Kuulonsuojaimet suojaavat korvia monin eri tavoin. Niitä tarvitaan myös lentonäytöksissä. Ilmailun harrastajilla ja ammattilaisilla on omat, yksilölliset tarpeensa melulta suojautumiseen.
Kuulon suojaus on ilmailussa arkipäivää. Melu on ongelma kuulolle, mutta se vaikuttaa myös kokonaishyvinvointiin. Tutkimusten mukaan melu aiheuttaa lihasjännitystä, päänsärkyä, ärsyyntyneisyyttäja väsymystäsekälisäätapaturmavaaraa. Melu heikentäämyös keskittymistäja tarkkaavaisuutta.
Kuulovaurion riskiin vaikuttaa äänentaso ja altistuksen pituus, esimerkiksi 100 desibelin melussa voi olla vain 15 minuuttia. Kertaluonteinen altistus ei ole kuitenkaan vielä vaarallista, sillä kuulo vaurioituu yleensä pitkän ajan kuluessa.
”Asumisterveysasetuksessa on määritelty, että jos impulssimelu ylittää 140 desibeliä, ihmisille pitää tarjota suojaimia tai vastaavasti vähentää melutasoa. Sen mukaan yleisötilaisuuden impulssimelu ei saisi pääsääntöisesti ylittää 140 desibeliä”, Kuuloliiton viestintäpäällikkö Juha Hietala sanoo.
Voimakas melualtistus voi tuhota sisäkorvan aistikarvasoluja, jotka eivät uusiudu.
”Aistikarvasolujen tuhoutuminen voi saada aikaan korvien soimista, herkkyyttä voimakkaille äänille ja kuulon heikkenemistä. Vaikutukset saattavat syntyä vuosien kuluessa.”
Ihmiset altistuvat nykyisin melulle esimerkiksi kuunnellessaan musiikkia kuulokkeilta tai käydessään konserteissa. Onnettomuuksiinkin voi liittyä voimakasta melua.
”Kuulo heikkenee ensin korkeissa taajuuksissa. Muiden ihmisten puhe alkaa kuulostaa epäselvältä, ja ensimmäinen merkki kuulovauriosta onkin se, että on vaikeaa kuulla puhetta hälyssä”, Hietala kuvailee.
Melun aiheuttaman kuulovaurion parantamiseen ei ole keksitty lääketieteellistä hoitokeinoa.
Pidä taukoja meluisessa ympäristössä
Kuulonsuojaimia ei kannata ottaa pois melussa, sillä korva ei ehdi tottua nopeasti muuttuvaan äänentasoon. Kuulonsuojaimet voi poistaa taukojen aikana ja silloin myös korvat toipuvat jonkin verran melukuormituksesta.
”Kovan melualtistuksen jälkeen on tyypillistä, että korvat soivat tilapäisesti. Sen pitäisi kuitenkin hävitä parissa päivässä. Jos soiminen kuitenkin jatkuu pitkään ja häiritsee elämää, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.”
Soimiseen auttaa myös lepo.
”Jos tinnitus, korvien soiminen, jää pitkäaikaiseksi vaivaksi, siihen on olemassa erilaisia hoitomenetelmiä, joilla oireita voidaan helpottaa.”
Suojaa lasten korvat melulta
Lasten korvat kannattaa suojata melulta, sillä heille voi tulla kuulovaurioita helpommin kuin aikuisille.
”Lapset ovat aikuisia suuremmassa vaarassa, sillä heidän kuulonsa ei siedä samalla tavoin kovia äänentasoja”, Kuuloliiton Hietala sanoo.
Vaarallisinta kuulolle ovat hetkelliset, äkilliset melupiikit, sillä korva ei ehdi tottua äänenpaineen muutokseen.
”Todennäköisesti vaahtomuoviset korvatulpat riittävät lentonäytöksen kaltaisessa tilaisuudessa, mutta ne pitää laittaa korviin oikeaoppisesti. Korvatulpilla pystytään leikkaamaan melutasosta 15–20 desibeliä. Vaahtomuovitulpat eivät useinkaan sovi etenkään pienille lapsille”, Hietala muistuttaa.
Lapsille kuppisuojain on parempi vaihtoehto. Perheen pienimmille onkin suunniteltu omia, värikkäitä kuulosuojaimia, joita he pitävät mielellään.
