Beriev Be-200 Altari kone jyrkässä nousussa MAKS-näytöksen esittelylennollaan.

 

Reilut 578 000 katsojaa saivat, mitä hakivat. Isänmaallisuus ja suurvallan kalusto olivat hyvin esillä perinteisessä MAKS-2019 ilmailunäytöksessä.

MAKS-ilmailunäytös järjestettiin tänä vuonna 14. kerran. Ensimmäinen kan­sainvälinen ilmailu- ja avaruusnäytös pidet­tiin Ramenskoyen lentokentällä Zhukovskyssä Moskovan lähellä syksyllä 1993. Siitä saakka lentonäytös on järjestetty joka toinen vuosi.

Ensimmäisellä kerralla mukana oli 17 val­tiota ja esillä 173 konetta. Nyt maita oli 28 ja lentäviä koneita 133.

Lentonäytösviikko – 27. elokuuta–1. syyskuuta – jakautui kahteen osaan. Ensin olivat niin sanotut ammattilaispäivät ja niiden jälkeen kolme yleisöpäivää. Pääosa kävijöistä tuli yleisöpäivinä, joskin kolmen ensimmäisen päivän saldo oli yli 143 000. Lentonäytösviikon avasi Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Näytös on aina järjestetty Ramenskoyen kentällä. Sen pääkiitotie on peräti 5 400 metriä pitkä ja kenttä olikin Neuvostoliiton aikana Buran-avaruussukkulan varalasku­paikka. Ramenskoye on sotilaskenttä, joka on tunnettu Gromovin lentotekniikan tutki­muslaitoksesta. Itse kenttähän perustettiin koelentokentäksi suuren isänmaallisen sodan aikana.

Ramenskoyen kenttäalue sopii erinomai­sesti isojen ilmailutapahtumien pitämiseen. Pidempi kiitotie on lentokäytössä ja poi­kittaiskiitotie on varattu näyttelykoneille. Lisäksi alueelle oli pystytetty useita isoja hal­leja, joissa esiteltiin pienempää kalustoa aina muttereista helikoptereihin.

Yksi suurimmista halleista oli kiinalais­venäläisen CRAIC CR929 -matkustajakoneen esittelytila. Koneesta oli näytillä luonnollisen kokoinen etuosa, ohjaamo, bisnesluokka ja osa normaalia matkustamoa. CR929 on laaja­runkoinen 250–320 matkustajan konetyyppi, jonka pitäisi haastaa Airbusin A330/A350 ja Boeingin 787 Dreamliner -koneiden valta-asema markkinoilla. Koneen on määrä tehdä ensilentonsa aikaisintaan vuonna 2025.

Laskuvarjohyppääjä laskeutumassa ison Venäjän lipun kanssa. Muut hyppääjät toivat sponsoreiden lippuja.

Näyttävä vahdinvaihto Punaisen torin vieressä. Suuressa isänmaallisessa sodassa kaatuneiden muistoksi palaa ikuinen tuli, jota kuvan sotilaat vartioivat.

Venäjän kielen taidosta etua

MAKSiin pääsee käytännössä parhaiten Moskovasta junalla, mutta ryhmällämme oli käytössä linja-auto. Matkalla on syytä varautua ruuhkiin. Pikkutiet Zhukovskin lähellä eivät ole rakennettu näin suurille väki­määrille.

Katsojien autot ohjattiin erillisille pysä­köintialueille, meidän bussimme Bykovon lentokentälle. Pysäköintialueilta, samoin kuin juna-asemalta, oli ilmainen nonstop-bussi­kuljetus itse näytöspaikalle. Ennen sukkula­bussiin pääsyä tehtiin turvatarkastus, joskin hyvin pintapuolisesti. Toinen turvatarkastus oli ennen lipun tarkastusta. Osa tarkastuk­sista tehtiin siirrettävien metallintunnistus­porttien avulla.

Liikenteen ohjauksessa oli varmasti satoja poliiseja ja itse tapahtumapaikalla sotilaat saartoivat näyttelyaluetta. Heitä oli noin 50 metrin välein.

Lentonäytöksen aikana kuulutukset pela­sivat kiitettävästi, joskin pääsääntöisesti vain venäjäksi. Samoin valtaosa esittelymateriaa­lista oli vain venäjäksi. Kaikkien esittelijöiden kielitaito ei myöskään ollut paras mahdol­linen.

Myyntikojuja oli riittävästi. Yleisöalueella lentolinjan vieressä myytiin pientä purtavaa, erilaisia juomia ja oluttakin. Erillisiä vesipis­teitä en havainnut.

Näytöksen nettisivuille ei koskaan ilmes­tynyt lentoaikataulua. Se kuitenkin löytyi tapahtuman Facebook-sivuilta edellispäi­vänä, joskin vain venäjäksi.

L-39C Albatros -kalustolla lentänyt latvialainen Baltic Bees oli suomalaisillekin tuttu.

Maanäyttelyssä riitti katsottavaa

Yleisö pääsi näyttelyalueelle kahta eri reittiä. Sukkulabussin reitti käytännössä määräsi tulo- ja lähtöportin. Turvatarkastuksen jälkeen oli vapaata tilaa riittävästi, jotta kat­sojat pääsivät hajaantumaan.

Maanäyttelyssä koneita oli molemmin puolin kiitotietä. Osa koneista lensi myös näytöksessä, joten koneita ja helikoptereita siirrettiin katsoja-alueen lävitse lento­alueelle.

Suurimpia maanäyttelyssä esillä olleita koneita olivat matkustaja- ja kuljetus­koneet. Airbus oli tuonut näytökseen A350-koneen, joka myös teki näyttävän näytöslennon. Kyseinen kone oli A350-900 testikone MSN002. Se teki ensilentonsa 26. helmikuuta 2014. Koneen rungon kompo­siittimateriaalit yhdistettynä uusiin ener­giatehokkaisiin Rolls-Royce Trent XWB -moottoreihin tekivät A350:sta polttoaine­tehokkuudeltaan selvästi edellissukupolven matkustajakoneita paremman. Finnairilla on laivastossaan nyt 14 A350-900 XWB -ko­netta ja tilauksessa viisi lisää.

Ehkäpä Airbusia kiinnostavampi mat­kustajakone oli Irkut-yhtiön valmistama MC-21-300. Tämä kapearunkoinen matkustajakone teki ensilentonsa touko­kuun lopulla 2017. Siinä on tilaa 163–211 matkustajalle eli se on A320:n kokoluokkaa. MAKS-tapahtuman yhtey­dessä julkistettiin 20 MC-21 -koneen tilaukset. Irkutilla on tilauksia 175 koneesta ja lisäksi aiesopimukset 150 koneesta.

Ainakin ensimmäiset tuotantokoneet tulevat Pratt & Whitney PW1400G -moottoreilla. Myöhemmin on tarkoitus sertifioida kone venäläiselle PD-14-moottorille. Maanäyttelyssä oli esillä tyypin ensilennon tehnyt kone numeroltaan 21001. Alun perin MC-21-hankkeen tarkoi­tuksena oli korvata vanhentuvat Tu-154-koneet. Irkutin tavoitteena on saada koneita matkustajakäyttöön ensi vuodesta alkaen.

Matkustajakoneiden lisäksi maanäytte­lyssä oli luonnollisesti sotilaskoneita. Niin SU- kuin MiG-perheen hävittäjiä oli näyt­teillä useita. Suurin kiinnostus koh­distui varmaankin Su-57-koneeseen: tämä viidennen su­kupolven hävittäjä lensi ensilentonsa tammikuussa 2010. Viimeisimpien tietojen mukaan konetta on ti­lattu 76 kappaletta Venäjän ilmavoimille, ja niistä ensim­mäisen pitäisi tulla palvelus­käyttöön jo tämän vuoden puolella. Tuotannossa on kuitenkin ollut vaikeuksia ja myöhästymisiä, joten aika­taulun pitävyys jää nähtäväksi. Aiemmin myös Intia oli kiinnostunut Su-57:stä, mutta vetäytyi sittemmin projektista.

Su-57:ää esiteltiin kuitenkin näyttävästi MAKSissa vierailleelle Turkin presidentti Recep Erdoğanille. Yhdysvallat ilmoitti kesällä, ettei se toimita Turkille sovittuja F-35-häivehävittäjiä maan hankittua venä­läisiä S-400-ilmatorjuntaohjuksia. Turkki on ilmoittanut etsivänsä vastaavia hävittäjiä muualta ja siten Su-57 varmasti kiinnostaa.

Maanäyttelyssä oli esillä käytännössä kaikki Venäjän ilmavoimien kalustotyypit. Pääosa koneista ei lentänyt näytöksessä. Nähtävillä oli myös vanhempaa kalustoa. Kylmän sodan aikainen Tu-95MS, joka vie­läkin on aktiivikäytössä, on näyttävä pommi­kone. Siinä on neljä Kuznetsov NK-12 -moot­toria, joista jokainen kehittää peräti 15 000 hevosvoimaa. Koneen potkurirat­kaisu on normaalista poikkeava, sillä jo­kainen moottori pyörittää kahta vastakkain pyörivää potkuria. Tu-95MS onkin yksi me­luisimmista lentokoneista.

Warbird-koneita oli vain kolme: Polikarpov I-15, Mikojan-Gurevitš MiG-3 sekä Iljushin Il-2 Šturmovik. Ne kaikki olivat viimeisen päälle entisöityjä, ja suomalai­sillekin hyvin tuttu Il-2 lensi näytöslennot. Vaikka Il-2-koneita rakennettiin yli 36 000 kappaletta, lentäviä koneyksilöitä on enää maailmassa kaksi – ja tämä oli niistä toinen.

Il-2:n lentäessä kerrottiin sen olleen ”fa­sistien kukistaja”. Lopuksi kuuluttaja kuu­lutti: ”Kunnia fasistien kukistajille, koneen suunnittelijoille, rakentajille sekä restauroi­jille.” Ja kansa hurrasi!

Näytillä oli lisäksi erilaisia ja eri kokoisia miehittämättömiä lentolaitteita. Pienimmät mahtuivat helposti käteen, mutta suurimpia olisi hankala siirtää kuorma-autollakaan.

Kurkistus Mi-24-taistelukopterin ohjaamoon. Kuvia sai ottaa vain kaksi.

Sähkömoottorit AS-4DU purjekoneessa. Lentomatka sähkömoottoreilla on peräti 150 kilometriä ja molempien sen kahden moottorin teho on 25 kW.

Jak-152 on uusimpia koulukoneita. Kone on kaksipaikkainen ja sen ensilento tapahtui syyskuussa 2016.

Erikoinen ohjelma

Ohjelma oli erilainen kuin mihin esimerkiksi kotimaassa on totuttu. Välillä tuntui, ettei koneiden lentojärjestystä oltu suunniteltu. Tai ainakin se oli erilainen. Esimerkiksi Baltic Bees – taitolentoryhmän jälkeen lensi MC-21-matkustajakone ja heti perään SU-30CM.

Taitolentoryhmiä oli ilmassa muutamia. L-39C Albatros -kalustolla lentänyt latvia­lainen Baltic Bees oli suomalaisillekin tuttu. Venäjän taitolentokoulun Russ-ryhmä lensi samalla kalustolla. Ryhmän lentoa hehku­tettiin kuulutuksilla ja se saikin valtaisat suosionosoitukset. Russian Falcons -taito­lentolentoryhmä esiintyi näyttävästi neljällä Su-27-koneella.

Suihkukonekaluston lisäksi ryhmä­taitolentoa lennettiin tutuilla Jak-54- ja -52-kalustoilla. Ryhmässä oli mukana myös kaksimoottorinen Piper PA-23. Tämä ryhmä oli ainoa, joka teki kaksi vierekkäistä sydäntä taivaalle muiden tyytyessä yhteen sydä­meen.

Ehkäpä harvinaisin taitolentokone­ryhmän lentokone oli Tecnam P2002JF. Neljällä koneella lennettiin hyvä sulava esitys.

Viimeisenä ammattilaispäivänä nähtiin neljän Su-57-koneen esitys. Se alkoi ohi­lennolla kahden Su-35S-koneen kanssa. Ilmassa nähtiin molempien konetyyppien esitykset. Yleisöpäivänä esiintyi kuitenkin ainoastaan Su-57-pari.

Lisäksi ilmassa nähtiin MiG-35 sekä MiG-15. MiG-15-konettahan odotettiin myös ke­sällä Turun lentonäytökseen, jonne se ei kos­kaan päässyt teknisten ongelmien vuoksi.

Su-57 näyttää liikehtimistään jälkipoltto päällä.

Su-57-hävittäjää esiteltiin myös maassa. Koneen takaosaa ei nähty eikä sen lähelle päässyt.

Beriev Be-200 Altair on harvinainen amfibiolentokone. Se teki näyttävän sam­mutusveden pudotuksen ja esitteli hyviä hidaslento-ominaisuuksiaan. Koneen voi­manlähteinä on kaksi Progress D-436TP -suihkuturbiinia ja maksiminopeus on 700 kilometriä tunnissa.

Siviilikoneista esiintyi A350:n ja MS-21-300:n lisäksi Sukhoi Superjet 100. Konetyyppi sai julkisuutta toukokuussa, kun Aeroflotin lento Moskovasta Murmanskiin joutui palaamaan takaisin kentälle. Kone las­keutui kovalla vauhdilla kiitotielle ja syttyi palamaan.

Omasuojaheitteitä esitteli näkeminämme päivinä vain Kamov Ka-52 -taisteluhelikop­teri. Kopterin tunnistaa siitä, ettei siinä ole lainkaan pyrstöroottoria ja pääroottorin ti­lalla on kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää roottoria. Kopterissa on myös heittoistuimet miehistölle.

Yleisöpäivän lentonäytösosuus päättyi taitolentokilpailuun. Kolme erikseen va­littua lentäjää tekivät kisassa yksi kerrallaan ennalta määrättyjä taitolentoliikkeitä yleisön edessä. Suoritusten jälkeen tuo­marit antoivat pisteet osasuorituksista. Voittajaksi ”Max-2019 cup” -kilpailussa tuli tämän vuoden Euroopan mestari Dmitry Samokhvalov.

MC-21-300 liikehti näyttävästi. Koneita oli näytöksessä kaksi, joista vain toinen lensi.

Uusi matkustajakone kiinnostaa. CR929:n halliin oli aina jonoa.

Massiivinen Mi-12-helikopteri näkyy ensimmäisenä Venäjän ilmavoimien museon pihalla. Kyseisiä koptereita tehtiin vain kaksi.

Russian Falcons -taitolentolentoryhmä esiintyi näyttävästi neljällä Su-27-koneella.