Ensimmäisen yksinlennon jälkeen opiskelija saa ilmailulinjan logolla varustetun lippiksen.
Pudasjärven lukion ilmailulinjalla opiskelee parhaillaan parikymmenpäinen joukko innostuneita, lentämisestä haaveilevia nuoria. Lukion päättyessä unelmat ovat saaneet siivet ja jokaisen taskussa on oma lentolupakirja.
”Toiminnan käynnistäminen on vaatinut isoa sydämen paloa kaikilta toimijoilta”, rehtori Mikko Lumme sanoo.
Idea lukion ilmailulinjasta sai alkunsa Pudasjärven lentokentällä, kun Lumme oli seuraamassa paikallisen ilmailukerhon ja Oulusta saapuneiden vieraiden innokasta toimintaa.
”Olen ollut aina kiinnostunut ilmailusta, mutta lukioaikana sain silmälasit ja lentoreserviupseerikurssi piti unohtaa. Siihen aikaan myöskään liikennelentopuolella silmälasit eivät olleet mikään houkutin valita opiskelijaa koulutukseen”, hän kuvailee.
Oma toteutumaton haave muistui kuitenkin mieleen lentokentän laidalla, kun kesällä 2016 rehtorina aloittanut Lumme pohti, mitä uutta voisi tuoda lukio-opetuksen yhteyteen. Pudasjärven Ilmailukerhossa innostuttiin nopeasti ideasta käynnistää lukioon ilmailulinja, ja vuoden suunnittelun jälkeen päästiin valitsemaan ensimmäisiä oppilaita.
Ensimmäisenä vuonna ilmailulinjalle valittiin kuusi oppilasta ja nyt, kolmantena vuonna, oppilaita aloitti jo kymmenen.
Suurin osa, 60–70 prosenttia, opiskelijoista on kotoisin muualta kuin Pudasjärveltä – pääkaupunkiseudulta, Itä-Suomesta, Savosta, Kainuusta, Lapista ja Oulun seudulta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kun ensimmäisenä toimintavuotena kaikki opiskelijat olivat poikia, kolmannen vuoden opiskelijoista jo puolet on tyttöjä.
”Me emme perustaneet ilmailulinjaa saadaksemme lisää opiskelijoita, vaan mahdollistaaksemme ilmailusta kiinnostuneille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden saavuttaa haaveensa ja rakentaa sitä unelmaa jo lukiovuosien aikana. Otamme toistaiseksi maksimissaan vain kymmenen opiskelijaa vuosittain. Jos hakijoita ei ole riittävästi tai emme katso, että he saavuttaisivat unelmaansa kolmessa vuodessa, voimme ottaa vaikka vain kaksi tai kolme opiskelijaa”, Lumme sanoo.
”Ilmailulinjalle valikoituu yleisiltä elämäntavoiltaan ja käytökseltään fiksuja nuoria, ja he ovat osoittaneet jo peruskoulussa oppimiskykyä, he ovat harrastaneet urheilua ja ovat fyysisiltä ominaisuuksiltaan sopivia ilmailuammatteihin.”
Tavoitteena on antaa kaikille ilmailulinjan opiskelijoille mahdollisimman laaja käsitys ilmailualasta ja sen eri ammateista. Koulutuksen erityisenä lisäarvona on mahdollisuus suorittaa maksuton lentolupakirja.
Pudasjärven lukiolle paikallinen lentokerho on tärkein kumppani ilmailukoulutuksen mahdollistajana.
Ilmailukerho vastaa lennonopetuksesta
Pudasjärven ilmailulinjan toiminta perustuu Suomen Urheiluilmailuopiston koulutusluvan ja vaatimusten alaisuudessa ilmailuopetukseen, jonka toteuttaja on Pudasjärven Ilmailukerho ja heidän lennonopettajansa Antti Korhonen. Teoriaopinnot on suoritettu Suomen Urheiluilmailuopiston verkkoalustan oppimisympäristössä.
Ensimmäisenä lukiovuotena opiskelijat saavat johdannon ilmailualalle ja heidät perehdytetään tutustumisvierailuilla laajasti alan toimintaan. Toisena vuonna toteutetaan teoriaopinnot ja aloitetaan lento-opinnot, ja kolmantena vuonna jatketaan lento-opintoja. Tavoitteena on, että jokaisella oppilaalla on kevääseen mennessä taskussa tuore lentolupakirja.
Kiinnostuitko? Pudasjärven lukion ilmailulinjalle pyritään keväällä yhteishaun yhteydessä. Hakuprosessissa koulu perehtyy hakijoiden koulumenestykseen matemaattisissa aineissa, englannissa, äidinkielessä, liikunnassa ja fysiikassa. Näiden perusteella valintaan noin 15 hakijaa valinta- ja soveltuvuuskoetilaisuuteen, joka järjestetään toukokuussa. Hakijoista valitaan enintään kymmenen nuorta koulutukseen.
”Pyrimme arvioimaan, minkälainen motivaatio nuorella on päästä ilmailuopintojen äärelle ja minkälaiset mahdollisuudet hänellä on viihtyä täällä keskellä metsäistä Suomea. Arvioimme myös suullista ilmaisutaitoa sekä kykyä informaation jäsentämiseen ja hahmottamiseen.”
