Purjelento-onnettomuus Nummelassa 26.6.2023

Teksti Tapio Kimanen

Viime kesänä Nummelassa tapahtunut onnettomuus aiheutui ilmeisesti voimakkaasta laskevasta virtauksesta kuuropilven reunalta koulukoneen lentoonlähdön aikana. OTKES ei tutkinut onnettomuutta. Hyvällä toiminnalla ja ripauksella tuuriakin henkilövahingoilta vältyttiin.

Traficomin saaman poikkeamaraportin mukaan purjelentokurssi aloitti lentotoiminnan tauon jälkeen iltapäivällä. Lennonopettaja kertoi näin:

Tauolla katsoimme Helsinki Testbed -sadetutkasta alueen kuurotilanteen. Tutka näytti, että alueella ei satanut, mutta idässä näytti kehittyvän tutkan mukaan voimakas kuuroalue, joka ennusteen mukaan tulisi kentän kohdalle noin kello 18. Ajattelimme yhdessä oppilaiden kanssa, että ehdimme lentää kaksi koululentoa ennen sadealueen tuloa. Lähdimme 04-starttipaikalle. Kun menimme koneeseen, aurinko paistoi, mutta kone oli aikaisemman sadekuuron jäljiltä märkä. Lentoonlähtötarkastuksen jälkeen avustajan kiinnitettyä köyden ja mennessä siiven kärkeen satoi muutama pisara, mutta muuten ei edessä näyttänyt satavan. Vasemmalla Hiidenveden suunnalla sää oli kirkas.

Hinauksen alku oli normaali, mutta mielikuvani mukaan jo maakiidon lopussa alkoi sataa. Otin ohjaimet oppilaalta. Tässä vaiheessa ajattelin vielä, että pääsemme kaartamaan hinausyhdistelmänä sadekuuron alta pois. Sade muuttui hyvin rankaksi ja harkitsin irrotusta hinauksesta. Näkyvyys maahan oli kadonnut ja en ollut varma, että saisin koneen alas ennen metsän rajaa. Korkeus oli muistini mukaan noin 50 metriä. Kääntyminen irrotuksen jälkeen takaisin ei olisi onnistunut sateessa ja kovassa laskevassa ilmavirtauksessa.

Hinauskone alkoi kaartaa oikealle ja nousun sijasta vajosimme. Välittömästi kaarron alettua tajusin, että hinauskone on irrottanut hinausköyden. Näkyvyys oli olematon. Oikaisin vaakalentoon ja samalla edessä olevat puiden latvat tulivat näkyviin koneen korkeudella. Tässä vaiheessa ainoa ajatus oli, miten päädymme maahan. Osumisesta ensimmäisiin puihin koneen päätymiseen maahan kului vain muutamia sekunteja.

Hinauskoneen lentäjä kertoi samanlaisista havainnoista ennen lentoonlähtöä ja lennon alkuvaiheessa. Kaarrettuaan oikealle välttääkseen kiitotien pään korkeat puut hän joutui irrottamaan hinausköyden puiden latvojen korkeudella. Vastuksen vähennettyä hinauskoneen nousukyky riitti ja ohjaaja pääsi palaamaan kentälle. Hetkisen kuluttua aurinko paistoi.

Koulukone osui useisiin puihin, molemmat siivet katkesivat, samoin koneen takarunko – eturunko ja ohjaamo jäivät ehjäksi, jopa kuomut toimivat onnettomuuden jälkeen. ASK21 on maineensa veroinen koulukone. Ohjaajat pääsivät omin voimin ulos koneesta, mutta lennonopettajan selkää jomotti niin pahasti, että paikalle kiirehtinyt kerhon ensiapuryhmä soitti hätäkeskukseen. Ambulanssimiehistö tutki ohjaajien kunnon ja vei heidät tarkempaan syyniin sairaalaan.

