Tämän vuoden Aero 2026 -messujen ehdottomasti tärkein ja merkittävin anti liittyy pyrkimykseen parantaa tilannetietoisuutta ja vähentää lentäjien sekä lennonjohdon kuormitusta kaikissa lennon vaiheissa.
Tilannetietoisuuden parantamisessa on keskeistä avioniikan, navigoinnin ja kommunikoinnin järjestelmien integrointi tavalla, joka palvelee lentäjiä ja lennonjohtoa reaaliajassa turvallisuutta edistävällä tavalla.
Tilannetietoisuuden parantamisessa työskennellään tällä hetkellä ainakin seuraavien asiakokonaisuuksien parissa:
• Tavoitteena turvallinen lentäminen kaikissa lennon vaiheissa
• Lentäjien ja lennonjohdon tilannetietoisuuden parantaminen
• Lentäjien ja lennonjohdon kuormituksen minimointi
• Suunniteltu lentoreitti sekä navigointi suunnitellun lentoreitin mukaan
• Ilmatilan rajat, niiden ylittäminen sekä toimenpiteet siirryttäessä ilmatilasta toiseen
• Käytössä oikea radiotaajuus ja varataajuus
• Lähialueella olevien lentolaitteiden ja muiden kohteiden havaitseminen
• Törmäyksenvaroitin ja törmäyksen estomenetelmät
• Lentoreitin sää, sen muutokset sekä niihin reagointi (säätutkat lentokoneissa)
• Maakorkeuden tarkka havainnointi laskeutumisvaiheessa (LIDAR-sensorit)
• Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset tukemaan näitä tavoitteita
Älykästä avustettua lentämistä
Yksipaikkaisen AlphaFrog-koneen taustalla on exentra GmbH, joka on toiminut pitkään ohjelmistokehityksen puolella. AlphaFrog G1 on saatavilla perinteisellä polttomoottorilla sekä myös sähköisenä versiona.
Tänä vuonna AlphaFrog julkisti konseptinsa, jota voisi kutsua älykkäästi avustetuksi lentämiseksi. Se pitää sisällään lentokoneen lisäksi kehittyneen avioniikkajärjestelmän, johon on integroitu avioniikan, navigoinnin ja kommunikaation vaatimat toiminnot.
Näyttöinä käytetään iPadia ja älypuhelinta. Järjestelmään voidaan kytkeä Garminin keinohorisontti ja autopilotti. Järjestelmässä oli lisäksi LIDAR-sensori, jolla tarkkaillaan maakorkeutta laskeutumisen yhteydessä. Järjestelmän esittelijä vakuutti, että myös laskeutuminen voidaan tehdä autopilotilla.
Päänäytön taustalla on kolmiulotteinen maisema, josta erottuvat ympäröivän maaston yksityiskohdat. Ohjelmoitu lentorata piirtyy näytölle peräkkäisinä ikkunoina, joiden läpi konetta ohjataan. Ilmatilojen rajat näkyvät läpikuultavina laatikoina, jolloin on helppo havaita siirtyminen ilmatilasta toiseen ja toimia sen mukaisesti. Järjestelmän kehitys jatkuu edelleen ja lisää ominaisuuksia on odotettavissa.
Avioniikkaa ja ilmailuelektroniikkaa
Kehitys avioniikassa ja ilmailuelektroniikassa on erityisesti softan ja järjestelmien integraation osalta todella intensiivistä. Kehittyneimmissä järjestelmissä on yhteen lasipaneeliin integroituna jo kaikki perinteiset mittaripaneelin näytöt ja toiminnot radioita, transpondereita ja autopilottia myöten.
Tämän hetken kuumin trendi on järjestelmien integraatio ja tilannetietoisuuden parantaminen. Tulossa ovat reaaliaikaiset säätutkat, Lidar-sensorit, joilla saadaan tarkka korkeus maanpintaan nähden alle 100 metrin korkeudessa, suurnopeuskamerat, joilla valvotaan konetta ympäröivää ilmatilaa sekä monia muita innovaatioita.
Vaihtoehtoiset energianlähteet tulevat
Sähköinen lentäminen on tulossa jossakin määrin myös harrastelentämiseen ja se tuli esille myös näillä messuilla. Sähköisiä voimanlähteitä löytyy tällä hetkellä lähinnä itsestarttaavista purjekoneista sekä drooneista. Tavanomaisissa pienlentokoneissa ne ovat todella harvinaisia. Suurin osa harrastelentämiseen tarkoitetuista uusista koneista on edelleenkin varustettu perinteisillä polttomoottoreilla.
