Maavoimat käyttävät yhä enemmän droneja
Ukrainan sota on vauhdittanut droneteknologian kehitystä myös Suomessa. Puolustusvoimien miehittämättömän ilmailun kasvu lisää ilmatilavarauksia harrasteilmailijoiden käyttämässä ilmatilassa.
Ilmailuliiton edunvalvonta seuraa kehitystä tiiviisti: tavoitteena ei ole hidastaa maanpuolustustyötä, vaan varmistaa harrasteilmailulle riittävät toimintaedellytykset.
Sama ilmatila, kaksi tarvetta
Moottori- ja purjelento sekä liidintoiminta on viime vuosina törmännyt yhä useammin tilanteeseen, jossa miehittämättömän ilmailun ilmatilavaraukset rajoittavat harrastelentotoimintaa pahimmillaan keskellä vilkkainta lentokautta. Kyse ei useinkaan ole vastakkainasettelusta vaan koordinoinnin puutteesta: kun toimijat eivät tiedä toistensa suunnitelmista ajoissa, ilmatilan päällekkäiskäyttö yllättää molemmat osapuolet.
Iso osa miehittämättömästä ilmailusta lennetään suoran näköyhteyden BVLOSin ulkopuolella, jolloin sille perustetaan D- eli vaara-alue. Kyseessä on sama työkalu, jota käytetään esimerkiksi purjelennossa. Kun molemmat tarvitsevat samaa ilmatilaa, syntyy herkästi ristiriitoja.
Ilmavoimien kanssa yhteistä ilmatilaa on käytetty vuosikymmenien ajan. Koordinaatiokäytännöt, kuten ASM-käsikirjaan kirjattu harrasteilmailun prioriteettikausi sekä Traficomin vuosittainen ilmatilankäytön suunnittelukokous, toimivat pääosin hyvin.
Maavoimien toiminta kulkee Ilmavoimien johtaman prosessin ja ilmatilanhallintayksikön AMC-MIL:n kautta. Alueellisesti harrasteilmailun toimija voi ottaa yhteyttä suoraan paikalliseen joukko-osastoon tai aluetoimistoon. Vastaavaa, esimerkiksi ASM-käsikirjaan kirjattua kausiluonteista menettelyä ei kuitenkaan vielä ole: maavoimien alueelliset harjoitukset toteutetaan usein D-alueilla, joista lentopaikoille tulee vain vähän ennakkotietoa, ja lausuntokierros tulee usein liian myöhään vaikuttaakseen harjoitussuunnitelmaan.
Vuonna 2026 onnistuttiin ja opittiin
Kuluva vuosi on tarjonnut esimerkkejä molempiin suuntiin. Ilmatilan käyttäjien edustajien koordinaatiokokousten pohjalta Ilmavoimat muokkasi laajan sotaharjoituksen aluetta niin, että se mahdollisti sekä purjelennon SM-kilpailut että laskuvarjohyppytapahtuman.
Kaakkois-Suomessa Kymin lentopaikka ja Karhulan Ilmailukerho aloittivat koordinaatioyhteistyön Maasotakoulun kanssa: Ilmatila 2027 -hankkeessa tulevat D-alueet suunniteltiin yhdessä, ja osa niistä on jatkossa yhteiskäytössä. Kiteellä Rajavartiolaitoksen droneharjoituksen suunnitelmaa saatiin AMC-MIL:n avulla muokattua lausuntokierroksella, mikä turvasi kentän toimintaedellytykset.
Kaikki ei ole sujunut yhtä hyvin. Lounais-Suomessa toukokuussa järjestetyssä Ilmavoimien harjoituksessa ennakkoilmoitus jäi tekemättä ajoissa, eikä suunnitelmaa ehditty enää muokata. Seurauksena vilkkain purjelentoalue oli suljettuna lähes viikon keskellä sesonkia. Tämä on esimerkki siitä, mitä puuttuva ennakkokoordinaatio pahimmillaan merkitsee harrastajalle.