Opettavainen tapaus
Lennonopettaja ja hinauskoneen lentäjä toimivat juuri kaikkien opetusten mukaisesti. Hinausköysi oli syytä irrottaa ajoissa ja lennonopettajan kylmän viileä lasku metsään siivet vaakatasossa pelasti pahemmalta onnettomuudelta. Vastaavissa tilanteissa muutamia kymmeniä metrejä ylempänä on tehty epätoivoisia kaartoja takaisin kentälle ja sakkautettu kone tuhoisin seurauksin. Myös säätilaa tutkittiin ja arvioitiin, mutta kohdalle sattunut voimakas laskeva virtaus oli vaikeasti havaittavissa.

Kuuroilevassa säässä esiintyy kovia nostoja ja vastaavasti kovia laskeviakin. Olemme ehkä tottuneet luottamaan omaan havaintokykyymme lentäessämme 200 km/h ukkospilvien reunamilla. Lentoonlähdössä ja laskussa tilanne on toinen, koska tavalliset marginaalit ylittyvät helposti. Tämän tapaisia esimerkkejä on runsaasti.

Kebnekaisella pitkäsiipinen kone joutui myötätuuliosalla roottoriin, joka vei hankeen hyvin nopeasti. Joensuussa purjekone nousi muutaman kilometrin päässä kentästä variometri tapissa. Ohjaaja yritti hillitä lentojarruilla nousua liian lähelle pilviä. Kun sekään ei hidastanut menoa pilottipoika päätti palata kentälle, mutta joutui matkalla niin rajuun laskevaan, että lento päättyi laskuun poikittain kiitotielle puidenlatvoja hipoen.

Yksi vaarallisimmista lausahduksista ilmailussa on: vedetään vielä tämä ennen kiitotien vaihtoa tai mitä tahansa nopeaa säätilan muutosta. Päätöksen aloittaa tai olla aloittamatta lentotoimintaa on syytä olla hanskassa. Jos olet raahannut koneet kiitotien päähän ja tuuli kääntyy, pilvet nousevat ja tippa vettäkin on nähty, lennätkö ainakin hallikeikan vai työnnätkö vehkeet takaisin maata myöten. Päätöksen teko on vaikeaa, jos ollaan jo lähtöpaikalla. Tämä ei kuvaa juuri tätä tapahtumaa, mutta yleisenä toteamuksena se lienee pätevä.

Parin kympin varautuminen tömähdykseen
Lennonopettajan selkänikamat olivat pahassa vaarassa vammautua pahemmin. Kyseisen ilmailukerhon kaikissa koneissa on iskuja vaimentava istuintyyny, mutta juuri tällä lennolla se puuttui lennonopettajan istuimelta.

Hyvän istuintyynyn on todettu parantavan onnettomuudessa selviytymistä, eikä se maksa paljoakaan. Lentokonekäyttöön myytävä tuote eroaa olennaisesti sairaalakäyttöön tarkoitetusta vaahtomuovista.

Tee kentällesi toimintasuunnitelma
Onnettomuudet ovat ilmailussa melko harvinaisia ja olemme kentällä harrastamassa mukavia juttuja. Iloa ei kuitenkaan pilaa se, että kerho tekee hyvät ohjeet toiminnasta hätätilanteessa. Nummelassa askelmerkit tilanteeseen olivat mallikkaasti suunniteltu. Toimintaohjeet, puhelinnumerot, ensiapu- ja palonsammutusvälineet ovat aina mukana lentopaikalle tuotavassa peräkärryssä istuimien, päivänvarjojen ja muiden tarvikkeiden kanssa. Kerho on myös kouluttanut jäseniään hätätilanteiden toimintasuunnitelman toteuttamiseen.

Ajoissa keskeyttäminen opeteltava
Valitettavasti keskeytetty hinaus opetetaan useimmiten vain paluukaartona kentälle ja suoraan eteen tapahtuva lasku esteitä väistellen vain verbaalisesti. Ehdotan käytännöksi opetuksessa keskeytystä myös niin ajoissa, että jäljellä oleva kiitotie riittää laskuun. Lennonopetuksessa annetaan oppilaalle toimintamalleja, niistä mieleen jää parhaiten tehdyt ratkaisut. Pelkät puheet jäävät puheiksi myös vastaan tulevissa tilanteissa.