Blanik Urfin Juice
Eräs tällainen uuden sukupolven yksipaikkainen ultrakevyt lentokone oli Blanik Urfin Juice (electrically powered ultralight aircraft glider), kuten Blanik sitä kutsuu. Koneen kehitystä on jatkettu ja rakenteita optimoitu. Messujen aikaan tehtaan edustajat antoivat varovaisen arvion tuotannon aloittamisesta ensi talven aikana. Tämänhetkinen hinta-arvio oli 85 000 euroa. Se on aika kova hinta yksipaikkaisesta ultrakevyestä lentokoneesta, jonka akkujen kapasiteetti riittää kahteen starttiin 600 metrin korkeuteen, taikka 55 minuutin lentoaikaan.
Belmont VTOL -lentokone
Tämä pystysuoraan nouseva ja laskeva lentolaite edustaa uuden sukupolven sähköisiä lentolaitteita. Tästäkin perusrakenteesta on tehty maailmalla jo useita toisistaan hieman eroavia versioita. Akkuteknologiaan pohjautuvan lentolaitteen lentoaika ja toimintamatka ovat ymmärrettävästi rajallisia.
Droonit
Drooniteknologia on alue, jolla sähköiset voimalähteet ovat yleisesti käytössä. Lyhyen kantaman, lyhyen lentoajan ja kevyiden kuormien tarpeisiin nykyinen akkuteknologia soveltuu erinomaisesti. Yksinkertainen, toimintavarma, lähes värinätön, vähäisen huollontarpeen omaava ja edullinen ratkaisu on kuin luotu tähän tarpeeseen.
Pidemmän kantaman, pidemmän lentoajan ja raskaampien kuormien kuljetukseen tarkoitetuissa drooneissa perinteiset polttomootorit ovat edelleen ykkösvaihtoehto.
Esimerkkinä viimeisimmistä uutuuksista droonien alalla toimikoon Sabrobotixin Bulldog 2000. Sen hyötykuorma on jopa 40 kiloa ja lentoaika 70 minuuttia.
Perinteiset polttomoottorit
Perinteisten polttomoottorien puolella harrastelentokoneissa Rotaxin asema on edelleen vahva. Kilpailijaksi on noussut kiinalainen Zonsen. He aloittivat valmistamalla aluksi suoria kopioita Rotaxin 912-sarjan moottoreista. Hyvin lyhyessä ajassa he ovat kehittäneet näistä omat, täysin nestejäähdytetyt, turboahdetut, polttoaineen suihkutuksella varustetut versionsa. Kilpailu näiden kahden valmistajan välillä tulee varmasti kiristymään jatkossa, joten on mielenkiintoista seurata, mihin tämä asetelma johtaa jatkossa.
Nostalgiaa
Junkersin osastolla oli esillä kolme tyylikästä nostalgiaa huokuvaa lentokonetta. Junkers A50 on peräkkäin istuttava avo-ohjaamolla varustettu kone, joka pohjautuu Junkersin 1920-luvun lopulla esittelemään koneeseen. Toinen koneista oli Junkers A60, rinnakkain istuttava avo-ohjaamolla varustettu kone, jonka esikuva on peräisin 1930-luvulta.
Scale Wingsin osastolla oli USA:ssa valmistettava SW-51 Mustang, jonka esikuva on toisen maailmansodan aikainen hävittäjä P-51 Mustang.
Harrasterakenteiset koneet
OUVn eli Oskar Ursinius Vereinigungin osastolla oli useampia harrasterakenteisia lentokoneita. Tässä niistä esimerkkinä Ingo Luzin CriCri MC15.
AERO 2026
AIRWAYS TO HEAVEN lienee lyhin ja osuvin kuvaus, jolla Euroopan suurinta vuotuista ilmailun messutapahtumaa voisi kuvailla. Aero 2026 -messut Saksan Friedrichshafenissa järjestettiin tänä vuonna jo 32. kerran. Nämä messut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981. Tänä vuonna messut olivat avoinna 22.-25.4.2026.
Messualue Friedrichshafenin lentokenttäalueella käsittää 12 laajaa hallia, niiden väliin jäävän sisäpihan sekä laajan ulkonäyttelyalueen messuhallien välittömässä läheisyydessä.
Vastapainona digitekniikalle ja kaikille uusille härpäkkeille, messuilla oli tarjolla myös nostalgiaa ja silmäkarkkia OUVn, Junkersin ja Scale Wingsin osastoilla. Verkosta löytyy lukematon määrä kuvia ja videoita näiltä messuilta laittamalla hakusanaksi aero messe friedrichshafen. Tavataan messuilla jälleen ensi vuonna!