Korvatulppia on eri tyyppisiä. Osa vaimentaa tasaisemmin eri taajuuksia, kun taas perinteiset vaahtomuoviset korvatulpat leikkaavat korostetusti korkeita ääniä.
Yksilöllisiä kuulonsuojaimia siviili- ja sotilasilmailulle
Yksilöllisiä, asiakkaan korvan muotoon valettuja kuulonsuojaimia valmistetaan sekä siviili- että sotilasilmailulle.
”Kummallakin ryhmällä on omat, erilaiset tarpeensa”, kuulonsuojaimia valmistavan Orelo Oy:n perustaja Mikko Lankinen sanoo.
Siviilipuolella Lankisella on asiakkaita sekä lentokoneen ohjaamossa että matkustamossa.
”Kuulonsuojaimelle tärkeintä on tasainen, ääntä vääristämätön vaimennus maltillisella tasolla”, hän kuvailee.
Lankisen mukaan kuulon suojaaminen on toki tärkeintä, mutta melu myös väsyttää, mikä voi aiheuttaa ongelmia pitkillä lennoilla.
”Melu vaihtelee konetyypeittäin ja uusimmissa koneissa se on tyypillisesti vähäisempää. Matkustamossa melu vaihtelee myös henkilön sijainnin mukaan – esimerkiksi takakeittiö on muuta matkustamoa meluisampi paikka.”
Kuulonsuojain voi korostaa keskusteluääntä
Siviili-ilmailussa kuulonsuojaimien vaimennus on Lankisen mukaan kymmenen desibeliä. Se on niin vähän, ettei vaimennus häiritse kommunikointia, vaan voi jopa korostaa keskusteluäänen voimakkuutta, kun taustamelu vähenee.
”Vaikka kymmenen desibeliä kuulostaa vähäiseltä vaimennukselta, se tarkoittaa kuitenkin sitä, että kahdeksan tuntia kuulonsuojaimia käyttäen vastaa altistukseltaan yhtä tuntia ilman suojaimia. Pitkä altistumisaika lisääkin kuulonsuojaimien tarvetta ja samalla käyttömukavuuden merkitys korostuu.”
”Kuulonsuojaimien pitää olla myös esteettisiä, hyvän näköisiä ja huomaamattomia. Yksilöllisten kuulonsuojaimien hankkiminen käynnistyy tutkimuksella, jossa tehdään korvakäytävästä silikonivalokset. Niiden pohjalta valmistetaan istuvat, käytössä mukavat ja toimintavarmat kuulonsuojaimet. Vaimennus määritetään äänikanavan ja suodatinosan avulla altistukseen sopivaksi.”
Kuulonsuojaimien suositeltu uusimisväli on neljä vuotta.
Sotilasilmailussa tavoitteena tehokas vaimennus
Sotilasilmailussa tavoitteena on mahdollisimman voimakas vaimennus, sillä altistus melulle on voimakas. Kypärään kuuluvat kupumalliset kuulonsuojaimet eivät riitä yksin vaimentamaan melua.
”Sotilasilmailussa käytetäänkin yksilöllisiä kuulonsuojaimia, jotka sallivat paineenvaihtelut ja jotka reagoivat ruumiinlämpöön.”
Korkealaatuinen bioyhteensopiva polyuretaanimateriaali on kehitetty erityisesti kuulonsuojiin. Ne on helppo asentaa korvaan, ja ne pehmenevät ja pysyvät tasaisena kehon lämpötilan mukaan, antaen samalla hyvän käyttömukavuuden.
Vaimennussuodattimet takaavat parhaan mahdollisen puheen ymmärrettävyyden meluisissa tilanteissa.
”Sotilasilmailussa radioliikenne ohjataan korvaan mukautetulla CEP (Communication Earplug) -järjestelmällä, joka on kehitetty erityisesti sotilaskäyttöön”, Lankinen kertoo.
”Järjestelmä on integroitavissa helposti mihin tahansa lentokoneessa yleisimmin käytettäviin kypärämalleihin, joissa on yhdistetty kuulonsuojaimet ja kommunikaatiokuulokkeet. Se vähentää melualtistusta ja parantaa radioliikenteen kuuluvuutta.”
Lisätietoja:
