LENTOMOOTTORIT
Continental palaa amerikkalaisomistukseen
Tunnettu pienkoneiden moottorivalmistaja Continental palaa amerikkalaiseen omistukseen. Amerikkalainen investointiyhtiö Arcline Investment on sopinut ostavansa Continentalin kiinalaiselta AVIC:lta 535 miljoonan dollarin kauppahinnalla.
Continentalin historia ulottuu aina vuoteen 1905, ja yhtiö aloitti lentomoottorien valmistuksen 1920-luvulla. AVIC maksoi vuonna 2011 180 miljoonaa dollaria Continentalista. Yhtiö on viime vuosina laajentunut, joten suuremmalle kauppahinnalle löytyy peruste.
SÄHKÖINEN ILMAILU
Uudentyyppinen akku lensi Pipistrel-koneessa
Amerikkalainen Helios Horizon -ryhmä on ensimmäisenä suorittanut koelennon modifioidulla Pipistrel Taurus-lentokoneella, jonka voimanlähteenä on kiinteän olomuodon eli niin sanottu Solid-state-akku.
Uuden akkutyypin energiatiheys on peräti 410 Wh/kg, kun tähän asti käytetyssä litium-ioni-tekniikassa energiatiheys on parhaimmillaan noin 260 Wh/kg. Myös latauksen osalta uuden akun suoritusarvot ovat komeat: 80 prosenttia alle 15 minuutissa.
Lukujen perusteella solid-state akut mahdollistavat lentokoneen suorituskyvyn huomattavan lisäyksen. Toisaalta teknologia on vielä melko aikaisessa kehitysvaiheessa prototyyppien ja koevalmistuksen välimaastossa, ja käyttövarmuudessakin on Wikipedian mukaan vielä toivomisen varaa (ns. dendriitit).
Helios Horizon-ryhmän Pipistrel-uutinen on kuitenkin vahva osoitus siitä, että solid-state-akut ovat pitemmällä tähtäimellä käyttökelpoisia myös lentokonekäyttöön.
eVTOL/eSTOL
Electra Ultra Short -kone lensi Charlestonin keskustaan
50 metriä (150 jalkaa) riitti kiitotieksi, kun Electra.aero-yhtiön EL2-prototyyppikone tuli laskuun Charlestonin satama-alueen laivalaiturille esittelylennollaan. Kuten ILMAILUn lukijat saattavat muistaa, konetyypissä on niin sanottu blown-wing-mallinen siipi, joka sallii erittäin lyhyet lähtö- ja laskukiidot.
Lento suoritettiin suoraan monisatapäisen yleisön edessä. Se oli oivallinen muistutus siitä, että kaupunki-ilmailu voi tulevaisuudessa saada tällaisiakin muotoja.
EL2-kone on jo lentänyt jonkin aikaa, mutta yhtiö kehittää samalla 9-paikkaista EL9-konetta sarjatuotantoon. Lentopaikkoina yritys kaavailee esimerkiksi pysäköintialueet, suurten talojen katot ja proomualukset. Electran tuoreiden laskelmien mukaan tällaisen liikennemuodon ajansäästö on huomattava verrattuna muihin kaupunkiliikennemuotoihin. Myös hintataso on erittäin kohtuullinen verrattuna eVTOL-kaupunki-ilmailuun, koska investoinnit uuteen erityiseen infrastruktuuriin jäävät verrattain pieniksi ja koneiden tekniikka on koeteltua, kertoo Electran johtaja Marc Allen yhtiön selvityksessä.
LENNONVARMISTUS
Etälennonjohtokeskukset tulevat Suomeen
Fintrafficin lennonvarmistus ja norjalaistaustainen teknologiayhtiö Indra Navia AS allekirjoittivat kesäkuussa etälennonjohtoratkaisun toteutussopimuksen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Finavian kanssa.
Hanke käynnistyy syyskuussa 2026, ja sen tavoitteena on rakentaa sekä ottaa käyttöön teknologinen ympäristö, joka mahdollistaa lennonjohtopalveluiden tuottamisen etäyhteyksien avulla. Ratkaisun käyttöönotot toteutetaan vaiheittain vuosina 2030–2032, kerrotaan Fintrafficista.
Etälennonjohdon (Multi Remote Operating Tower = MROT) käyttöönotto mahdollistaa lennonjohtopalvelun tarjoamisen keskitetysti yhdestä työpisteestä usealle lentoasemalle.
Tavoitteena on muun muassa
• vahvistaa lennonjohdon varautumiskykyä ja tilannetietoisuutta sekä parantaa lentoasemien toimintavarmuutta ja asiakkaalle tarjottavan palvelutason jatkuvuutta ja resilienssiä,
• mahdollistaa kustannustehokkaamman lentoliikenteen palvelutuotannon ja
• edistää lennonvarmistuksen digitaalista kehitystä ja lisätä tilannetietoisuutta.
Suunnitelman mukaan Turun, Maarianhaminan, Vaasan, Ivalon, Kittilän, Kuusamon ja Oulun lentoasemien lennonjohto siirtyy etälennonjohtomalliin. Etälennonjohtokeskus tulee sijoittumaan Vantaalle.
Fintrafficin mukaan etälennonjohtoratkaisu on merkittävä askel lennonvarmistuksen digitalisaatiossa. Sen myötä useista erillisistä järjestelmistä koostuva nykyinen toimintaympäristö korvataan yhdellä integroidulla kokonaisuudella, mikä luo pohjan palveluiden pitkäjänteiselle kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Vastaavia etälennonjohtoratkaisuja on jo käytössä muun muassa Ruotsissa ja Norjassa.