Opittu toimintamalli pysyy parhaiten mielessä kertaamalla suunnitelma keskeytyvästä hinauksesta jokaisessa lentoonlähtötarkastuksessa.

OH-677-kone
• ASK-21
• saksalainen lasikuiturakenteinen peruskoulukone
• 80-luvun puolivälissä uutena hankittu
• Cumulus rf/ry:n omistama purjelennon peruskoulutuskone
• tuhoutui onnettomuudessa 26.6.2023

Sääaseman data tukee lentäjien kertomusta

Teksti Ricke Ekebom ja Nuutti Kankare

Onnettomuuden tapahtumien selvittämistä on helpottanut runsas materiaali, jota on ollut saatavilla toisistaan riippumattomista lähteistä. Käytetty materiaali koostuu lentäjien lausunnoista, silminnäkijöiden haastatteluista, Nummelan sääaseman sekä VHF-taajuuden tallenteista, GPS-loggeritiedostoista sekä hieman ennen tapahtumaa kuvatusta videosta.

Nummelan lentokenttäyhdistyksen sääaseman sijainti noin 200 metrin päässä kiitotien 22 kynnyksestä suuntaan 060 astetta on melko lähellä oletettua sääilmiötä ja onnettomuuspaikkaa.

Nummelan sääaseman mittapisteessä on alkanut voimakas puuska varsin tarkasti aikavälillä 15.29.02–15.29.33. Tuulen voimakkuus on noussut noin 6 solmusta (3,2 m/s) 21 solmuun (10,7 m/s). Aikavälillä 15.31.37–15.32.39 tuulen voimakkuus on laskenut noin 12 solmuun (5,9 m/s).

Paikalla olleiden kertoman mukaan voimakas ja suuripisarainen sadekuuro on alkanut yhtä yllättäen kuin se loppuikin. Sadekuurosta on myös lyhyt videotallenne, joka tukee silminnäkijälausuntoja. Onnettomuuskoneen lentäjät kertovat, että noustessaan ohjaamosta sade oli jo loppunut ja aurinko paistoi.

Taulukko 1
Tuulen voimakkuus 30 sekunnin välein Nummelan lentokentän sääasemalla onnettomuusajankohtana
AIKA Tuulen voimakkuus m/s
15.28.31 3.2
15.29.02 5.4
15.29.33 10.3
15.30.04 10.7
15.30.35 10.7
15.31.06 10.7
15.31.37 10.7
15.32.08 7.1
15.32.39 5.9
15.33.10 5.9

Taulukossa 2 on esitettynä Nummelan lentokentän sääaseman lähettämät ATIS-lähetykset noin 10 minuuttia ennen onnettomuutta, onnettomuushetkellä ja sen jälkeen.

Ensimmäisestä lähetyksestä voidaan havaita, että tuuli on ollut heikko ja näkyvyys hyvä. Lämpötila oli 23 astetta. Edellisen havaintohetken jälkeen oli sadetta; ATIS-sanomassa on merkintä RERA (recent rain).

Onnettomuushetken ATIS-tiedotteessa tuuli on ollut suunnaltaan vaihtelevaa ja puuskat ovat olleet 21 solmua. Näkyvyys on ollut 400 metriä ja lämpötila 19 astetta. Sanomassa on myös merkintä voimakkaasta vesisateesta.

Onnettomuuden jälkeen julkaistussa ATIS-sanomassa tuuli on suunnaltaan vaihtelevaa (variable) ja puuskat ovat enimmillään 11 solmua. Näkyvyys on yli 10 kilometriä ja lämpötila 17 astetta.

