Kuinka viisasta on tehdä vuosikymmeniksi vaikuttavia infrastruktuuripäätöksiä tilanteessa, jossa toivutaan poikkeuksellisista kriiseistä?

Keskustelu maakuntalentokentistä perustuu usein kysymykseen niiden kannattavuudesta. Kysymys on ymmärrettävä, mutta samalla väärä.

Emme arvioi maanteitä, rataverkkoa tai meriväyliä sen perusteella, tuottaako jokainen yksittäinen osa voittoa. Niitä ylläpidetään, koska ne muodostavat yhteiskunnan kannalta välttämättömän verkoston. Sama koskee lentoasemia.

Suomen lentoasemaverkosto on rakennettu turvaamaan saavutettavuus koko maassa, ei vain alueilla, joilla matkustajamäärät ovat suurimmat. Sen arvo näkyy yritysten toimintaedellytyksissä, matkailussa, viranomaistoiminnassa, lentokoulutuksessa, huoltovarmuudessa, puolustuksessa, pelastus- ja lääkintätoiminnassa sekä yleis- ja harrasteilmailussa. Verkoston merkitystä ei voi mitata yksittäisen lentoaseman tuloksella.

Viime vuosina Finavian taloudesta on puhuttu paljon. Koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena muuttunut toimintaympäristö iskivät poikkeuksellisen voimakkaasti Suomeen. Erityisesti Helsinki-Vantaan Aasian-vaihtoliikenteeseen perustunut kasvumalli menetti kilpailuetunsa.

Tämä ei tarkoita, että lentoasemaverkosto olisi tullut tiensä päähän. Finavia on viime vuosina palautunut kriiseistä, parantanut tulostaan ja kyennyt ylläpitämään koko verkkoa. Yhtiötä rasittaa merkittävä velka, mutta sen taustalla ovat ennen pandemiaa tehdyt Helsinki-Vantaan investoinnit.

Kuinka viisasta on tehdä vuosikymmeniksi vaikuttavia infrastruktuuripäätöksiä tilanteessa, jossa tarkastellaan poikkeuksellisista kriiseistä toipuvaa toimintaympäristöä?

Lentoliikenne on historiallisesti kasvanut talouden mukana, ja Euroopan turvallisuustilanteen aikanaan normalisoituessa myös Suomen kansainvälisen lentoliikenteen edellytykset paranevat.

Verkosto, joka kerran puretaan, on erittäin vaikea rakentaa uudelleen.

Siksi lentoasemaverkostoa ei pidä tarkastella vain tämän päivän tuloslaskelmalla.

Kyse on siitä, millaisen Suomen haluamme kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Verkosto, joka kerran puretaan, on erittäin vaikea rakentaa uudelleen.

On tärkeää huolehtia myös siitä, että päätöksenteossa on mukana riittävän laaja ilmailualan osaaminen.

Finavian hallituksen osaaminen painottuu liiketoimintaan, talouteen, kiinteistökehitykseen, yrityshallintoon ja lentoyhtiöiden näkökulmaan. Finavian hallitusta tulisikin täydentää yleis- ja harrasteilmailun, lentokoulutuksen, lentopaikkaverkoston, kokonaisturvallisuuden sekä koko suomalaisen ilmailujärjestelmän osaamisella.

Näin päätöksenteossa huomioitaisiin tasapainoisesti kaikki lentoasemien käyttäjäryhmät sekä Finavian lakisääteinen tehtävä ylläpitää koko kansallista ilmailuinfrastruktuuria, ei ainoastaan kaupallista matkustajaliikennettä.

Suomen kilpailukyky, saavutettavuus, huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus eivät perustu yhteen lentoasemaan. Ne perustuvat toimivaan verkostoon.

Timo Latikka
toiminnanjohtaja
Suomen Ilmailuliitto