TILASTOT
GAMA-tilasto 2025: Globaalia nousua
Yleisilmailukoneiden valmistajien etujärjestö GAMA on jälleen julkaissut vuositilastonsa tyyppihyväksyttyjen yleisilmailulentokoneiden ja helikopterien toimituksista maailmassa vuonna 2025. Tilaston mukaan kaikissa luokissa oli kasvua, pois lukien potkuriturbiinikoneet ja helikopterit:
– Mäntämoottorikoneet 1782 kpl, +6 %
– Turbopropkoneet 594 kpl, -5,1 %
– Liikesuihkukoneet 854 kpl, +11,8 %
– Helikopterit 938 kpl, -0,4 %
Tyypeittään yksimoottoristen mäntämoottorikoneiden top 10 lista näyttää seuraavalta:
Tyyppi Kpl 2025 Muutos 2024-2025 kpl
Cirrus SR22T 384 +20
Piper PA-28 188 +6
Cessna 172SP 191 +27
Cirrus SR 22 155 +10
Cirrus SR 20 152 +31
Diamond DA40 81 -24
Tecnam P2008JC 48 -28
Tecnam P-2010 46 -7
Tecnam P-Mentor 44 -12
Pipistrel Alpha Trainer 30 -14
Nopeasti katsottuna listan kärjestä löytyvät pääosin tuttuja konetyyppejä. Näyttää siltä, että amerikkalaisvalmisteiset koneet ovat olleet viime vuonna hieman suositumpia kuin eurooppalaiset. Liekö Trumpin tulleilla vaikutusta asiaan?
Kaksimoottoriset mäntämoottorikoneet:
Tyyppi Kpl 2025 Muutos 2024-2025
Diamond DA62 64 +6
Diamond DA42 53 -2
Piper PA-44 Seminole 26 -1
Turboprop-koneet:
Tyyppi Kpl 2025 Muutos 2024-2025
Pilatus PC-12 96 -16
Cessna C208 Grand Caravan 60 +18
Daher TBM 960 56 -5
Piper PA-46-600/Fury 46 +1
Air Tractor AT-502B 45 -9
LENTOMOOTTORIT
EASA:n lentokelpoisuusmääräys osalle Rotax-moottoreita
EASA julkaisi kesäkuussa Rotaxin 912/914-moottoreita koskevan lentokelpoisuusmääräyksen. Yhdessä tapauksessa moottorista puuttuivat M7x16-ruuvit, joilla potkuriakselin laakeri kiinnittyy alennusvaihteistoon. Ellei virhettä korjata, riski moottorihäiriölle on merkittävä. Lentokelpoisuusmääräys käsittää moottorin tarkastuksen ja mahdolliset jatkotoimet.
SÄHKÖINEN ILMAILU
Ranskalainen VoltAero sulautuu Aura Aeroon
Ranskalainen VoltAero-sähkölentokonevalmistaja joutui viime vuonna talousvaikeuksiin, kun yhtiö oli juuri hankkinut tehdaskiinteistön ja valmisteli Cassio 330 -konetta sarjatuotantoon. Kesäkuussa toinen ranskalaisvalmistaja Aura Aero tuli apuun ja hankki itselleen VoltAeron.
Kauppaan kuuluu patenttioikeuksia sekä VoltAeron Rochefortin tehdaskiinteistö, jolla on sopivasti oma rullaustie lentokentälle.
Molemmat yhtiöt ovat vielä start-up-vaiheessa. Aura Aeron johtajan Jeremy Caussaden mukaan kysymys onkin paljon siitä, että sähkö- ja hybridikäyttöisen ilmailun osaaminen ja asiantuntemus saadaan säilymään Ranskassa.
Cirrus TRAC10-koulukoneen uudistus
Amerikkalainen Cirrus Aircraft on julkistanut uuden TRAC10-koululentokoneen, joka on tarkoitettu lähinnä tulevien ammattilentäjien koulutustoimintaan. Kone pohjautuu suosittuun Cirrus SR -sarjaan (SR20/22/22T) ja sen TRAC-koululentoversioon, mutta poikkeaa näistä merkittävästi.
Uuden TRAC10-mallin suurin uudistus on 160 hevosvoiman (117 kW) Rotax 916 iSc -moottori, joka on toistaiseksi nähty lähinnä kaksipaikkaisten koneiden voimanlähteenä. Aiemmissa SR20-versioissa on käytetty perinteistä kuusisylinteristä ja iskutilavuudeltaan liki kuusilitraista Continental IO-360-moottoria. Muutos 1352-kuutiosenttimetrin ja vain noin 20 litraa lyijytöntä bensiiniä tunnissa kuluttavaan Rotaxiin lienee melkoinen, eikä vähiten perinteisiin tottuneille amerikkalaisille.
Ohjaamo on kolmipaikkainen ja takapenkki on korotettu, jotta sillä tavallisesti istuvalla tarkkailijana toimivana oppilaalla on hyvät näkymät etuistuimen tapahtumista.
Varustukseen kuuluu Cirrusin tapaan muun muassa pelastuslaskuvarjo, koneen oikaisuautomatiikka ja ohjaussauvan ravistin.
Koneesta on noin 100 tilausta ja toimitusten on määrä alkaa 2027 hintaan 499 000 US-dollaria.