Silminnäkijähavaintojen perusteella paikallisen lentokoulun Cessna C-152 suoritti lentoonlähdön ongelmitta kiitotieltä 04 aikaan 15.32.00. Maasta katsottuna lentoonlähtö sujui ongelmitta.

Taulukko 2.
EFNU ’ATIS’-lähetykset 10 minuutin välein onnettomuusajankohtana

12.20.53 UTC alkaen
THIS IS NUMMELA INFO PAPA 1220
WIND VARIABLE 3 KNOTS
VISIBILITY 10 KILOMETERS
SCT 10 THOUSAND FEET
TEMPERATURE 23
DEWPOINT 12
RERA
QNH 1014

12.30.50 UTC alkaen
THIS IS NUMMELA INFO QUEBEC 1230
WIND VARIABLE 6 KNOTS GUSTS 21 KNOTS
VISIBILITY 4 HUNDRED METERS
FEW 2 THOUSAND 8 HUNDRED FEET
BKN 9 THOUSAND 8 HUNDRED FEET
TEMPERATURE 19
DEWPOINT 13
HEAVY RA
QNH 1014

12.40.50 UTC alkaen:
THIS IS NUMMELA INFO ROMEO 1240
WIND VARIABLE 5 KNOTS GUSTS 11 KNOTS
VISIBILITY 10 KILOMETERS
SCT 3 THOUSAND 2 HUNDRED FEET
BKN 6 THOUSAND 8 HUNDRED FEET
TEMPERATURE 17
DEWPOINT 14
LIGHT RA
QNH 1014

Syöksyvirtaus pakotti pakkolaskuun

Kerätty tekninen tieto ja sekä lentäjien, että paikalla olleiden lausunnot tukevat toisiaan.

Mitä ilmeisimmin syy hinausyhdistelmän voimakkaaseen vajoamiseen, ja näin ollen purjekoneen pakkolaskuun on ollut syöksyvirtaus (downburst tai downdraft). Syöksyvirtauksen yhteydessä esiintyy usein (joskaan ei aina) voimakasta sadetta. Pystysuuntaan alaspäin suuntautuvan virtauksen saavuttaessa maanpinnan, ilmavirta jakautuu poispäin syöksyvirtauksen keskiöstä.

Voimakas sade on heikentänyt molempien ilma-alusten aerodynamiikkaan sekä haitannut näkyvyyttä siten, että molemmista ilma-aluksista on ollut haastavaa ylläpitää näköyhteyttä maahan. Lisäksi suuripisarainen sade on aiheuttanut ääntä ja saattanut häiritä muun muassa päätöksentekoa (startle effect).
Kolmantena myötävaikuttavana tekijänä on ollut syöksyvirtauksen maata saavuttaessaan aiheuttama jakautuminen, joka on aiheuttanut tuuliväänteen (windshear). Tuuliväänteen vuoksi hinausyhdistelmän ilmanopeus on pienentynyt sen lentäessä voimistuvaan myötätuuleen. Korkeuden ja nopeuden säilyttäminen on vallitsevissa olosuhteissa ollut mahdotonta. Hinauslentäjä on todennut ilmanopeuden olleen sääilmiöön tultaessa noin 120 km/h, ja hetki ennen hinausköyden irrottamista nopeus oli noin 80 km/h.

Sääilmiön aikana yhdistelmä on menettänyt korkeutta noin 40 metriä. Kumpikaan ilma-alus ei kuitenkaan lennon aikana ole sakannut.

Sääilmiö on ollut hyvin paikallinen, ja alkanut sekä päättynyt nopeasti. Mitä ilmeisimmin voimakas, suuripisarainen ja lyhytaikainen sadekuuro on alkanut Nummelan lentokentän päällä, sillä sen enempää onnettomuuslennon lentäjillä kuin silminnäkijöilläkään ei ole havaintoja sadekuuron aiheuttaman harmaan ’verhon’ lähestymisestä.

Ricke Ekebom on Cumulus rf/ry:n puheenjohtaja ja Nuutti Kankare turvallisuusvastaava