Maavoimien periaatteena on tarveharkinta
Maavoimien everstiluutnantti Jaakko Kauppisen mukaan Puolustusvoimat rakentaa miehittämättömien järjestelmien suorituskykyä kerroksittain kaikkiin lennokkikategorioihin. Käytössä on muun muassa Anafi Parrot -tiedustelulennokkeja, Insta Group Oy:ltä hankittuja aseistettavia FPV-koulutuslennokkeja sekä mini-luokan Orbiter 2B -järjestelmä. Suurin kasvu tapahtuu mikroluokassa. Tämä kehitys koskee koko liittokuntaa, sillä myös Suomeen harjoittelemaan tulevilla liittolaisilla on omat järjestelmänsä.
Kauppisen mukaan periaatteena on, ettei ilmatilaa varata enempää kuin harjoitus edellyttää: varaukset suunnitellaan yhteistyössä Traficomin ja Fintrafficin kanssa, aktivoidaan vain toiminnan ajaksi ja vapautetaan heti sen päätyttyä. Myös eri järjestelmien porrastamista samalla alueella ajallisesti, paikallisesti ja korkeuksittain kehitetään. Harjoitustoiminta painottuu olemassa oleviin varuskuntiin ja pysyville alueille. Harjoituksia järjestetään pääasiassa loppukeväällä ja loppusyksystä. Harjoitusajat noudattavat joukkotuotannon rytmiä sekä määrällisesti että kooltaan kasvavia liittolaisharjoituksia.
Koordinaation kehittämisestä Kauppinen toteaa, että maavoimilla on jo paikallistason foorumeita alueiden käytön yhteensovittamiseen osana Ilmavoimien johtamaa ilmatilanhallinnan prosessia. Keskeistä on nyt lisätä tietoisuutta näistä foorumeista myös siviili-ilmailijoille ja ohjata yhteydenotot oikealle joukko-osastolle.
Ilmailuliitto tekee rakentavaa yhteistyötä
Ilmatila 2027 -uudistus on avannut Ilmailuliitolle konkreettisen tilaisuuden keskustella maavoimien alueyksiköiden kanssa jo silloin, kun pysyviä D-alueita on muokattu kaikkien tarpeita vastaaviksi. Ilmailuliitto on nostanut keskusteluntarpeen esiin myös AMC:n, AMC-MIL:n ja Traficomin kanssa. Vastaanotto on ollut myönteinen, sillä kaikki osapuolet tunnistavat koordinaation kehittämistarpeen.
Käytännön työ tehdään paljolti alueellisesti. Alkukesästä Ilmailuliiton edunvalvontapäällikkö vieraili Kymin lentopaikan edustajan kanssa Maasotakoululla. Siellä sovittiin vuotuisista suunnittelukokouksista ennen lentokauden alkua. Ilmailuliitto käy vastaavia keskusteluja parhaillaan myös Porin ja Karjalan prikaatien kanssa. Tavoitteena on, että harjoitustoiminta jättää aina riittävän toimintatilan harrasteilmailulle ja että yhteydenpito harjoitusten aikana toimii sujuvasti, oli kyse sitten radiosta, puhelimesta tai muusta suorasta koordinoinnista.
Pidemmällä aikavälillä Ilmailuliiton tavoitteena on, että valtakunnalliset koordinaatiokäytännöt kirjattaisiin pysyviksi osaksi ASM-käsikirjaa yhteistyössä Traficomin ja Ilmavoimien kanssa. Usein kyse on tiedon jakamisesta ajoissa. Liitto voisi tarjota Puolustusvoimille esimerkiksi harrasteilmailun vaikutusarviota osaksi harjoitussuunnittelua, kun harjoitus kohdistuu lentopaikkojen tai D-alueiden läheisyyteen.
Rakentavasti eteenpäin
Maanpuolustuksen on voitava harjoitella tehokkaasti, siitä ei liitossa olla eri mieltä. Samalla ilmatila on yhteinen resurssi, jonka toimivuus edellyttää, että kaikki käyttäjät tuntevat toistensa tarpeet riittävän ajoissa.
Vuoden 2026 esimerkit osoittavat, että hyvä yhteistyö kantaa ja toisaalta, että puuttuva ennakkotieto voi pysäyttää harrastekauden kesken parhaan sesongin. Ilmailuliitto jatkaa työtä valtakunnallisella ja alueellisella tasolla, jotta yhteiselo muuttuu sattumanvaraisesta sopimisesta vakiintuneeksi, molempia osapuolia palvelevaksi käytännöksi.
