoitettuja suostumaan pistokokeisiin.

Säädöksistä oli tuskin ehtinyt painoväri kuivua, kun lentäjä ja alkoholi olivat otsikoissa täällä kotimaassa. Nollatoleranssi on ilmailussa tinkimätön periaate, ja työ­vuoroon 1,5 promillen humalassa ilmaantunut Finnairin kippari etsinee nyt uusia töitä.

Vaikka tilanteesta ei koitunut vaaraa, se olisi hyvä purkaa ilmailuyhteisön kesken. Viranomaiset, yhtiöt, työyhteisöt, kerhot ja muut toimijat tekevät joka päivä hartiavoimin töitä, jotta ilmailu olisi turvallista ja riskit mahdollisimman pieniä. Siksi olisi tärkeää selvittää, toimivatko kaikki turva­verkot ja ennalta ehkäisevät toimet tässä tapauksessa niin kuin piti? Vai voisiko jotain tehdä vielä paremmin?

Kyseisen kapteenin kollegat toimivat tilanteessa oikein ja soittivat Helsinki-Vantaan poliisit puhalluttamaan koko miehistön. Inhimillinen riski on ilmailussa aina olemassa, mutta niin ovat sen vastalääkkeetkin: muut ihmiset, yhteisö ja välittäminen. Se on parasta turvallisuustekemistä.

Anyone who’s not interested in model airplanes must have a screw loose somewhere. – Paul MacCready