Valitut uudet opiskelijat saavat kunnalta kerran kuukaudessa matkatuen kotipaikkakunnalleen. Pudasjärvi avustaa myös vuokra-asunnon saamisessa ja myöntää jokaiselle aloittavalle opiskelijalle opintoavustuksen.
”Teemme Pudasjärven lentopaikalta usein matkalentoharjoituksia Oulunsaloon, jossa harjoitellaan isojen liikennekoneiden kanssa”, rehtori Mikko Lumme sanoo.
Rehtoristakin leivotaan lentäjä
Kun Lumme ryhtyi suunnittelemaan ilmailulinjaa, Pudasjärven Ilmailukerhon puheenjohtaja Marko Ojala ja lennonopettaja Korhonen totesivat, että koulussa tulisi olla joku, joka ymmärtäisi, mistä lentämisessä ja lennonopetuksessa on kysymys. Jotta pystytään sovittamaan yhteen koulun arki ja opiskelun edellyttämä joustavuus, koulussa täytyy jonkun tietää, mitä nuorilta vaaditaan ilmailukoulutuksessa.
”Päätin lähteä itse töiden ohessa käymään tätä samaa polkua kuin oppilaatkin ja olen nyt koulutuksessa samassa pisteessä heidän kanssaan. Jos en minä tai joku muu opettajistamme olisi ryhtynyt tähän, ilmailulinjaa oltaisiin jo ajamassa alas”, hän uskoo.
”Ilmailukoulutus on ollut minulle oppimiselämyksenä huikea. Tulen muistamaan ensimmäisen yksinlentopäiväni varmasti ikuisesti ja pystyn jakamaan ne tunteet nuorten kanssa.”
Oman opiskelun yhteydessä Lumpeelle on täsmentynyt myös turvallisuusnäkökulma.
”Ilmailuun liittyy aina tiettyjä turvallisuusriskejä, mutta huolellisella toiminnan suunnittelulla, koulutuksella ja hyvien kumppanien ammattitaitoisella työllä voidaan riski pitää matalana.”
Koulukoneena toimii Ilmailukerhon MD3 Rider, joka on osoittautunut hyväksi harjoituskoneeksi.
”Riderissä on tukevat laskutelineet, jotka kestävät töyssyisemmätkin laskeutumiset”, Lumme naurahtaa.
Nuorilla on mahdollisuus kokeilla myös purjelentoa.
”Alun perin oli tavoitteena, että nuoret saavat itse valita joko purjelennon tai ultrakevyen moottorikonelennon, mutta tähän asti kaikki opiskelijat ovat valinneet moottorilennon. Purjelentolupakirjan edellyttämät lentotunnit ovat huomattavasti haastavampia organisoida kouluvuoden kuluessa. Purjelentäminen on yhteisöllinen harrastus, joka sitoo enemmän väkeä kentälle, lentäminen tapahtuu pääasiassa kesäaikaan ja lentoonlähtö riippuu moottorilentoa herkemmin säästä.”
”Yritämme kuitenkin mahdollistaa kaikille purjelennon tutustumiskurssin, joten jonakin päivänä kursseilta saattaa tulla uusia purjelentäjiä.”
Ilmailulääkäri Jari Latvala perehdyttää opiskelijoita ilmailufysiologiaan.
Monia uravaihtoehtoja
Kaikista opiskelijoista ei todennäköisesti tule liikenne- tai viranomaislentäjiä ja siksi Pudasjärvellä koetaankin tärkeäksi, että nuorilla on valmistuessaan hyvä käsitys koko ilmailusektorista.
”Haluamme olla ilmailulukio, emmekä keskity pelkästään lennonopetukseen”, Lumme täsmentää.
Koulutuksen aikana tutustutaan Ilmatieteen laitokseen ja sen lentämisen sääpalveluihin, lennonjohto- ja lentokenttäpalveluihin, Finavian erilaisiin teknisiin palveluihin sekä maapalveluihin lentokentillä, Rajavartiolaitoksen ja Ilmavoimien moninaisiin tehtäviin sekä FinnHEMSin toimintaan.
Nuorelle on monta vaihtoehtoa ilmailuammattiin lukiosta valmistuessaan, jos työ liikenne- tai viranomaislentäjäksi ei syystä tai toisesta avaudu.
”Nuoren terveystilassa saattaa tapahtua lukioaikana sellaisia muutoksia tai esiin tulee ominaisuuksia, jotka vaikeuttavat pyrkimistä liikenne- tai viranomaislentäjän ammattiin. Me haluamme, että nuori ei lähde pettyneenä, vaan hän on saanut laajan kattauksen ilmailualaan.”
”Koulutamme kaikki ilmailulinjan opiskelijamme myös Suomen Lentopelastusseuran SLPS ry:n lentoetsijöiksi ja osa heistä on koulutettu myös tehtävänjohtajiksi. Tämä liittyy ilmailuharrastukseen tulevaisuudessa: osalle opiskelijoista ilmailu jää hyväksi harrastukseksi ja silloin sitä voi toteuttaa myös Lentopelastusseuran ryhmissä eri puolilla Suomea.”
Ilmailu on hyvä harrastus, vaikka siitä ei opiskelijalle tulisikaan ammattia.
